itsetuntoahdistus

Eipä ole nyt kauhean isot huolet, elämäni on varmaan ekaa kertaa oikein mallillaan. Hyvä mies ja isä lapsille, helpot ja suloiset lapset. Mietin vain, että enpä ole riittävän hyvä tähän..en ole riittävän hyvä äiti, enkä vaimo. Elämä ja ihmisetkin (ihan kirjaimellisesti) potkinu päähän niin paljon, että itsetunto ei ole vieläkään ihan mallillaan, parempi vaan ei tarpeeksi hyvä, että voisin antaa esimerkin lapsilleni. Mitä ihmettä pitäisi tehdä. Kaverisuhteet ei oikein toimi, en kykene päästämään ihmisiä tarpeeksi läheisiksi. Haluaisin lapsilleni parempaa, en halua antaa tälläistä esimerkkiä ja yksinäistä elämää..tekisi mieleni laittaa lapset päiväkotiin etteivät ota mallia äidistään.