olisivat päteviä, ja heillä olisi ammattitutkinto, ei olisi näin paljon lapsia, joille kulu ei maistu.
Kun kortistosta tulee ylioppilas, tai kuka tahansa opettamaan, ja kun hän ei osaa asioita itse, niin miten voi opettaa sitä lapsille Ei ole ihme ettei lapset opi.
Eihän lentokonettakaan mene ohjamaan ihminen joka ei ole koskaan edes istuunut lentokoneessa.
Opettajien palkat vaan on niin ylisuuret, että he lomailevat ennemmin ja teettävät työt ammattitaidottomilla ihmisillä, kuten kouluavustajille ym.
Opettajien pitäisi pakosti osallistua joka vuosi 6.9 kertaa pakollisille lisäkursseille, ja kesällä ja kaikki lomat myös olisi hyvä kouluttautua.
Kuka muu saa palkkaa kesäloma ajasta 2,5 kk kuin opettajat? AjaTLLE PALKKA JUOKSEE VAIKKEI TEE TÖITÄ.
Kun kortistosta tulee ylioppilas, tai kuka tahansa opettamaan, ja kun hän ei osaa asioita itse, niin miten voi opettaa sitä lapsille Ei ole ihme ettei lapset opi.
Eihän lentokonettakaan mene ohjamaan ihminen joka ei ole koskaan edes istuunut lentokoneessa.
Opettajien palkat vaan on niin ylisuuret, että he lomailevat ennemmin ja teettävät työt ammattitaidottomilla ihmisillä, kuten kouluavustajille ym.
Opettajien pitäisi pakosti osallistua joka vuosi 6.9 kertaa pakollisille lisäkursseille, ja kesällä ja kaikki lomat myös olisi hyvä kouluttautua.
Kuka muu saa palkkaa kesäloma ajasta 2,5 kk kuin opettajat? AjaTLLE PALKKA JUOKSEE VAIKKEI TEE TÖITÄ.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Tämäkö nyt on sitten jonkun mielestä yksi niistä vanhempien asiallisista avauksista, joita tarvitaan EHDOTTOMASTI?
Avaajan logiikka sinänsä on aika mielenkiintoinen: opettajien palkat ovat niin kovat, että haluamme vain lomailla ja tästä syystä opettajina toimii niin paljon epäpäteviä.
Tämä ajatus on - sanoisinko - vähintäänkin uraauurtava ja vallankumouksellinen. Kukaan ei ole viellä näin mullistavaa hypoteesiä opettajapulasta heittänytkään, joten suosittelen avaajaa ottamaan yhteyttä opetusministeriöön välittömästi! Sinulla on nyt oikeasti AJATUS!
Haluaisin heittää kysymyksen teille kaikille, jotka olette sitä mieltä, että täällä on paljon hyviä avauksia asiallisilta vanhemmilta ja me opettajat niihin törkeästi vastaamme: OLIKO TÄMÄ AVAUS TEISTÄ JOTENKIN TARPEELLINEN JA RAKENTAVA?
Tokihan tämä nyt pelkkä provo oli, mutta ainakin minusta huono jopa sellaiseksi. Valitan, nyt ole siis ÄÄRIMMÄISEN törkeä?
Minulle tulee mieleen (en sitten ole opettaja) vanhempien ongelmakäyttäytyminen ihan ensimmäiseksi kun lapsi oireilee, kotiolot, ilmapiiri kotona ja kasvatus vaikuttavat lapsen käytökseen eniten.
Sitten on tietysti niitä tapauksia joissa asiat on ihan kunnossa mutta lapsi silti oireilee, jos ongelmaa ei löydy kodin ulkopuolisissakaan asioissa, olisi lapsi syytä tutkia.
Toki joskus sattuu kohdalle opettaja jolla ei ole kaikki ismot kasinolla.
paljon sellaisia opettajia, joilla ei omat asiat ole kunnossa, ja sittenne ogelmat tuodaan kouluun ja äksyillään oppilaille. Oppilaathan ovat ne jotka kärsivät eniten opettajan ongelmista.
Jos lapsi on hyvin kasvatettu ja omaa hyvän itsetunnon, niin ei9 opettajan pienet äksyilyt lasta pilaa. Miten se äksyily on siellä kotona? Mulla on tällä hetkellä oppilaana herkkä lapsi ja herkkä tavallisellekin sanomiselle ja näkee kaiken opettajan sanomisen äksyilynä. Kotona on uusioperhe ja siellä äksyillään paljon, kertoo lapsi itse minulle. Sanoo, että ei kestä mitään, kun kotona kaikki huuuuuutaaaa hänelle! Olen tietysti terapoinut häntä ja meillä menee hyvin.
Mites teillä?
Nyt kyllä menee valtuudet yli että paukkuu. Opettaja ei ole terapeutti eikä hän saa terapoida ketään.
No tuo terapia oli väärä sana, mutta tunnut olevan hereillä.
jaksaa auttaa ja tukea eikä heti ole ilmoittelemassa lastensuojeluun pikkuasioista, helvetin hienoa että sellaisiakin opettajia vielä löytyy jotka jaksaa ja haluaa aidosti auttaa.
Hieno juttu!
Paljonko se opettajan palkka on?
Ja miksi se on mielestäsi ylisuuri?
Oletko tietoinen, mitä opettajan työmäärään kuuluu? Tiedätkö mitä muuta opettaja tekee kuin pitää ne tunnit? Tiedätkö kuinka paljon opettajat tekevät myös työtä työajan ulkopuolella?
Oletko ollut koulussa seuraamassa oppitunteja?
Tiedätkö kuinka paljon nykyään luokissa on lapsia, joilla on diagnosoituja tai diagnosoimattomia sairauksia, jotka vaikuttavat koulutyöhön. Puhumattakaan siitä millaisia aikuisia maailma on pulollaan, mitä nyt tältäkin palstalta pystyy rivien välistä lukemaan...
Missä on mustaa valkoisella, että luokkaa opettaa epäpäteviä.
Mun äiti on yläasteen ja lukion lehtori ja ollut yli 10 vuotta töissä. Palkkapaperissa on 4200€/kk. Lomaa on kesällä 2,5 kuukautta. On mukava kun äiskällä on loma yhtä aikaa kuin meillä koululaisillakin. Niin, siis mun äiskä on kyllä pätevä opettaja. Ei se paljon tee töitä kotona, paitsi korjaa kokeita joskus. Keskimäärin tunnin päivässä tekee kotona.
Iskä tekee paljon enmmän töitä kotona, eikä se ole opettaja vaan toimihenkilö. Äiskä tienaa enemmän meillä.
Mutta sehän on vaan hyvä että saa tehdä töitä kotona eikä ole pako tehdä kaikkia töitä työpaikalla? Niin saa olla enemmän kotona.
totuuden! Uskon sua, mahtavat palkat ja lomat on opettajilla. Tosin se on kiva sun äidille ja sulle, että voitte olla yhdessä, eikä sulle tarvi hommata hoitajaa kesäksi. Kyllä opettajilla on liian suuret palkat, mInusta kesätyö pitäisi olla pakollinen opettajille, tai joku pakollinen kurssi 1,5 kk. Ei paljon oo vaadittu, jos kesälomasta lohkasee ja lähtee kursseille. Siitä on hyötyä oppilaille ja opelle itselleen.
Mutta jos viinerit ja laiskottelu on kivaa, niin minkäs teet.
Mun äiskä on ope = Onneksi ei ope.
Kyllä mun äiti oikeesti on opettaja. Tuon vastauksen kirjoitti joku muu. Sen vielä lisään että ei ne palkka ja loma ole opettajan tai open perheen oma vika. Kyllä kuka vaan suostuis ottaan sen 4200€/kk ja pitkän kesiksen, jos sille annettaisi.
:)
Meillä taas oli nuori ,vasta valmistunut opettaja. Palkka ei ollut lähellekään tuota, lehtorina ja ikälisillä sitä tietenkin kertyy. Ja ihana, että sinun äitisi on pystynyt järjestämään työnsä niin, että kykenee sen tekemään suurimmaksi osaksi virka-aikana.
Monet yöt tämä nuori opettajamme käytti tuntien valmisteluun ja pahoitteli välillä tunneilla, että ei ollut keksinyt omaperäisempiä tapoja opettamiseen. Ja voin vannoa, että yksikään opettaja koko koulu- ja opiskeluaikani ei käyttänyt yhtä monipuolisia menetelmiä kuin hän.
Ja tämä aika tietenkin oli hänen perheeltään pois.
Mutta mitäpä tänne näitä teineille/ lapsille kirjoittelemaan. Eiköhän tämäkin keskustelu ole jonkun kouluun tympääntyneen vekaran aikaan saannosta:D
Suomalaisten suurin lahja,kateus:D
opettajien kesäkurssit, ja siellä oli vaikka mitä. Oli ranskaa ja kasvtikursseja, ja oli ilmaisia kursseja, ja viakka millä mitalla. Hophop hakemaan. Ainahan se on eteenpäin uralla.
Muistattehan, että enää kaksi (2) kuukautta pii...ii..iiittttkkkääääännn kesälomaan. Silloin en varmasti avaa isät ja äidit sivustoa. Menen mökille ja nautin kesästä. Pärjäilkää köyhät ja haaveilkaa batistiinihousuista.
Ai niin . En mene tänäkään kesänä kursseille. Enkä laita b-housuja jalkaan. Se on homojen hommaa. Eiks jee?
tehdä varman koulutoimistoon, että laittakaa opettajt kursseille kesällä. Miksi olet haluton keittämään itseäsi??? Onko kivampa olla laiskana, kun kehittää ammattitaitoa??? Se on sunja lasten etu, kun osaat asioita. Menppä nyt hakemaan hakulomakkeet ja haet kahden kk:n kasvikurssille, tai hyvät tavat kunniaan kurssille, ties vaikka saisit tulevaisuudessa hyvän opettajan tittelin.
Jos mä oisin sä, hakisin heti. Mutta en ole ope, ja mulla on 1 kk lomaa, kun lasken palkkoja,, laskenkohan sunkin palkan?? Kenties... heh...
Mukava yhteensattuma. Minäkin lasken työssäni tai oppilaat laskevat, mutta en minä nyt tiedä.... minäkö kursseille. Mitä ne kaveritkin sanoisivat. Kyllä ne sanos, että on se tyhmä kun tarvii tukiopetusta. Mutta entäpä jos seurustelemaan menisi ihan vihreäksii leskeksi. Mun muija onniin pirun musta sukkainen, että ei se laske minua siwaa pitemmälle tai tulee mukana. Olenkyllä ollut oikeasti kesäkursseilla paljonkin, mutta nyt ei oikein terveys kestä sitä ryyppäämistä. Yhtenä kesänä ryyppäsin kasvatustieteen appron toisena cl:n, mutta en oikein syttynyt sille. Tein nykäset, kun ne alko puhumaan metriikasta. Että muka kasvatusasioita voi mitata. Niillä oli ihan kehitetty mittarit siihen. Oli suhdemittria, oli välimatkamittaria ja sunvaikka mitä. Ihan näin meidän kesken- meni uskottavuus. Luoja on antanut minulle sellaiset eväät, että kyllä tämä poika pärjää tässä elämässä.
voi olla homojen hommaa, ei ole kokemusta. Mutta jaa toki kokemuksesi.
Seuraavaksi voisit hankkia sähköt mökillesi ja laajakaistan tai mokkulan. Kesä ilman kommennttejasi on lomaa kyllä toisaalta meille kaikille,
mutta palkkaukseen:
Opettajan palkka koostuu peruspalkasta, määrävuosikorotuksista, palvelulisistä ja ylityökorvauksista. Palkkaan vaikuttaa oppiaineittainen opetusvelvollisuus. Opetusvelvollisuus on noin 17-24 vuosiviikkotuntia (vvt), matemaattisissa aineissa aineyhdistelmästä riippuen noin 20 vvt.
Pätevänkin opettajan alkupalkka on yllättävän pieni. Yläasteen opettajan palkka on pienempi kuin lukion opettajan palkka vastaavilla tuntimäärillä. Parasta palkkaa saisi ammatillisella puolella ja teknisillä aloilla. Palkka nousee määrävuosikorotusten (2v, 5v, ...) ja työkokemuksen mukaan. Määrävuosikorotuksiin ("ikälisät") lasketaan työskentely valtiolla ja kunnilla, myös siis varusmiespalvelus, jos palvelus on tehty viranhoitoaikana. Opettajan keskipalkka on 2617 euroa.
Totuushan on kuitenkin se, että jokainen halukas voi kouluttautua opettajaksi.
Olen ollut luokanopettajana about 15 vuotta. Minulla on tunteja tällä hetkellä hyvin. Saan palkkaa bruttona käteen noin 3500 € kuukaudessa. Olen siihen tyytyväinen enkä suuremmin marise. Sen, minkä palkassa häviän, voitan kuitenkin työn mielekkyydessä ja muussa elämänlaadussa.
Nämä ikuiset kurssituskeskustelut ovat taas sitä keskustelua, joka ei minuun juuri kolahda. Kurrsit ovat hyväksi ja jatkokoulutus on toki aina tarpeen, mutta tuskinpa kukaan jatkuvasti itseään kurssíttaa vaikkapa nyt siten, että koko kesälomansa siihen käyttäisi.
Opettajien kokemia ongelmia on voimakkaasti käsitelty viime vuosina julkisuudessa. Tästä huolimatta hakijoita ainakin luokanopettajapuolelle riittää ja yllättävän monille tytöille opettajan työ on haaveena. Tosin ainakin Etelä-Suomessa vaikeuksia opettajien rekrytoinnissa on esiintynyt ja en ihmettele sitä lainkaan: se palkkataso, joka minun asuinseuduillani on kohtuullinen, ei Ruuhka-Suomessa oikein riitä, varsinkaan ilman ikälisiä, joita ei vastavalmistuneilla opettajilla ole.
Erittäin moni opettajien palkkoja suurina pitävä ihminen ei tunnu tietävän itse palkkauksesta mitään. Esim. luoknaopettajien opetusvelvollisuus on ilman huojennuksia 24 tuntia viikossa. Jos tunteja on vähemmän, palkka pienee. Ne kateutta herättävät opettajat, joilla ei siis ole viikossa kuin ehkä se parikymmentä tuntia, eivät miljonäärin tuloihin yllä. Monissa kunnissa säästöjä on haettu leikkaamalla tuntikehyksiä, eli siis suomeksi sanottuna vähentämällä tunteja opettajilta. Tästä siis on seurannut palkan pieneneminen.
Palkkaus on ikuisuus onglema, oli ala mikä hyvänsä. Sinällään tuo 15v ja 3500 euroa on pieni palkka, heti kärkeen nostaisin sitä tonnilla tai mieluummin siirtyisin tulospalkkaukseen. Kerran vuodessa arvio ja palkkaus sen mukaan. Arviointiin osallistuisi koulun esimies ( rehtori) , oppilaiden kommentit olisivat arvokkaita sekä vanhempien. Lisäksi oma ´motivaatio ja tulokset määrittäisivät sen tonnin lisän saamisen.
Palkkaus ei ole se tärkein asia vaan tärkeämpää on se, että ansaitseeko palkkansa. Tekeekö monikaan opettaja niin laadukkaasti työnsä, että on ansainnut palkkansa ? Ei tee, onneksi suurin osa tekee. Juu tuntimäärät, opetusvelvollisuus vaihtelee. Äikkäopella se taitaa olla 14-16 ja paras liksa. Mutta sillä ei ole väliä, jokainen on valinnut aineensa itse.
Enemmänkin peräänkuuluttaisin sitä, että kuinka opettajien ammattitaitoa pidetään yllä lisääntyvien vaatimusten suhteen. Työssä jaksaminen on aika monella varmasti siinä kiikun kaakun. Ihan samalla tavalla sitä työssä uupumista, ongelmia on kouluissa kuin muissakin aloissa. Ei opettajuus suojele ketään esimerkiksi masennukselta tai alkoholismilta. Mielestäni luokkakokoja pienentämällä parannettaisiin opettajien jaksamista mutta myös oppilaiden jaksamista. Isot ryhmät vie kaiken mehun myös oppilaista.
Moniongelmaisuus on tulevaisuudessa lisääntyvää, eli opettajien tulee hallita hyivn myös sitä puolta. Enää ei riitä pelkkä opettaminen vaan koulusta onkin tullut monen ammattilaisen työkenttä. Opettajalla on mahdollisuus ottaa avukseen työryhmiä. Jokaisessa koulussa on ( pitäisi olla) oppilashuoltoryhmä mutta myös yksilöllisesti katsottuna voi olla oppilaita, joiden arkeen kuuluu myös muita ammattilaisia. Koulussa kannattaisi hyödyntää myös muiden ammattilaisten tietotaitoa.
Itse olin kerran osallisena palaverissa, jossa oli mukana muitakin omien alojensa ammattilaisia. Todellakin koulun kannattaisi hyödyntää moniammatillisuutta, ja päästää myös tätä kautta apua kouluihin. Tämä tietysti edellyttää sitä, että myöntää oman rajallisuutensa ja osaa hyödyntää muiden osaamista. Monella opettajalla on annettavaa mutta myös opittavaa - puolin ja toisin. On turha kuvitella, että opettaja "tohtoroisi" yksin 25 oppilasta eli miksi avoimuutta ei voisi lisätä ?
Kouluun tulospalkkaus?
Millä kriteereillä määrittelisit sen tuloksellisuuden?
Itse olen ollut lukuisia kertoja läsnä niissä oppilashuoltoryhmän kokouksissa. Hyvä työvälinehän se toki on, mutta tarpeellinen vain silloin, kun oppilalla on todella suuria ongelmia.
ehdottomasti kannatan tulospalkkausta. Eli siihen otetaan kehityskeskustelu pohjalle. Sitten tehdään joka vuotinen terveystarkastus, jossa tutkitaan onko työkykyinen kaikilta osa-alueilta eli kysehän on viattomien, puolustuskyvyttömien lasten työskentely ympäristöstä. Siksi opettajan pitää olla hyvässä fyysisessä ja psyykkisessä voimassa. Terveystarkastuksessa katsottaisiin ehdottomasti huumeseula, lääkeaineet, maksa-arvot ja perusverenkuva. Verenpaine ja painoindeksi sekä kuntotesti.
Opettajat pisteytetään eli katsotaan, millaisia rasteja opettajat saavat oppilaiden antamissa arvioinneissa. Sitten katsotaan luokan kokonaisarvio suhteutettuna oppilaiden poissaolojen määrään että syyhyn.
Lisäksi toiset opettajat pisteyttävät kolleegansa. Unohtamatta kouluavustajien ja siivoojien että keittäjien panosta tai talomiehen. He ovat äärettömän tarkkanäköistä porukkaa.
Näistä tehdään taulukko ja sen mukaan tämä toiminta-tonni jaetaan tai ei jaeta. Jos ei saa toiminta-tonnia, niin tietääpä missä parantaa kun on selkeää faktaa esittää mikä ontuu.
Suostuisitko ? Miksi et ?
Oppilaillakin on tämä kaikki eli on henk.koht. keskustelut opettajan kanssa, väliarviointi ( arvioidaan luokkaa ja opettajat) terveystarkastus, ja jos oikein onnistaa voi saada stipendin. Joskus saa joskus ei.
Onko sinulle tuo tarkastus säännöllisesti suoritettu ja jos ei, miksi ei? Vaikuttiko se mahdolliseen palkkaasi?
Sen verran hauska kirjoituksesi kuitenkin oli, että saat onnittelut!
"...Lisäksi toiset opettajat pisteyttävät kolleegansa...."
Mihin tämä johtaisi?
Ihan normi juttu. Vertaisarviointi, itsearviointi jne. ovat käytössä lähes kaikilla muilla työpaikoilla paitsi kouluissa. Mikä tässä on huvittavaa, kansankynttilät?
Katsos ei se pomppaa siinä pisteytyksessä, kun tässä astuu kuvaan sukupuoliroolit ja yläkoululun puolella vielä aineopettajuus.
Naiset ei kuitenkaan antaisi miehille bonusmahdollisuutta ja suomalainen mies ei kyllä antaisi sitä kenellekään muulle kuin itselleen. Eli kukaan ei antaisi pojoja kuitenkaan toisilleen.
Aineopet taas arvostavat vain omaa oppiainettaan eli ei ne toisilleen pisteitä jakelisi.
Kateus ja kaunaisuus estäisi opekolleegan kannustamisen.
Mielestäni tämä bonus olisi kannustin myös opettajalle parempiin suorituksiin, vastuullisuuteen sekä intoon yrittää enemmän.
Kyllä monella alalla on kehityskeskustelut ja terveystarkastukset vuosittain. Miksi siis ei opettajilla ? Sehän olisi vain työntekijän hyvinvoinnista huolehtimista, ja ennaltaehkäisyäkin. Hullua olisi kieltäytyä moisesta.
Ja miksi opettaja ei halua kuulla palautettaan terveydentilastaan tai ammattitaidostaan ?
"Huvittavia" juttuja tuossa vertaisarvioinnissa ja itsearvioinnissa riittää kyllä.
Voisiit aluksi varmaankin vaikkapa luetella minulle kaikki ne tietämäsi työtehtävät, joissa sillä perusteella palkkaa määritellään.
Voisit samalla myös kertoa, millä tavoin tuossa opettajien palkan määrittelyssä huomioitaisiin eri asiat kuten vaikkapa opilaiden määrä, oppilaiden yleinen taso, vanhempien asenteet ja yhteistyökyky, koulun kunto, opetettava aine ym.
Kehityskeskusteluja käydään kouluissa runsaasti. Terveystarkastukset taas ovat työnantajan intressissä. Niiden määrä riippuu kuntatyönantajasta.
Niin monta vuotta olen opettajia kouluttanut että en viitsi vaivautua vastailemaan tuollaiseen riitaa haastavaan ja vaativaan sävyyn esittämiisi kysymyksiin, joihin vain esittäisit vastaväitteitä. Otapas itse selvää ja pohdi noita. Yritä voittaa muutosvastarintasi.
Kysele myös vähän tuttavapiiristäsi muiltakin kuin opetusalalla olevilta, ja huomaat, että yksi sun toinen tekee tiimityötä nykyään. Itsearviointi ja vertaisarviointi tehdään Edistyksellisimmissä oppilaitoksissakin on muuten opettajatiimejä, jotka tekevät yhteistyötä. Monet jopa tykkäävät tehdä mieluummin työtä tiimissä, sillä monen mielestä työkaverin kanssa kilpaileminen ja jatkuva kateellinen kyttäys ovat aika rasittavia.
Tiimien tulos mitataan tietysti oppimistulosten, keskeyttäneiden määrän ja opiskelijapalautteiden perusteella.
Vai että koulutat opettajia...
Minulla itsellänikin on kyllä useita mielenkiintoisia kokemuksia niistä opettajien kouluttajista niin OKL-ajoiltani kuin myöhemminkin. Jätän ne nyt kuitenkin sanomatta.
Minä ilmeisesti olen koko Suomen opettajakunnasta se tapaus, joka kaikkein eniten sitä muutosvastarintaa harjoittaa, joten on toki hyvä että minua asian suhteen valistat. Kiitos siitä!
Ajatus siitä, että opettajat jotenkin oppilaitoksessa keskenään kokisivat kilpailevansa, kuulostaa todella ihmeelliseltä! Ehkä tuntimääristä riitelemistä tai muuta lähinnä rahasta johtuvaa närää on, mutta se kilpaileminen ei oikein nyt kyllä natsaa, valitan. Leijailet ilmeisesti aika kaukana joissakin sfääreissä meidän "tavallisten" opettajanreppanoiden yläpuolella...
Todella kovasti minua kiinnostaisi se, miten toteuttaisit Suomen PERUSKOULUSSA ajatuksesi siitä, että "Tiimien tulos mitataan tietysti oppimistulosten, keskeyttäneiden määrän ja opiskelijapalautteiden perusteella. "
Mitä arvelet, kokeilisinko ideaasi koulumme eskareiden vaiko 3-4 luokkalaisten kanssa? Vai olisikohan luotettavampi taho jokin yläkoulun luokka?
Sinun kannattaisi oikeasti tutustua siihen tavalliseen opettajien arkeen. Varsinkin pienissä alakouluissa tehdään AUTOMAATTISESTI sitä tiimityötä ja uskoisinpa niin, että sekä metodit että tuloksetkin saattavat olla parempia kuin ne erilaiset projektit, joita vallankumouksellisina ja uusina pidetään.
Mutta, kuten sanoit, olethan "kouluttanut" meitä opettajia jo monta vuotta, joten koulutuksen kenttä ja koulutyön arki epäilemättä ovat sinulle tuttuja. Eihän sinun tasoisesi huippuammattilainen nyt täällä olisi pelkästään opettajia haukkumassa, vai mitä???
Oletko jättänyt koulusi käymättä vai olitko kapasiteetiltasi kehno, kun et osaa kirjoittaa edes lyhyttä juttua oikein?
siinä, että lyhyet päivät, pitkät kesälomat, eivät ole kohdallaan huippusuurten palkkojen kanssa. Siksi kun rahaa tulee helpolla, ei kurssittaminen huvita, ja opettajien ammattitaito on joskus kyseenalainen, ei tietysti kaikki, on niitä opettajiakin, jotka seuraavat aikaa, kouluttautuvat ja ovat päteviä, se onkin harvinaisuus kyllä.
Monet eivät ole saaneet opettajan koulutusta, ja siksi kun nyt säästetään, niin amattitaidottomalle ei tarvi maksaa opettajan palkkaa, joten siitä kärsii sitten lapset.
Mutta koskaanhan syy ei ole opettajan, vaikkei olisikaan ammattitaidolinen, vaan aina syytetään lapsia ja vanhempia. Kumma että opettajan tai ei opettaja on aina syytön ja suojattu. Jos opettajaa syytettäisiin, ei hänelle vanhemmat luottaisi lapsiaan, ja moni erottaisi opettajan.
Kyll kurssit pitäisi tula pakolliseksi, ja lomat kuukauden mittaiseksi. Hiihtolomalla ja syyslomalla voisi sitten siivota koulua, ja valmistella tunteja. On käsittämätöntä, että palkka juoksee ja vain ollaan.
Mielestäni kouluihin on palkattu kyllä erikseen siivoojat, jotka siivoavat koulua. Ei ole mitään järkeä kunnassa palkata akateemisesti koulutettuja maistereita siivoamaan kouluja.
Koulujen opetus- ja loma-ajat ovat perua maatalousyhteiskunnan ajoilta 1900-luvun alusta, jolloin lapset tarvitttiin kesäksi maataloihin työvoimaksi, ja ne pitäisi kyllä päivittää nyky-yhteiskunnan tasolle kiireest! Suomessa ei enää nykyään ole sitä ongelmaa, etteikö lapsia päästettäisi kouluun kesällä. Ei ole mitään järkeä pitää 2,5 kuukauden kesälomia ja samaan aikaan valitella pitkää koulutusaikaa. Jos kesäloma olisi normaalin kuukauden mittainen, niin joka vuosi säästäisi 1,5 kuukautta. Kahdeksan vuoden aikana tästä tulisi jo kokonainen vuosi säästöä. Jos lomat muutettaisi normaaleiksi, peruskoulun voisi lyhentää 8-vuotiseksi.
Peruskoulun lyhentyminen toisi säästöä kunnille ja valtiolle, ja veroprosenttia voisi laskea. Kesäloman lyhentämisestä olisi hyötyä myös yliopistojen opiskelijoille, joiden ei tarvitsisi elää lainalla niin pitkää aikaa.
Lomapäiviä voisi toki pitää minusta silti vähän syksyllä ja vähän keväällä, kuten muutkin palkansaajat tekevät. Pienet lomat tuovat huokoisuutta tiukkaan työntekoon ja auttavat jaksamaan paremmin.
Ei kutienkaan ole mitään, ei kerta kaikkiaan mitään, perusteita enää nyky-yhteiskunnassa sille, että pidetään lomaa heinäntekoaikaan.