Jos katotaan 60 luvun jonkun koulun ylä-aste kuvia niin siinä on ehkä 4 koko koulusta lasit. Toinen kuva setti otetaan nyt ylä-asteelaisista niin nämä 4 löytyy jo yhdestä luokkakuvasta? Ehdotan että meidät rillipäät sterilisoidaan etteivät meidän paskageenit pääse leviämään. Varmaan vuonna 2500 lukkakuvassa on ennään 4 joilla ei ole laseja
Mistä meitä rillipäitä oikein tulee?
uattelin vuan
16636
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Itse olen myös hämmästellyt rillipäiden määrää. Tuntuu että esim. eri tilaisuuksissa puolella on lasit. Mikä lienee syy? Kukapa ketoisi ja keksisi keinon parantaa näköä.
Alkuperäinen viesti oli hauskasti provosoiva, kiitos kun piristit päivää!
Onkohan tämä oma rajallinen havaintoni, mutta nyt kun IT-alan työpaikat tuntuvat valuvan Kiinaan ja Intiaan olen työpaikallani tehnyt huomion että kiinalaisilla on järjestään kakkulat, intialaisilla taas ei. Voisiko se kertoa että inkkareilla on näön suhteen paremmat geenit? Molemmissa maissa kuitenkin opiskellaan ja työskennellään enemmän näyttöpäätteen äärellä kuin laki sallii jotta saadaan suku tyytyväiseksi... Ehkä suomalaisten pitäisi naiskennella enemmän intialaisten kanssa?
Johtuisiko siitäkin, ettei näköä tutkittu niin paljoa 60-luvulla tai kaikilla silmälaseja tarvitsevilla ei ollut rahaa moisia hankkia. Nykyään monet käyttävät myös ns. imagolaseja eli laseja ilman vahvuuksia.
Ja varmaan siellä on monta, joilla on piilolasit. Oliskohan syynä tietokoneen tuijottelu jo pikkulapsesta alkaen? Minun luokallani 70-luvulla oli 32 oppilasta, vain 2 rillipäätä. Piilareiden käyttäjistä en ole ihan varma, mutta epäilen ettei ollut ketään.
tai ei. Eipä taittovika taida olla niitä vaikeimpia sairauksia tässä maassa, että sen takia ketään pitäisi sterilisoida. Jos katsot vielä sitä luokkakuvaa ja omaat hieman selvännäkijän lahjoja, niin mietippä, miten monella on joidenkin vuosien päästä todettu diabetes, sydänjuttuja, kasvain, reuma yns. Monet niistä on geeniperimän aiheuttamia. Ja on paljon myös itseaiheutettuja sairauksia, jotka tulevat esim. tupakoinnin, ylensyönnin tai liikunnan puutteen vuoksi. Joten olisiko sitten viisainta sterilisoida kaikki suomalaiset?
Itse sain lasit 60-luvulla, kun menin ekaluokalle kouluun. Mutta olisin, kuulema, tarvinnut ne jo kaksi-kolme vuotiaana, jos olisi ollut silmälääkäri paikkakunnalla ja jos vanhemmilla olisi ollut varaa hankkia lasit. Eiköhän elintason kohoaminen ole tuonut myös silmälasit ihmisille avuksi. Kyllä taittovikaisia on aina ollut ja tulee olemaan. Taittovika ei kuitenkaan ole hengenvaarallinen sairaus, eikä aiheuta yhteiskunnalle suuria kustannuksia.
Eiköhän juju ole sama kuten kaikissa sairauksissa. Entisaikoihin verrattuna nykypäivänä on käytettävissä mitä uudempia ja parempia tutkimusmenetelmiä, diagnosointi on kehittynyt, valistuneisuus sairauksista on huipussaan, rahaa on ihmisillä korjata pienemmätkin hasardit, puhumattakaan tosiaan luksuksesta ja imagolaseistakin, vaikkei näön puolesta ole kuin lievää hajataittoa. Ennenvanhaan sai näkö olla varsin huono että sai lasit nenälleen. Vasta pakon edessä sellaisiin tuhlattiin rahaa. Nykypäivänä kaikkeen reagoidaan herkemmin ja maailmasta ei tunnu materia eikä raha loppuvan. Kaikkea on nykyään yllinkyllin ja enemmän kuin ennen. Silmälasejakin. Ei tarvi vielä alkaa jalostaa ihmiskuntaa silmälasien osalta.
Toisaalta en ihmettelisi vaikka aurinko ja otsonikerroksen oheneminen päivä päivältä laittaisi silmät suuremmalle koetukselle ja saasteet ja kemikaalit (meikit, hiusvärit, shampoot, hajusteet yms) Ja tämä informaatioyhteiskunta ei ole silmäystävällinen. Entisaikoina TV:n tuijotus oli vähäistä kun päivittäinen lähetysaika oli niukkaa. Nykyään TV:tä katsellaan tunteja, sen lisäksi tietokoneruutuja työssä ja kotosalla, ja mukaan vielä kännykät, jotka nekään eivät ole enää vain puhelimia, vaan niitäkin tuijotellaan yhtenään. Silmät on kovassa työssä, eivätkä saa levätä kuten ennen. Maailma muuttuu, ihminen mukana. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Luulen, että silmälasien lisääntyneeseen määrään on vaikuttanut myös se, että yhä useammat ihmiset hyväksyvät silmälasinsa ja ottavat ne osaksi ulkonäköään. Harry Potter on esimerkiksi tehnyt tosi hyvää silmälaseja tarvitseville lapsille; rillirousku voi olla myös sankari.
Ja sitten nykyään tosiaan on myös niitä, jotka eivät edes tarvitse laseja näön vaan ulkonäön kohentamiseen. Se on minusta aika hienoa.
Likinäköisyys on lisääntynyt johtuen lisääntyvästä lähityöskentelystä eikä perintötekijöistä tai geeneistä.
Lähityötä tekeville on säädetty EU-direktiivi jossa velvoitetaan työnantajan maksamaan työntekijän lähityölasit joiden avulla akkommodaatiolihas ei joudu rasitukseen ja likinäköistyminen ennaltaehkäistään. Likinäkö voi olla valelikinäköä tai silmän pitenemisestä johtuvaa.
Tässä muutama hyvä linkki aiheesta.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_haku=silmäsairaudet&p_artikkeli=dlk00974
http://www.kaisuviikari.com/statements_fin.htm
http://www.kaisuviikari.com/blog/
Blogissa mainittu Myopia Manual löytyy linkistä; http://www.myopia-manual.de/private/manual-2010-jan.pdf
missä tällainen direktiivi on?
Valtioneuvosto on antanut EU-direktiiviin 90/270/ETY perustuvan päätöksen (VNp 1405/93) näyttöpäätetyöstä.
Kyseiset dokumentit saat työterveyslääkäriltä/hoitajalta.
http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku&p_p_action=1&p_p_state=maximized&p_p...
http://www.tyonako.fi/?paatos
http://www.tyonako.fi/?lomake
Lähityölasit näyttöpääte-etäisyydelle (60cm) ns lähilisä (Add) on 1,5 ja lukuetäisyydelle (33cm) on 3,0.
Likinäköinen voi hyödyntää vanhoja heikkotehoisempia miinuslaseja luku- ja lähityölaseina.
Ensimmäinen linkki katkesi jostain syystä oli erittäin pitkä.
Tässä sama asia pdf tiedostona.
http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo95377.pdf
Ja kun luet sen tekstin loppuun asti huomaat, että työnantajan on korvattava ainoastaan erityistyölasit eli sellaiset lasit, jotka poikkeavat yleislaseista. Esim jos sulla on yleiskäytössä normaalit lähilasit, joilla näet kuitenkin päätteelle asti, et ole oikeutettu korvattaviin laseihin.
Lähityölaseja ei voi käyttää yleislaseina koska jo +1,5 lähilisä pudottaa visuksen näkötestissä alle 0,5 joka on ajokorttinäon minimivaatimus eli lähityölasit ovat aina erityistyölasit.
Jos henkilö omistaa jo lähityölasit ei työnantaja tietenkään tarvitse ostaa toisia tilalle.
Tutkimuksissa on todettu että 60% lähityötä tekevät saavat vaivoja lähityöskentelystä ja näköä pitää tarkistaa määrävälein ja jos taittovirhe menee miinuspuolelle on lähitölasit otettava käyttöön tai lepotaukoja on pidennettävä. Työnantajan intressi on kuitenkin hankkia työntekijälle lasit koska näin työn tehokkuus kasvaa hyvin pienellä satsauksella 150...300€.
Tämä on minusta lain henki.
No ei tietenkään yleislaseina, mutta ihan normaalina lähilasina. Ja korvattavien erityistyölasien täytyy siis poiketa niistä laseista, joita henkilä käyttää kotioloissaan. Mainitsemallasi 1.50 lisällä henkilö näkee 67 senttiin tarkasti ja jos pääte on tämän etäisyyden sisällä, lähilasi toimii myös päätelasina. Puhdasta matemaatiikka valitettavasti.
Tarkennuksena vielä että työnantajan korvattavat erityistyölasit eivät aina ole yksiteholasit vaan voivat olla ns syväterävät lasit jos työntekijän on nähtävä kauemmas kuin näyttöpäätteelle esimerkiksi asiakkaaseen. Ohjelmointia suorittava suunnittelija pärjää yksitekoillakin mutta monitehot jossa yläosa on mitoitettu näyttöpääte-etäisyydelle ja alaosa on mitoitettu näppäimistöetäisyydelle on paremmat siis vähentävät silmän akkommodaatiorasitusta.
1,1 tarkistin tänään aamulla näköni ja seli eilen 0,8 ja tänään aaamulla se jotenkin hyppäs 1,1.
Ja luotin teoriaani jolla uskon että se parantaa näön ilman leikkauksia tietoa saa kysymällä.
Toivottavasti näkö ei kuitenkaan huonone enempää. ::D
Ruokavalion pieni muutos ja pieni liikunta paransi minut ainakin melkein :D.