teille tuli niitä pahoja oireita tupakoinnin lopettamisesta? Itse ole tätä kirjoittaessa ollut polttamatta vasta viikon verran, eikä vielä ainakaan ole pahemmin tehnyt tupakkia mieli. Olen jopa töissä istunut tupakki huoneessa kun kaverit ovat poltelleet. Ja ei todellakaan ole tehnyt vielä ainakaan mieli tupakkia. Olen omalta kohdaltani yllättänyt kuinka helppoa tämä on ollut. Vaimokin aloitti samalla lakon. Puhumme lakosta emme lopettamisesta. Jos joskus aloitan uudestaan, niin silloinhan lakko loppuu. Itse polttelin yli 20 vuotta. VAimo jonkun verran enemmän.
Kuinka pian...
HELPOTTI
4543
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Onnittelut tuosta lopettamisesta! Itse olen nyt ollut 9 vuotta ja 3 kuukautta ilman savun savua 34:n vuoden sauhuttelun jälkeen. Minulla meni yli 2 askia punaista norttia/päivä ja sitten infarkti pisti tekemään asioiden tärkeysjärjestykseen laiton. Nyt voin sanoa sen olleen elämäni järkevimmän päätöksen!! Kysyit oireista, no niitä oli sellaisia, että pari ekaa viikkoa aamuisin heräsin lakanat likomärkinä ja muutaman ekan kuukauden jälkeen oli painoa tullut 17 kiloa lisää, vaikka ruoka- ja juomatottumukset eivät muuttuneet. Entisestä "läpipaskosta" tuli ravintoa hyväksikäyttävä elimistö. Savujen tilalle otin tavaksi käydä joka päivä saunassa. Mahdollisuus kun siihen oli oman sähkösaunan johdosta. Se saunomistapa on jäänyt, ehkäpä sen tilalle olisi ollut hyvä ottaa vaikka lenkkeily tai joku muu vastaava "hyvä" tapa. Yhtä kovalla treenauksella lenkeillä verrattuna saunomiskertoihin olisin varmaan jo maratoonikunnossa ja 30 kg kevyempi.
Oli miten oli, valintasi lopettaa oli viisas. Tsemppiä, kyllä se siitä.
ja ostin pari saunakaljaa. Joinkin ne jopa siinä saunan jälkeen ja kas kummaa. Eipä tullut mieleenklään käydä kessulla. Toki tiedostan ja varaudun siihen, että joku päivä se himo saattaa iskeä kovaakin.
Psyykkinen riippuvuus on sitä, että lopetettuasi tupakka on koko?ajan mielessäsi, vaikka et olisi kokenutkaan fyysistä tuskaa tupakoinnin lopettamisesta. Onnea yritykseen olla polttamatta sinulle ja vaimollesi !
se mielessä on. Eipä sitä muuta voi 20 vuoden sauhuttelun jälkeen sanoakkaan. Mutta mieli ei ole sen kokeilun jälkeen enään tehnyt. Ei ainakaan vielä. Mutta huuomosesta eteen päin en tiedä.