eli tälläinen ongelma löytyisi... olen 18 vuotias ja raskaana.. aborttia en pysty tekemään enkä lasta pystyisi pitämään. tiedän että adoption kautta lapsi saisi paljon paremmat mahdollisuudet elämään kuin minun kanssa, ilman isää.. hyvä kun itsestäni pystyn huolehtimaan ja alan välillä vihata tätä uutta elämää sisälläni.. ei se tietenkään hänen syytä ole.. onko tmä hirveän itsekästä antaa oma lapsi pois?? en tiedä mitä tehdä..
lapsi adoptioon?
nelli00
24
1212
Vastaukset
- TUntemaTon.
Ei se oo itsekästä antaa lasta pois jos tiedät, että et pysty hänestä huolehtimaan ja varmasti joku perhe on onnellinen jos saavat monen vuoden päästä lapsen.Kyllähän sinä saat häntä sitten nähdä jos haluat. SEhän on sinun oma valintasi haluatko antaa lapsen pois.
- a.m
Jos luovutat lapsesi adoptioon,luovut KAIKISTA oikeuksista häneen! Suomessa on vahva adoptio,siis et saa tietää missä lapsi asuu etkä voi pitää häneen yhteyttä,paitsi jos lapsi itse ottaa yhteyttä sinuun. Sinun kuuluu saada neuvontaa Pelastakaa lapset ry:stä. Jos harkitset adoptiota,ota yhteyttä sinne.
- xx3
Kuullostaa siltä että vihaat enemmän sitä että et pysty antamaan lapsellista sellaista elämää mitä hän tarvitsisi, ja sitä että et pysty siihen mitä lapsellesi haluat.
Jos todella vauvaasi vihaisisit et edes kyselisi onko se itsekästä antaa pois. Sanoit jo miten paljon se lapsi saisi jos olisi toisten lapsi.
Miksi alat nyt jo itseäsi syyllistämään? - ole rauhassa
Ei ole itsekästä. Päin vastoin, olet todella epäitsekäs kun annat lapsellesi elämän vaikka koet ettet itse kykene hoitamaan häntä. Hän saa toisen kodin jos niin päätät. Mutta älä tee päätöstä vielä. Mielesi voi muuttua ja saatat nähtyäsi hänet haluta antaa hänelle kodin ja olla äiti hänelle. Lapsen onni ei ole rahasta ja isosta asunnosta kiinni. MInäkin synnytin lapseni yksin eikä hänellä ole isää edes paperilla mutta hän on hyvin onnellinen vauva. Voisiko äitisi auttaa sinua tai onko sinulla siskoa?
- uuuuuuuuuuuuuuuuuuuu
jos koet, että et ole henkisesti valmis sitoutumaan lapseesi ja hoitamaan häntä on oikein antaa hänet adoptioon. Oletko itse tullut tähän tulokseen vai onko joku haukkunut sinut, äiti tai isä ??? Viha lastasi kohtaan on normaalia, koska raskaus ei ole suunniteltu. Silti siitä olisi hyvä keskustella. Kerro asiasta neuvolassa, he osaavat auttaa.
- P
Arvostan todella paljon ajatustasi antaa lapsesi adoptioon jos et ite pysty lasta pitämään. Suomessa on paljon hyviä perheitä jotka haluaisivat adoptoida lapsen kotimaasta ja rakastaisivat lasta omana lapsenaan. Olen seurannut vuosia vierestä adoptoitujen lasten elämää ja on ihana katsella kuinka he kasvavat adoptioperheessä rakastettuna ja kauan haaveiltuna perheenjäsenenä. Olet fiksu nuori nainen kun pystyt ajattelemaan sisällä kasvavan pienen ihmisen parasta tulevaisuutta, se ei todellakaan ole itsekäs ajatus!
- Vaikea päätös!
Minun mielestä sinun pitää ajatella ensisijaisesti lastasi ja itseäsi. Sinun kannattaisi yrittää miettiä jonkun toisen tai mieluummin useiden toisten kanssa, miten lapsen pitäminen ja lapsesta luopuminen vaikuttaisi tulevaisuuteesi. Kannattaa kirjoittaa ihan paperille plussia ja miinuksia. Myös lapsen (sekä vauvan että isomman lapsen, jopa teinin ja aikuisen) näkökulmasta pitäisi yrittää katsoa tilannetta. Toki tiedän, että on hyvin vaikea kuvitella tulevaisuutta, josta ei voi tietää. Voit toki yrittää lukea toisten kokemuksista tältä palstalta, muualta netistä ja kirjojakin on joitakin.
Yksi asia, jota sinun ei kannata yhtään ajatella on adoptiolasta odottavien pariskuntien lapsettomuuden suru ja pitkät odotusajat. Älä missään nimessä tee päätöstäsi sen perusteella, että he "ansaitsisivat" lapsen enemmän kuin sinä. Heidän lapsettomuutensa ei ole sinun syysi eikä kenenkään muunkaan. Valitettavasti adoptiolasten elämä adoptioperheissä ei myöskään koskaan ole pelkkää onnea. Joskus adoptioperheissä on enemmän negatiivisia tunteita kuin onnea. Vaikka adoptiovanhemmat valitaan (melko) huolellisesti, ei kukaan voi ennustaa adoption onnistumista etukäteen. Lapsille joilla ei ole muuta mahdollisuutta elää perheessä, adoptio voi olla esimerkiksi lastenkotia parempi vaihtoehto. Muissa tapauksissa on paljon kyse sattumista ja tuurista. Biologisen äidin kanssa elämä voisi olla lapselle onnellisempaa tai yhtä onnellista, vaikka esimerkiksi rahaa olisi vähemmän. Jotkut adoptoidut saavat puolestaan juuri sopivat ihanat adoptiovanhemmat. Näitä ei voi etukäteen tietää!
Teetpä minkä tahansa päätöksen, joudut elämään sen kanssa jatkossa. Käytä siksi asioiden tutkiskeluun ja pohtimiseen aikaa. Pyydä apua läheisiltäsi ja mielellään ammattihenkilöiltäkin (neuvola, sosiaalivirasto, kätilö, tukihenkilö, sinulle luotettava henkilö jostain muualta). - x
Vaikea päätös! kirjoitti:
Minun mielestä sinun pitää ajatella ensisijaisesti lastasi ja itseäsi. Sinun kannattaisi yrittää miettiä jonkun toisen tai mieluummin useiden toisten kanssa, miten lapsen pitäminen ja lapsesta luopuminen vaikuttaisi tulevaisuuteesi. Kannattaa kirjoittaa ihan paperille plussia ja miinuksia. Myös lapsen (sekä vauvan että isomman lapsen, jopa teinin ja aikuisen) näkökulmasta pitäisi yrittää katsoa tilannetta. Toki tiedän, että on hyvin vaikea kuvitella tulevaisuutta, josta ei voi tietää. Voit toki yrittää lukea toisten kokemuksista tältä palstalta, muualta netistä ja kirjojakin on joitakin.
Yksi asia, jota sinun ei kannata yhtään ajatella on adoptiolasta odottavien pariskuntien lapsettomuuden suru ja pitkät odotusajat. Älä missään nimessä tee päätöstäsi sen perusteella, että he "ansaitsisivat" lapsen enemmän kuin sinä. Heidän lapsettomuutensa ei ole sinun syysi eikä kenenkään muunkaan. Valitettavasti adoptiolasten elämä adoptioperheissä ei myöskään koskaan ole pelkkää onnea. Joskus adoptioperheissä on enemmän negatiivisia tunteita kuin onnea. Vaikka adoptiovanhemmat valitaan (melko) huolellisesti, ei kukaan voi ennustaa adoption onnistumista etukäteen. Lapsille joilla ei ole muuta mahdollisuutta elää perheessä, adoptio voi olla esimerkiksi lastenkotia parempi vaihtoehto. Muissa tapauksissa on paljon kyse sattumista ja tuurista. Biologisen äidin kanssa elämä voisi olla lapselle onnellisempaa tai yhtä onnellista, vaikka esimerkiksi rahaa olisi vähemmän. Jotkut adoptoidut saavat puolestaan juuri sopivat ihanat adoptiovanhemmat. Näitä ei voi etukäteen tietää!
Teetpä minkä tahansa päätöksen, joudut elämään sen kanssa jatkossa. Käytä siksi asioiden tutkiskeluun ja pohtimiseen aikaa. Pyydä apua läheisiltäsi ja mielellään ammattihenkilöiltäkin (neuvola, sosiaalivirasto, kätilö, tukihenkilö, sinulle luotettava henkilö jostain muualta).Sellainen asia tulee harvoin nuoren vielä synnyttämättömän ihmisen mieleen, että odotusaika ja synnyttäminen käynnistää hänessä niin voimakkaan vauvakuumeen ja vauvakaipuun, että hän joka tapauksessa tulee tekemään vauvan lähimmän kolmen vuoden sisällä. Silloin saattaa murehtia, että antoi turhaan lapsen pois. Tosin kyllähän nuori ihminen kolmessa vuodessa jo kypsyy muutoinkin ja on jo kuin toinen ihminen ja valmiimpi ottamaan vauvan hoidon vastuulleen. Voi ehkä olla ja niin väittävät jotkut, että on myös sellaisia naisia, joilla vauvakuume ei käynnisty vielä synnytyksessäkään ja jälkeenpäin poissaolevan vauvansa oloa miettiessä. Tuotakaan miten juuri oma mieli ja keho tulee käyttäytymään, ei kai aina voi etukäteen ennustaa.
Äidin tilanne voi olla, että hän tuntee, että kukaan ei rakasta minua ja lastani, miten sitten itse voin rakastaa. Tuntee, että itse ja lapsi eivät ole rakastamisen arvoisia. Sitä samaa lasta rakastaa sitten kuitenkin joku muu ylikaiken, heti kun lapsi on poisannettuna ja jonkun muun omaisuutta. Siinä on jotain kieroa.
- mikko_n_75
Vaikka lapsen isä ei asuisi kanssasi yhdessä, niin jos hän on tiedossa, olisi oikeudenmukaista, että hän tunnustaisi isyytensä tai hänen isyytensä vahvistettaisiin isyyskanteella. Hänestä tulisi silloin myös lapsen vanhempi ja hänen suostumuksensa adoptiopäätökseen tulisi olla välttämätön. Nykyään Suomessa kymmenesosa lapsista jää ilman väestörekisteriin merkittävää isää, mikä on hälyttävän paljon ja kuvaa omalta osin perhe- ja vanhemmuuskäsitteen rikkoutumista.
Muissa viesteissä on ollut hyviä pointteja adoptioon liittyen, erityisesti se, ettei adoptiopäätöstä saa tehdä sen mukaan, miten säälisi adoptiojonossa olevia heidän lapsenkaipuunsa takia. Lapsi on kuitenkin sinun ja hän on lähtökohtaisesti ansainnut olla omien vanhempiensa luona ja tuntea heidät (kansainvälisen lasten oikeuksien sopimuksen takaama oikeus). Potentiaalisia adoptiovanhempia ei pitäisi niinikään Juno-elokuvan tapaan haeskella jo raskausaikana, vaan adoptiopäätösten pitää olla tehty aidosti ja sitovasti vasta synnytyksen ja lain mukaisen harkinta-ajan jälkeen. Ei ennen synnytystä eikä kesken harkinta-aikaa. Kesken raskauden pitäisi sen sijaan olla yhteydessä odotettavan lapsen isään, omiin sukulaisiin, käydä neuvolassa säännöllisesti ja selvittää mahdollisuuksia lapsen pitämiseen.
Eräässä viestissä oli mainittu, että jos luovuttaisit lapsen adoptioon, saisit kuitenkin silloin tällöin nähdä häntä. Tämä ei pidä paikkaansa. Jos lapsi on sijaisperheessä, niin silloin lastensuojelulaki takaa oikeuden sosiaaliviranomaisten kanssa tehtävään sitovaan tapaamisoikeussopimukseen ja tällöin lapsi on virallisesti sinun lapsesi eikä sijaisperheen. Jos lapsi sen sijaan luovutetaan adoptioon, on häntä pidettävä jatkossa adoptioperheen eikä sinun lapsenasi, eikä sinulla ole mitään oikeuksia lapsen suhteen. Tapaamisoikeussopimukset, tiedonantosopimukset tai muut avoimen adoption sopimukset tällaisessa tapauksessa ovat Suomen lain edessä mitättömiä, jos adoptioperhe ei niitä pitäisi. - _ihmettelen_vaan-
jos sinun pitää valita adoption ja abortin välistä niin suosittelen aborttia..tulet loppupelissä säästymään paljolta kun et synnytä ja anna adoptioon.
abortin jälkeen sinun ei tarvitse selitellä kellekkään mitään..adoption jälkeen taas olet loppu elämäsi tilivelvollinen jos kelle...joten..kipin kapin vaan keskeytykseen...helpompi ratkaisu!!!!- mikko_n_75
No ei todellakaan aborttia. Siinä syntymätön lapsi menettää henkensä, siitä voi seurata pitkä katumus ja sitä voidaan myös paheksua, jos ja kun se tulee ilmi. Siitä, haluaako perheenlisäystä vai ei, tulee päättää tehdessä päätöstä seksiin ryhtymisestä ja ehkäisyn käytöstä, ei silloin kun lapsi on jo tuloillaan.
Tässä tapauksessa keskustelun aloittaja on odottava äiti, jolla on monenlaisia oikeuksia ja hänen on osattava joitakin niistä vaatia, joitakin niistä saada lähipiiriltään. Lapsen isä on saatettava vastuuseen. Lapsen isovanhemmista molemmilta puolelta voi olla huomattavasti apua, jos ovat elossa ja asuvat lähellä.
Jos lapsen huoltajuus on kerta kaikkiaan liian vaikeaa (ja sen voi todeta vasta kun lapsi on syntynyt), niin silloin lapsi on mahdollista sijoittaa sijaisperheeseen ja alkuperäiset vanhemmat voivat säilyttää juridiset oikeutensa. - närkästynyt
mikko_n_75 kirjoitti:
No ei todellakaan aborttia. Siinä syntymätön lapsi menettää henkensä, siitä voi seurata pitkä katumus ja sitä voidaan myös paheksua, jos ja kun se tulee ilmi. Siitä, haluaako perheenlisäystä vai ei, tulee päättää tehdessä päätöstä seksiin ryhtymisestä ja ehkäisyn käytöstä, ei silloin kun lapsi on jo tuloillaan.
Tässä tapauksessa keskustelun aloittaja on odottava äiti, jolla on monenlaisia oikeuksia ja hänen on osattava joitakin niistä vaatia, joitakin niistä saada lähipiiriltään. Lapsen isä on saatettava vastuuseen. Lapsen isovanhemmista molemmilta puolelta voi olla huomattavasti apua, jos ovat elossa ja asuvat lähellä.
Jos lapsen huoltajuus on kerta kaikkiaan liian vaikeaa (ja sen voi todeta vasta kun lapsi on syntynyt), niin silloin lapsi on mahdollista sijoittaa sijaisperheeseen ja alkuperäiset vanhemmat voivat säilyttää juridiset oikeutensa.Miksi Mikko olet sijoituksen kannalla?! Ei se ainakaan lapsen etu ole!!! Aina toitotat vain vanhempien oikeuksista. Kyllä lapsella on oikeus rakastavaan ja PYSYVÄÄN perheeseen. Onko sinusta oikein,että äiti laittaa lapsen "säilöön" sijaisperheeseen,jos vaikka joskus haluaisi lapsen ehkä takaisin?!!!! Ja sitten taas lapsi revittäisiin pois vanhemmilta,joihin hän on kiintynyt! Ajattelisit joskus myös lasta etkä aina vanhempien "juridisia" oikeuksia,kuten mainitsit! Onko lapsi joku tavara,jonka vanhemmat omistavat? Ei ihmisiä noin kohdella!!! Mikä sinulla on adoptiota vastaan? Ja joka keskusteluun olet puuttumassa. Oletko itse adoptoitu vai mikä ihmeen asiantuntia luulet olevasi?! Abortista olen samaa mieltä kanssasi, eli sitä ei pidä tehdä. Lapsella on oikeus elämään,kun se hänelle on annettu.
- ettei unohdu
mikko_n_75 kirjoitti:
No ei todellakaan aborttia. Siinä syntymätön lapsi menettää henkensä, siitä voi seurata pitkä katumus ja sitä voidaan myös paheksua, jos ja kun se tulee ilmi. Siitä, haluaako perheenlisäystä vai ei, tulee päättää tehdessä päätöstä seksiin ryhtymisestä ja ehkäisyn käytöstä, ei silloin kun lapsi on jo tuloillaan.
Tässä tapauksessa keskustelun aloittaja on odottava äiti, jolla on monenlaisia oikeuksia ja hänen on osattava joitakin niistä vaatia, joitakin niistä saada lähipiiriltään. Lapsen isä on saatettava vastuuseen. Lapsen isovanhemmista molemmilta puolelta voi olla huomattavasti apua, jos ovat elossa ja asuvat lähellä.
Jos lapsen huoltajuus on kerta kaikkiaan liian vaikeaa (ja sen voi todeta vasta kun lapsi on syntynyt), niin silloin lapsi on mahdollista sijoittaa sijaisperheeseen ja alkuperäiset vanhemmat voivat säilyttää juridiset oikeutensa.Nykyinen laki sallii sijaisperheeseen sijoitetun lapsen pakkoadoptoinnin ilman bioäidin lupaa.
- Eikö?
närkästynyt kirjoitti:
Miksi Mikko olet sijoituksen kannalla?! Ei se ainakaan lapsen etu ole!!! Aina toitotat vain vanhempien oikeuksista. Kyllä lapsella on oikeus rakastavaan ja PYSYVÄÄN perheeseen. Onko sinusta oikein,että äiti laittaa lapsen "säilöön" sijaisperheeseen,jos vaikka joskus haluaisi lapsen ehkä takaisin?!!!! Ja sitten taas lapsi revittäisiin pois vanhemmilta,joihin hän on kiintynyt! Ajattelisit joskus myös lasta etkä aina vanhempien "juridisia" oikeuksia,kuten mainitsit! Onko lapsi joku tavara,jonka vanhemmat omistavat? Ei ihmisiä noin kohdella!!! Mikä sinulla on adoptiota vastaan? Ja joka keskusteluun olet puuttumassa. Oletko itse adoptoitu vai mikä ihmeen asiantuntia luulet olevasi?! Abortista olen samaa mieltä kanssasi, eli sitä ei pidä tehdä. Lapsella on oikeus elämään,kun se hänelle on annettu.
Eikö kaikki saa olla tällä hiekkalaatikolla?
- mikko_n_75
ettei unohdu kirjoitti:
Nykyinen laki sallii sijaisperheeseen sijoitetun lapsen pakkoadoptoinnin ilman bioäidin lupaa.
En suositellut sijaisperheeseen sijoittamista, vaan näen sen ennemminkin kolmanneksi viimeisenä vaihtoehtona abortin ja adoption jälkeen. Sijoituksissa on myös käytössä lain mukaan sukulaissijoituksen ensisijaisuus. Useimmat nuoret vanhemmat, jotka saavat selvitettyä asiat kuntoon, pärjäävät lapsen huoltajina hyvin itse.
- äiti+4
mikko_n_75 kirjoitti:
En suositellut sijaisperheeseen sijoittamista, vaan näen sen ennemminkin kolmanneksi viimeisenä vaihtoehtona abortin ja adoption jälkeen. Sijoituksissa on myös käytössä lain mukaan sukulaissijoituksen ensisijaisuus. Useimmat nuoret vanhemmat, jotka saavat selvitettyä asiat kuntoon, pärjäävät lapsen huoltajina hyvin itse.
lapsen isä Mikko olet?
- mikko_n_75
äiti+4 kirjoitti:
lapsen isä Mikko olet?
Minulla ei ole lapsia, olen sinkku.
- Että silleen.
närkästynyt kirjoitti:
Miksi Mikko olet sijoituksen kannalla?! Ei se ainakaan lapsen etu ole!!! Aina toitotat vain vanhempien oikeuksista. Kyllä lapsella on oikeus rakastavaan ja PYSYVÄÄN perheeseen. Onko sinusta oikein,että äiti laittaa lapsen "säilöön" sijaisperheeseen,jos vaikka joskus haluaisi lapsen ehkä takaisin?!!!! Ja sitten taas lapsi revittäisiin pois vanhemmilta,joihin hän on kiintynyt! Ajattelisit joskus myös lasta etkä aina vanhempien "juridisia" oikeuksia,kuten mainitsit! Onko lapsi joku tavara,jonka vanhemmat omistavat? Ei ihmisiä noin kohdella!!! Mikä sinulla on adoptiota vastaan? Ja joka keskusteluun olet puuttumassa. Oletko itse adoptoitu vai mikä ihmeen asiantuntia luulet olevasi?! Abortista olen samaa mieltä kanssasi, eli sitä ei pidä tehdä. Lapsella on oikeus elämään,kun se hänelle on annettu.
"Aina toitotat vain vanhempien oikeuksista. Kyllä lapsella on oikeus rakastavaan ja PYSYVÄÄN perheeseen."
Onko lapsella oikeus omiin biologisiin vanhempiinsa? Älä unohda kiihkossasi YK-lastenoikeuksien julistusta.
Silloin, kun adoptiolla hoidetaan lapsettomuutta, ollaan turhan usein hyvin lähellä sitä, että lapsi on tavaraa, adoptiovanhempien investointi, esine. - just...
mikko_n_75 kirjoitti:
Minulla ei ole lapsia, olen sinkku.
melkein voinut arvatakin. Nimimerkkisi taisi ennen olla hieman toisenlainen ellen väärin muista
- mikko_n_75
just... kirjoitti:
melkein voinut arvatakin. Nimimerkkisi taisi ennen olla hieman toisenlainen ellen väärin muista
Minulla on ollut vain tämä yksi rekisteröity nimimerkki. Olen kirjoittanut joskus rekisteröitymättömillä nimimerkeillä, esimerkiksi niin, että tästä on puuttunut loppuosa _75. Minulla on myös blogi osoitteessa:
http://iotulevaisuus.blogspot.com/
ja Kotimaa-lehden blogi:
http://www.kotimaa24.fi/blogit/uusimmat/blog/?bid=275
Ensinmainitussa on monta kirjoitusta tämän palstan aiheesta ja jälkimmäisessä yksi. - Haloo!
Että silleen. kirjoitti:
"Aina toitotat vain vanhempien oikeuksista. Kyllä lapsella on oikeus rakastavaan ja PYSYVÄÄN perheeseen."
Onko lapsella oikeus omiin biologisiin vanhempiinsa? Älä unohda kiihkossasi YK-lastenoikeuksien julistusta.
Silloin, kun adoptiolla hoidetaan lapsettomuutta, ollaan turhan usein hyvin lähellä sitä, että lapsi on tavaraa, adoptiovanhempien investointi, esine.Tottakai lapsella on oikeus biologisiin vanhempiinsa. Mutta tässä onkin kyse siitä,että jos vanhemmat eivät halua pitää lastaan,silloin lapsella on oikeus pysyvään kotiin,sijoitus ei ole välttämättä pysyvää eikä sijoituspaikka ole aina perheessä vaan usein laitoksessa. Adoptiovanhemmat eivät varmastikaan pidä lasta investointina tai esineenä!!! Miksi he odottaisivat vuosikausia lasta,jos ajattelisivat noin? Ihme löpinää!!Investointi tarkoittaa rahan tai tuoton saantia. Onko lapsen saaminen muka jotenkin "tuottoisaa".
- Ja hyvä.
Haloo! kirjoitti:
Tottakai lapsella on oikeus biologisiin vanhempiinsa. Mutta tässä onkin kyse siitä,että jos vanhemmat eivät halua pitää lastaan,silloin lapsella on oikeus pysyvään kotiin,sijoitus ei ole välttämättä pysyvää eikä sijoituspaikka ole aina perheessä vaan usein laitoksessa. Adoptiovanhemmat eivät varmastikaan pidä lasta investointina tai esineenä!!! Miksi he odottaisivat vuosikausia lasta,jos ajattelisivat noin? Ihme löpinää!!Investointi tarkoittaa rahan tai tuoton saantia. Onko lapsen saaminen muka jotenkin "tuottoisaa".
Oikein!
Muista, että tuo "jos vanhemmat eivät halua pitää lastaan" on hyvin usein tilapäistä.
Kannusta ja avusta myös jatkossa äitejä - pariskuntia pitämään lapsensa itsellään. Esim. juuri tuo sijoitus vaikeana aikana sijaisperheeseen on vaihtoehto, joka on "100" kertaa parempi, kuin adoptio ja juuri lapsen kannalta. Varsinkin jos lapsi voitaisiin sijoittaa esim. isovanhemmilleen, äidin/isän sisruksille, tai muille lähisukulaisille.
"Ja sitten taas lapsi revittäisiin pois vanhemmilta, joihin hän on kiintynyt! "
Propagandaa! Tiedän useita AA-lapsia, jotka ovat olleet isovanhempien hoidossa ja ovat kasvaneet hyvin tasapainoisiksi aikuisiksi, sensijaan tunnen AA-lapsia, joilla jokaisella on erilaisia psyykkisiä ongelmia, masennusta jne. - hemuuli
mikko_n_75 kirjoitti:
Minulla on ollut vain tämä yksi rekisteröity nimimerkki. Olen kirjoittanut joskus rekisteröitymättömillä nimimerkeillä, esimerkiksi niin, että tästä on puuttunut loppuosa _75. Minulla on myös blogi osoitteessa:
http://iotulevaisuus.blogspot.com/
ja Kotimaa-lehden blogi:
http://www.kotimaa24.fi/blogit/uusimmat/blog/?bid=275
Ensinmainitussa on monta kirjoitusta tämän palstan aiheesta ja jälkimmäisessä yksi.Olen miettinyt samoja asioita vaikka en olekaan raskaana. Sehän on vain parempi jos lapsi saa perheen, jossa on toivottu ja odotettu. Ei sun tietenkään yksin asian kanssa tarvitse olla, on nuorisopalveluja yms. ja vielä parempi jos vaik löytäisit jonkun toisen joka on antanut/antamassa adoptioon.
Tsemppiä :D
- On jo kesä
Ja mihin ratkaisuun päädyit?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu
Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)664449Haistoin ensin tuoksusi
Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu142219- 251744
- 121478
- 251411
Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?
Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais51288- 101217
- 131126
- 221076
Martinasta kiva haastattelu Iltalehdessä
Hyvän mielen haastattelu ja Martina kauniina ja raikkaan keväisenä kuvissa.2911004