Olenko minä jotenkin epänormaali, onko teillä toisillakin äideillä samanlaisia tuntemuksia, ahdistuksia?
Kun lapseni syntyi, niin vauvakausi meni ihanassa jonkinlaisessa hurmiossa että olin saanut jotakin niin ihanaa ja täydellistä tähän maailmaan.
Mutta nyt kun lapseni on koulussa ala-asteella, ja joutuu liikkumaan yksin, ja koulussa on myös ollut kaikenlaisia varastamisia ja muita kiusaamisia, niin tuntuu jotenkin niin pahalta. Voimattomalta, etten pysty suojelemaan lastani kaikelta maailman pahalta.
Ja sitten kun lukee ja kuulee uutisia nuorisotyöttömyydestä, ja kaikenlaisesta maailman menon kovuudesta, niin melkein alkaa itkettämään, että minkälaiseen maailmaan minä olen tämän ihanan lapseni tehnyt, ja miksi hänen täytyy kärsiä kaikki tämä.
Olenko ihan normaali äiti, vai yliherkkä...?
Kun lapseni syntyi, niin vauvakausi meni ihanassa jonkinlaisessa hurmiossa että olin saanut jotakin niin ihanaa ja täydellistä tähän maailmaan.
Mutta nyt kun lapseni on koulussa ala-asteella, ja joutuu liikkumaan yksin, ja koulussa on myös ollut kaikenlaisia varastamisia ja muita kiusaamisia, niin tuntuu jotenkin niin pahalta. Voimattomalta, etten pysty suojelemaan lastani kaikelta maailman pahalta.
Ja sitten kun lukee ja kuulee uutisia nuorisotyöttömyydestä, ja kaikenlaisesta maailman menon kovuudesta, niin melkein alkaa itkettämään, että minkälaiseen maailmaan minä olen tämän ihanan lapseni tehnyt, ja miksi hänen täytyy kärsiä kaikki tämä.
Olenko ihan normaali äiti, vai yliherkkä...?
Vastaukset 3
Vanhimmat
ja kokematon.
Ja ihanasti osaat kantaa huolta lapsiesi tulevaisuudesta, niinkuin meidän äitien kuuluukin.
Maailma on kova ja joskus hyvin kylmäkin paikka meille, jotka emme ole saaneet syntyä kultalusikka suussa. Mutta eihän anneta periksi, eihän. Sinnitellään lastemme puolesta vaikka päivä kerrallaan, mutta eteenpäin ollaan menossa.
Hyvää kevättä sinulle täältä, toiselta äidiltä:)
Elämän kovuudesta ei tarvitse kärsiä, vaan ottaa ne elämään kuuluvina asioina. Lapselleen voi myös näyttää, että ei tässä mitään hätää ole, vaikka välillä tulee takkiin.
Maailmassa on myös paljon kaikkea ihanaa ja kivaa, ja enemmän kuin sitä skeidaa. Kun ei jää murehtiman menneitä eikä huolestu tulevasta, elämä on mielekkäämpää. Mennyttä ja tulevaa ei ole, elämä on vain tässä ja nyt..