Lattialistat homeessa

Jos lattialistat homehtuu, niin vika ei ole listoissa, vaan kaksi eri syytä tulee mieleen. Lattioiden pesu liian märällä sienellä tai rätillä saattaa kastella liikaa seinävartta. Toinen pahempi on , jos on tiiliseinät ja niiden ja perustuksen väliin ei ole laitettu bitumikermiä kosteuskatkoksi. Tällöin vesi nousee maaperästä tiiliseinää pitkin ja salaojitusta parantamalla voi ehkä vähän korjata tilannetta.
On myös mahdollista, ettei mitään kosteutta listan takana olekaan. Lattialistojen taakse kertyy yleensä ihmeen paljon pölyä ja roskaa.

mutta usein tuo lattialistojen homehtuminen voi olla niitä ensimmäisiä päällepäin näkyviä merkkejä siitä, että alapohjarakenteet ovat kastuneet. Se ei paljoa lohduta, vaikka talo olisi betonia ja tiiltä. Vaikeimmat ongelmat ovat eristeissä yms. Maaperäkosteus voi nousta kapillaarisesti hyvinkin korkealle seinärakenteissa.

Pieni ote 70-luvun talojen ongelmista (koko juttu on tämän linkin takana:
https://www.op.fi/op?cid=150592339


Tiilitalo voi olla pahoin vaurioitunut

1970-luvulla vietettiin monien tiilitalojen harjakaisia.

- Tyypillinen täystiilitalon ulkoseinärakenne on sellainen, että sisäpinnassa on Kahi-tiili, ulkopuolella verhouksena poltettu tiili ja niiden välissä mineraalivilla. Rakenteessa ei ole minkäänlaista tuuletusrakoa eli se on kosteusteknisesti hyvin epävarma.

- Puhutaan, että tiilitalot ovat terveitä - ne voivat olla sitä, mutta myös pahasti vaurioituneita. Jos talo on räystäätön, seinään kohdistuu viistosade, ja kosteus pääsee siirtymään eristekerrokseen. Mineraalivillakerroksen ulkopinta saattaa olla tosi huonossa kunnossa, koska tuuletusrako puuttuu.

Pirisen mukaan selkeästi suurin syy kosteusvaurioihin yleensäkin on se, että vesi pääsee valumaan rakenteisiin. Toiseksi suurin syy on maasta nouseva kapillaarivesi. 1970-luvun täystiilitalossa ei yleensä ole koneellista ilmanvaihtoa.

- Kun sinne myöhemmin asennetaan ilmanvaihdon poistokone, alkaa korvausilma tulla seinärakenteen läpi. Tiiliseinässä on aina niitä rakoja, joista ilma pääsee.

- Usein tähän 1970-luvun ongelmaan yhdistyy huono lattiarakenne, maanvastainen betonilaatta ja valesokkeli. Jos maanpinnat kallistuvat taloon päin, niin vesi valuu eristekerroksen alapäähän, ja se on saattanut alkaa homehtua. Ja jos seinää pitkin valuva sade pääsee varastoitumaan talon nurkalle tai maakosteus rasittamaan eristeen alaosaa, on mine- raalivilla yleensä aika huonossa kunnossa.

Täystiilitalo voi siis olla yhtä lailla homevaurioitunut kuin puutalokin. Vaurioituneen tiilitalon korjaaminen maksaa paljon, koska työsarka on suuri.

- Käytännössä julkisivu puretaan ja eriste vaihdetaan rakenteen puhdistuksen jälkeen polyuretaaniin, tehdään alas kapillaarikatkot ja maanpintojen kaadot sekä salaojitus korjataan, Juhani Pirinen selittää.

Varsin todennäköisesti alapohjan täyttömateriaali on niin hienoa ja kosteeata, että salaojituksen korjaaminen ei yksin auta ongelmaan. Tiiliseinien alaosaan voi silloin tehdä kapillaarisen nousun katkon, jolla estetään kosteuden nousu alapohjan yläpuolelle. Emi Beam systeemillä on näitä tehty minunkin kohteissani muutamia ja ongelmat on saatu ruotuun.

kerrostaloon ja kahvi jäi kuppiin viikoksi niin oli kuppi täysin homeessa. Juomavesi haisi pahalle ja ilmoitin siitä vesilaitokselle ja ei mennyt kauaa kun veden laatu parani. Kraanasta otettu pesuvesi homehtuu nopeasti jos se ei pääse kuivumaan lattialistojen takana riittävän nopeasti.