AKT:n ja hallituksen tavoitteet saman suuntaisia.
Ahtaajien vaatiman muutosturvan toteuttaminen edesauttaisi töissä pysymistä/pitämistä eläkeikään, vaikka nostettuunkin saakka.
Eihän työnantajat pistäisi ikääntyneitä ahtaajia ulos koska päällä leijuisi uhka vuoden työttömyyden jälkeisistä ylimääräisistä kustannuksista.
Nuoret, ulospotkitut ahtaajat työllistyisivät taatusti paremmin kuin veteraanit.
55 ahtaajille muutosturva tietäisi takuu työpaikkaa eläkeikään saakka.
Hittojako työnantajat enää hilseilevät. Toimisivat hallituksen tavoitteiden mukaisesti ja antaisivat sen vuoden työttömyyden jälkeisen, työttömyyttä estävän turvan.
Ratkaisun laajetessa ratkeaisi hallituksen eläköitymisiän nostotavoite automaattisesti.
Eläköitymisikä 68:aan!
Ikäreille takuutyö siihen saakka.
Nuoret etsikööt vihreää oksaa tahoillaan!
Ahtaajien vaatiman muutosturvan toteuttaminen edesauttaisi töissä pysymistä/pitämistä eläkeikään, vaikka nostettuunkin saakka.
Eihän työnantajat pistäisi ikääntyneitä ahtaajia ulos koska päällä leijuisi uhka vuoden työttömyyden jälkeisistä ylimääräisistä kustannuksista.
Nuoret, ulospotkitut ahtaajat työllistyisivät taatusti paremmin kuin veteraanit.
55 ahtaajille muutosturva tietäisi takuu työpaikkaa eläkeikään saakka.
Hittojako työnantajat enää hilseilevät. Toimisivat hallituksen tavoitteiden mukaisesti ja antaisivat sen vuoden työttömyyden jälkeisen, työttömyyttä estävän turvan.
Ratkaisun laajetessa ratkeaisi hallituksen eläköitymisiän nostotavoite automaattisesti.
Eläköitymisikä 68:aan!
Ikäreille takuutyö siihen saakka.
Nuoret etsikööt vihreää oksaa tahoillaan!
Vastaukset 47
Vanhimmat
55 kantilta en osannut asiaa ajatella. Vinha,mutta hyvinkin järkeenkäypä ajattelutapa.
Itse "nuorena" eläkeläisenä,seuraan keskustelua suurella mielenkiinnolla. Varsinkin kun asun satamakaupungissa.
Tunnin kävelylenkki tehty,uudet voimakkuuksilla varustetut aurinkolasit silmillä.
Huomenna taas,mutta sauvoilla.Ja ylihuomenna jne....
Illalla käsipainotreeniä puolisen tuntia.
Nautin suunnattomasti.
Mitä sillä vanhalla rupusakilla teke? Kenkää ja leipäjonoon, kuten muutkin. Mikään firma ei investoi, jos ruppanoille pitää erorahoja maksaa. Loputkin lähtee..
Kyllä tuo nykynuoriso eli kaikki 55 joutaisi pakertaa sinne 68-ikävuoteen asti hyvinkin. On se niin kevyttä homma ahtaajalla nykyään. Toista se oli 60-luvulla kun tienasin opiskelurahoja siinä hommassa.
Eikä ole aurinkolaseja vahvuuksilla eikä muitakaan tarvi enää kuin Tiimarin 3 euron lukulasit tarvittaessa.
Päivät menee sitten sauvakävelyn merkeissä, mutta käsipunttien kanssa pitää olla varovainen. Sen verran oli ahtaajaan hommista jälkikaikuja, että on olkavaivoja vanhemmiten syntynyt. Sopivin liikkein olkapäitä treenataan kuitenkin. Painoindeksin olless tasan 25. Nykyahtaajilla taitaa olla ulkonäöstä päätellen enemmän ruoan ahtaaminen etusijalla?
Olen ajatellut liittyä ahtaajien liittoon. Sillähän saa lähes 3000 euroa kuussa muuten vaan ollessaan lakossa. Onko muita mukaantulujoita?
Tsemppiä joka tapauksessa iltapäiväviinien jälkeen. Nautiskelin hienon aterian. Voin siitä kertoa toisaalla.
ATK:N Hilkka Ahde oli televisiossa. Upea nainen ja puhui hyvin.
Eikös uuden eläkelain mukaan eläke kerry koko työelämän aikana hankituista tuloista.
Jos työntekijä pistetään kilometritehtaalle vaikkapa 55v, niin häneltä jää 10v tulot pois eläkekertymästä.
Se tietää noin 25% pienempää eläkettä, vai mitä?
Eläkerahastot riittävät, mutta sossukulut kasvavat.
Mutta juuri siihen, eläköitymisiän nousuunhan ahtaajien muutosturva johtaisi.
Nuoremmat työllistyvät helpommin ja vanhempia ei kannata m-turvakustannusten vuoksi irtisanoa!
Oma, viimeinen vakituinen työsuhteeni päättyi 53-vuotisena.
Eläkkeeni kertyi 26:n kokoaikaisen työvuoden perusteella joten kertymä on erittäin vajaa.
Laskenta perustuu koko työuraani joten alkupään pienet palkat ovat tasoa pienentäviä.
Omapahan oli valintani.
En ole aiheuttanut soskukuluja!
Enkä kaikilta osin edes kuormittanut yhteiskunnallista terveydenhuoltoa.
Vähän ristiriitaista on meininki.
Hallitus haluaisi, että eläkkeelle jäätäisiin vähän vanhempana, mutta jos duunari jarruttaisi työnantajaa tekemästä ennenaikaisia työttömiä, niin sehän ei käy.
Kuitenkin väitetään, että hallitusohjelma on kirjoitettu EK:n toimistossa.
Monet puhuu ahtaajien hyvistä palkoista. Onhan ne aika hyvät, mutta menkääpä valittajat satamaan töihin säällä kuin säällä, mihin aikaan vuorokaudesta tahansa, niin toteatte, että ei se ihan helppoa työtä ole.
kyllä moni muukin ammattikunta on joutunut lähteen ulkotöihin säällä kuin säällä. Ei tuo työ ny mitenkään muista ulkotöistä poikkee.
Tulis ny vaan lisää lunta, ettei lopu kesken.
Ennen vanhaan vain lukeneet pääsi sisätöihin.
Just, ja yli 40 vuotta sisähommia tehneenä (innovatiivista ajattelua, hyvää markkinointi- ja asiakaspalvelutaitoa jne. vaativaa monipuolista työtä, mihin saanut 60-luvulla opistotason koulutuksen) olen juuri ja juuri kahden tonnin kk-palkkarajan ylittänyt. Kyllä mielestäni ahtaaja-juntit saavat ihan liikaa liksaa; älyä ei hommassa tarvitse suuremmin käyttää.
Kannattaisi siis nuorempana katsoa työpaikkaa siltäkin kannalta että onko ammattiliitto vahva ja ns. kansantaloudellisena vaa'ankielenä. Silloin voi reteesti olla röyhkeäkin palkkaa ja muita etuisuuksia vaatiessa. Toisaalta - varmaan ilettäisi tuollainen koko maan ja kansan vedättäminen ja kansalaisvastuuttomuus.
Ja onhan se näinkin: Palkkapussissa on ihan eri asia ovatko munat kaksi rinnan vai sarjassa ;-(
Mielestäni muuten palkat pitäisi saada julkisiksi. Nyt työnantajan on mahdollista maksaa hiljaa hissunkissun työskentelevälle, samaa hommaa tekevälle huonompaa palkkaa kuin toiselle, joka muistaa aina pitää itseään esillä ja olla pyytämässä lisää ja lisää. Ensin tietysti palkkojen julkisuus aiheuttaisi katkeruutta, mutta pitkällä tähtäyksellä johtaisi oikeidenmukaisempaan palkkapolitiikkaan.
Usein kuulee, varsinkin naisten sanovan, että miksi tuo saa enemmän liksaa kuin minä, josta voi päätellä, että valittaja on tyytyväinen jos toinen ei saa niin paljoa.
Helppo ratkaisu palkanmaksajalle, alennetaan palkkaa.
Palkansaajan kannalta se on väärä asenne.
Pitäisi sanoa ja asennoitua, että koska tuo saa enemmän palkkaa kuin minä, niin minä haluan vähintään saman.
Veit sanat suustani Pii-pii. Röyhkeätä ja häikäilemätöntä meininkiä. Ei se voi kovin vaativaa työtä olla kun 2 vk koulutuksella saatais rikkureita tilalle. Alkaa mennä niinkuin paperimiehillä aikoinaan että mikään ei riitä. On niitä muitakin ulkotyöläisiä ei vain ahtaajat. Sähkömiehetkin joutuu lähtemään lyhyellä varoitusajalla linjoille öiseen aikaan epätasaiseen maastoon huonoissa valaistuksissa.
Hyvä pilapiirros Hesarissa.
Ahtaaja tyätapaturmalääkärillä.
Minä olen sellainen facwbook-ahtaaja.
Lääkäri
Joo ja minä olen sellainen facebook-lääkäri
Tämäkin lakko loppui ja kun sitä lakon aikana sanottiin Suomen talouden kaatajaksi, niin nyt jo uutisissa sanottiin, että ei se loppujen lopuksi kalliiksi tullutkaan.
Kumma miten nuo laskelmat muuttuu.
Jos taakse päin katsotaan, niin mikään lakko ei ole ollut turha.
äijät rupes lakkoon, niin miten kävi. Suuren touhotuksen kans valitettiin sitä ja tätä, sitten työnantaja ei sallinut heidän tulevan töihin, tuli sulku. Ja sitten ne valitti siitä ettei saa mennä töihin.
Oliko lakosta sittenkään hyötyä, työttömiä tuli kasapäin?
Meille uutisoitiin kuinka kamasti lakko vaikuttaa mm. paperitehtaiden toimintaan (alasajoihin).
Lakon aikana erään suurimman kärsijän, UPM:n, kurssi nousi noin 25%!!!!
Tosi huonosti meni!
Työsulusta taisi olla kysymys. En minä moittisi paperiliiton toimintaa, palkat ovat mielestäni ihan kohtuulliset.
40000 euron hujakoilla koneehoitajien vuosiansiot. Uuvuttava 3-vuorotyö. En kadehdi.
Paljon työstä ? johtuvia sairauksia mm.verenpainetautia,lähes kaikilla löysityöläisillä.
Missä on Suomen solidaarisuus, toiset saavat 5000e/kk toiset 1500e/kk sama koulutus.
Suomi on hyvin huono valtio kansalaisille, jotka ovat asuneet siellä kauan.
hyvä tänne muualta muuttaneille.
Suomi on maailmanlaajuisesti vieläkin erittäin tasavertainen maa,
Se on liiton moka, kun joku joutuu pärjäämään 1500€:n kuukausipalkalla!! Liitoille maksetaan jäsenmaksuja siksi kun niiden kuuluu ajaa jäsentensä etuja. Ellei näin tapahdu on henkilövaihdosten aika!!
Jos alepan kassat ja siivojat menisi lakkoon? Viikon päästä sasivat mitä vaan, häh?
Kaikki ammattiliitot (juhla)puheissaan "muistavat" liiton heikoimmin palkattuja. Muka. Jopa palkkaneuvotteluissa: annetaan jokin pienenpieni euromääräinen tasokorotus tälle häntäpäälle. Tosiasiassa prosentuaaliset palkankorotukset vievät parhaiten ansaitsevien palkkatasoa aina vain kauemmas. Tuloerot suurenevat ja suurenevat suhteessa työn vaativuuteen.
Kaikkein huonoiten jäsentensä asioita hoitaa... no enpäs sanokaan. Mutta kuntatasolle viittaan.
Silloin, kun vielä tehtiin kolmikantasopimuksia, niin niihin liittyi tasokorotus, jolla pyrittiin korjaamaan prosenttinoston virhettä.
Nythän sitä ei tule, kun on liittokohtaiset neuvottelut.
Olet oikeassa.
Mm. metallin sopimuksissa oli toistuvasti palkkausperusteiden (taulukkopalkkojen) korotukset suuremmat kuin yleiskorotus.
Käytännössä tämä tarkoitti heikommmin kehittyneiden ansioiden suurempaa nousua ja suorituspalkkauksissa pienempien voittoprosenttien lisäkorotuksia.
Työnantajan edustajana olin seuraamassa kehitystä vuosikaudet.
Muistissani on kuitenkin se, että yleensä työnantajapuoli unohti sovitut asiat melkein heti sopimuksen jälkeen. Et näköjään poikkea siitä ammattikunnasta.
Pienipalkkaisten tasokorotus oli kuitenkin jokaisessa yleissopimuksessa.
Nimitykset saattoivat vaihdella.
... että jollakin alalla olisi ns. häntäpää oikeasti kuronut kiinni enemmän ansaitsevien taulukkopalkkoja? Eiköhän haitari ole leviämään päin.
Voimakkaat ennakkoasenteet muuntavat luetun tekstin omien ennakkokäsitysten mukaiseksi.
Joten lukaisehan uudelleen ja mieti sisältöä!
Missään työpaikassani ei sopimusten tulkinnasta tullut erimielisyyttä.
Paikallisissa neuvotteluissa haettiin linjaa miten paljon palkansaajolle edullisemmin voimassa olevaa sopimusta sovellettaisiin.
Sopimus oli ja tulee ollakin, ehdoton alaraja sovellutuksille!
Useat peräkkäiset 80-luvun tupot sisälsivät matalapalkka-alojen tasokorotukset.
Mm. kaupan henkilökunnan sopimukset sisältivät yleistä tasoa suuremmat, markkamääräiset korotukset joilla eroa mm. metalliin kavennettiin.
Toimin itse metallissa, eukko istui marketin kassalla.
Erot olivat 60-luvun lopulla räikeät.
Oma aloituspalkkani oli 5-kertainen eukkoni kokoaikaiseen, C-ryhmän (korkein luokka) myyjään verrattuna.
Eukon palkka oli alle puolet metallin keskivertoasentajan aikapalkasta.
80-luvun lopulla eukko tienasi osa-aikaisenakin reilun 1/4 osan minun palkaani verrattuna.
alta aikayksikön. Tuplaantuisipahan palkka. Eppäilenpä, että korkeintaan yksi sadasta ahtaajasta pystyisi edes lisäkoulutuksella tai pitkäaikaisella opettelemisellakaan tekemään minun hommani. Mutta siitähän ei palkan määrässä tietenkään ole kyse; oppimisesta, monialaisesta osaamisesta, taitavuudesta, jne.
Tunnen erään ahtaajan joka valmistui otiksesta, tekniseltä fysiikalta.
Katsohan pääsyvaatimukset!
Ainoa oppilaitos jossa on ko. linja ja erittäin kova karsinta.
On käytännön heppu. Tekee esimerkiksi autonrotteloidensa kone- ym. remontit itse.
Niin, mikset mene ahtaajaksi, jos se on sinusta niin hyvä ja helppo homma?
Minä en voi mennä, kun minun matikantaitoni ei riitä.
Olisin jopa hyvä. Eipä tullut mieleen 60-luvun alussa, ja on tuonne meren rannalle turhan pitkä matkakin. Taisin ahtaaja-sanankin oppia vasta 60-luvun loppupuolella kun työskentelin vientiyrityksessä.
Eipä ole ihme että alalle tunkee "ylikouluttautuneitakin", kun liksat on silleen sopivanoloiset, vai mitenkäs noita nyt luonnehtisi.
En kadu omia valintojani elämässä, mutta ahtaaja-asia toi taas kerran esille palkkausten epätasa-arvon. Palkkojen julkisuus tasoittaisi ajan oloon palkkoja paljon tasa-arvoisemmiksi.
On monia asioita, jotka ajavat ison palkan ohi. Jotkut sanovat sitä kutsumuksesksi, jotkut tykkäävät muuten vain työstään, vaikka liksa ei niin kummoinen olisikaan.
Kun me olimme nuoria, niin satamissa oli vielä käytäntö, että ahtaajat (satamatyöläiset, laivanpurkajat), menivät portille ja sieltä sitten työnjohtaja kävi valitsemassa mieleisensä miehet töihin. Loput lähti kotiin ja tulivat seuraavana aamuna koettamaan onneaan uudelleen.
Moni homma näyttää kaukaa katsoen helpolta, jos siihen ei tarvitse maisterin papereita, mutta tosiasiassa käytännön koulu voi olla yllättävän vaativa. Eikä johtajan työkään ole enää säkkien nostoa kasasta toiseen.
Kaksi tapausta ei todista mitään, mutta!
Rajavartioston luutnantti vaihtoi virkansa paperitehtaan veturiporukan apumieheksi.
Kertoi minulle syyksi rahan!
Tuttavani Di työskentelee ahtaajana syynä raha ja sen tyyppinen rutiinityö jossa hän viihtyy.
Rahamäärän kasvaessa vähenee yhden rahayksikön merkitys.
Riippuu tietenkin omasta kilpailuhenkisyydestä.
Kateelliselle riittää aina tavoitteita.
Itsensä toteuttamistekijöiden merkitys kasvaa.
Joku saattaa jopa ajatella vuosien päähän eteen päin.
Kaukaa katsoen helppous pitää paikkansa.
Kannattaa mennä, mahdollisuuden salliessa, kokeilemaan.
..sitten vihoviimeisetkin sympatian rippeet tuolle porukalle.
Samat lääkkeet vaan kuin mitä paperimiehet ovat saaneet!!! On ääni hieman hiljentynyt kellossa.
Mikä oli se tämänpäiväinen ulosmarssi. Ihan rupusakkia. Ei minkään valtakunnan suhteellisuudentajua. No, sen verran on TV:ssä näytetty ko.ammattikunnan edustajia, ettei se mikään ihme.
Eli kysymys kuuluu: "Minkä ammattikunnan edustajalla on seuraavat tuntomerkit: matala otsa, selvästi liikalihava, helevetin tyhmät jutut, ?? Aivan oikein Se on AHTAAJA.
Minä yritän ajatella näin...
Jos on ammattijärjestöissä nokkamiehiä (edunvalvojia), mikä kumman tehtävä niillä on jos eivät hoida työtään ennen kuin sopimukset loppuu, niissähän on voimassa olo aika.
Jos eivät saa uusia sopimuksia aikaan niinä vuosina joilla sopimuskautta eletään on johdon vaihdos paikallaan, isopalkkaiset Rädyt käyvät vain työpaikalla odottamassa uutta lakkoaaltoa, on se niin väärin.
Kuinkahan monta euroa voittaa noilla yöneuvotteluilla, ja vielä vaalirahaankin pitää riittää lantteja, hullua ja suunniteltua!
Tuo ulosmarssi.
En hyväksy mutta ymmärrän hyvin syyn.
Mitä tulee ulkoiseen olemukseen ja juttujen tasoon niin tuossakin toteutuu tutkijoiden havainto sosiaaliryhmien välisistä eroista.
Suoritusportaan tarinoiden taso joidenkin mielestä mitä on mutta kaverit viihtyvät keskenään.
On myös todettu koulutetumman porukan elintapojen olevan terveellisempiä vähemmän koulutettuihin verrattuna.
Edes vasemmiston kymmeniä vuosia jatkunut tasapäistämispolitiikka ei ole pystynyt tätä muuttamaan.
Asetelma on pikemminkin kärjistynyt.
Sopimuksissa on vastakkain omistus ja työ, ja neuvotteluissa katsotaan, paljonko kummankin osuus lisäarvosta on. Ammattiliittojen nokkamiesten tehtävänä on ajaa työläisten etuja, ja jatkuvalla periksiantamisella edut heikkenevät. Puheet lakko-oikeuden rajoittamisesta ovat mielestäni perusteltu syy osoittaa mieltä, ja rikkurityövoimalla hankitut hyödyt nollataan ilmeisesti nyt työnseisauksella.
Vahvojen liittojen ansiosta olemme saaneet ne palkka-, terveys-, loma- ym. edut, jotka meillä ovat. Ei niitä työnantaja koskaan ole tyrkyttänyt, van ammattiliitot ovat ne väännöissään hankkineet. Ajan oloon ne on ollut pakko hyväksyä myös heikosti järjestäytyneille ja huonosti palkatuille aloille.
tasapäistämispolitiikalla?
Lyhyesti.
Perusajatuksena on ollut käsitys että ihminen on olosuhteiden uhri.
On kuviteltu että esim. parantamalla asunto-oloja, järjestämällä koululutus heikoimpien yksilöiden mukaan, suunnittelemalla sosiaaliturva yksilön omaa vastuuta vähentäväksi jne. saadaan ihmiset homogeenisemmiksi.
Vastuuttomuuteen opetettu porukka on heittäytynyt holhottaviksi.
Onneksi osa porukasta näkee asiat toisin.
Hyvin yksinkertaisena esimerkkinä toimii vertailu amiksen sakki>
siinä missä mistä tahansa aihesta? En ihan perinpohjaiseen, laajaan keskusteluun ehdi/pysty/jaksa/viitsi, mutta voihan sitä aina vähän pintaa raapaista tai muuten vain kysäistä, jos asia askarruttaa.
Nyt ihan vilpittömästi en oikein tajunnut, mitä tarkoitit tasapäistämisellä. Tuskin mikään taho yrittää saada kansaa homogeenisemmaksi? Olen tuosta samaa mieltä, että jos aina mennään ketjun heikoimman lenkin mukaan, niin siitä ei hyvä seuraa. Eriarvoisia ihmisinä emme kuitenkaan lähtökohtaisesti ole. Jokaisella on oltava mahdollisuus ja sanonpa juhlallisesti ihmisoikeutensa, mutta myös velvollisuutensa.
Ihmisten taustoista johtuvia eroja korostamalla ja esiin tuomalla emme koskaan saavuta yhteiskuntaa, jossa kaikilla on hyvä olla. Väärinkäyttäjiä löytyy kautta linjan, ketkähän tekevät suurinta vahinkoa?
En ole nähnyt minkään puolueen tai ryhmän ajavan ihmisten homogenisoimista. Se olisikin aika outo ja mahdoton vaatimus. Ranskan suuresta vallankumouksesta lähtien YK:n ihmisoikeuksien julistukseen ja nykypäivään asti on eri tahoilla vaadittu lisää tasa-arvoa ja ihmisen arvon irrottamista hänen syntyperästään ja vauraudestaan.
Parhaiten mielestäni on kehittynyt kolutuksellinen tasa-arvo. Jo kunnalliset keskikoulut toivat opintielle nuoria, jotka ilman tätä mahdollisuutta olisivat jääneet suoritusportaaseen. Luokkakavereistani mm. valmistui kaksi tohtoria, joista ainakin toinen olisi vanhan koulujärjestelmän aikana jäänyt varattomuuden vuoksi kansakoulu- tai kansanopistopohjalle. Tämäkö on sitä tasapäistämistä, jota moitit? Peruskoulua on paljon väheksytty, mutta sen ansiosta peruskoulutustaso on Suomessa huimasti noussut, ja kun tulevaisuudessa on varauduttava useisiinkin ammatinvaihdoksiin työuran aikana, koulutuksen merkitys kasvaa entisestään. Eikö koulutuksen kehitys ole ollut koko yhteiskunnalle eduksi?
...ihmisryhmän tuntomerkit: matala otsa, selvästi liikalihava, helevetin tyhmät jutut, ??
Aivan oikein, Suomi24:seen kirjoittava umpikateellinen työtön hanttimies.