Miksi te kaikki ihmiset olette kaikki niin inhottavia nuorille äideille ?
Olen 18-vuotias tyttö,joka on raskaana.Olen kihloissa lapsenisän kanssa,ja joo kyllä lapsi oli täysi vahinko,sillä kondomi meni rikki. Emme silti hetkeäkään epäröinyt pidämmekö lapsemme vai emme,TOTTA KAI PIDÄMME.
lapsia ei tehdä niitä saadaan. Ymmärrän huolenne jos todella on kyseessä 13-14 vuotiaista teiniäideistä,mutta en silti lähtisi alleviivaamaan,etteikö hekin voisi olla hyviä äitejä. Mun mielestä ei äitiys katso ikää. Toki jos on kovin nuori äiti kyseessä (niinkuin minäkin) jää nuoruudesta paljon kokematta,mutta itse olen täysin valmis rajoittamaan menojani lapseni vuoksi. En vain ymmärrä miten ulkopuoliset ja tuntemattomat ihmiset voivat kirjoittaa odottaville äideille ja sanoa,että abortti olisi sinun tilanteessa parempi vaihtoehto.. mistä kukaan ulkopuolinen voi tietää kenelle abortti on parempi vaihtoehto ? iän takiako ? Itse otan ainakin suurena loukkauksena jos minua tullaan moralisoimaan ja kannustamaan aborttiin.
Löytyykö täältä muita 18-vuotiaita tulevia äitiliinejä ? olisi kiva saada meili kavereita jakamaan raskauden ihmeellistä aikaa sekä muutenkin luotettavaa juttu seuraa :)
Olen 18-vuotias tyttö,joka on raskaana.Olen kihloissa lapsenisän kanssa,ja joo kyllä lapsi oli täysi vahinko,sillä kondomi meni rikki. Emme silti hetkeäkään epäröinyt pidämmekö lapsemme vai emme,TOTTA KAI PIDÄMME.
lapsia ei tehdä niitä saadaan. Ymmärrän huolenne jos todella on kyseessä 13-14 vuotiaista teiniäideistä,mutta en silti lähtisi alleviivaamaan,etteikö hekin voisi olla hyviä äitejä. Mun mielestä ei äitiys katso ikää. Toki jos on kovin nuori äiti kyseessä (niinkuin minäkin) jää nuoruudesta paljon kokematta,mutta itse olen täysin valmis rajoittamaan menojani lapseni vuoksi. En vain ymmärrä miten ulkopuoliset ja tuntemattomat ihmiset voivat kirjoittaa odottaville äideille ja sanoa,että abortti olisi sinun tilanteessa parempi vaihtoehto.. mistä kukaan ulkopuolinen voi tietää kenelle abortti on parempi vaihtoehto ? iän takiako ? Itse otan ainakin suurena loukkauksena jos minua tullaan moralisoimaan ja kannustamaan aborttiin.
Löytyykö täältä muita 18-vuotiaita tulevia äitiliinejä ? olisi kiva saada meili kavereita jakamaan raskauden ihmeellistä aikaa sekä muutenkin luotettavaa juttu seuraa :)
Vastaukset 15
Vanhimmat
Sinähän olet jo täysi-ikäinen ja vastuussa kaikinpuolin tekemisistäsi ja päätöksistäsi. 13-14 vuotias ei sitä ole.
Kun katselee tämän päivän 18-vuotiaiden ja vielä vanhempienkin toilailuja, alkaa hirvittää. Ikä ei ole se ainoa mittari vanhemmuudessa, mutta keskivertoteini on niin vastuuton nykypäivänä, että käytännön elämä vaikuttaa aika hankalalta.
18-vuotiaan perspektiivistä katsottuna kaikki näyttää ihanlata ja helpolta. asiat aina jotenkin mystisesti järjestyvät ja käsitys siitä, että elämästä kaiken ymmärtää on vahva.
Eniten hämmästyttää se, että teinitytöt suhtautuvat yksinhuoltajuuteen ja siihen, että niin lapsia kuin isiäkin on useita kappaleita aika kevyesti. Mitähän sekin kertonee?
Nooh ole sinä mitä mieltä olet,itse tiedän miten lapseni hoidan.
En ymmärrä tuollaista tyhjänpäiväistä jauhamista ja kitinää voiko nuori olla hyvä äiti vai ei!!
eikös tämä ole teiniäideille suunnattu palsta? joten miksi te ette odottavat ja ette teiniäidit tänne kirjoittelette ja moralisoitte ? Luulen,että tämän palstan tarkoitus on saada tukea toisilta vastaavassa tilanteessa olevilta ja ehkäpä jopa neuvoja sekä ystäviä. Taitaa kirjoittelijoilla olla todella pieni elämä,kun on aikaa jauhaa suoranaista paskaa täällä. Itse olen ainakin päättänyt selviytyä ja olla lapselleni todella hyvä äiti vaikka en jatkossa lapsenisän kanssa olisikaan mahdollisesti. Olen itse kärsinyt huonosta lapsuudesta,joten en todellakaan omalle lapselleni sitä suoranaista helvettiä tarjoa. Rakastan lastani jo nyt niin paljon. huoh...
Siinä vaiheessa, kun lapsi on vielä siellä vatsassa ei juuri kannata vaahdota omista tuntemuksistaan.
Ne tosiasiat tulevat kuitenkin eteen jossakin vaiheessa, mutta sinähän olet "päättänyt selvitä". Se riittää toki, hyvä niin.
Yksinhuoltajat ovat tosimaailmassa aika lailla suossa lastensa kanssa. Se ei kuitenkaan meidän teiniprinsessojamme haittaa. Ha HALUAVAT asioita. Sehän on tuttu juttu kaikille meille aikuisille jo omien lastemme kautta: "Minä HALUAN!!!!"
Ja joku sen koko lystin sitten maksaa, muodossa tai toisessa.
äläpäs yleistä. Itse olen 20 v ja yh. Mutta sanonpa vaan, että minulla asiat ovat oikein hyvin. Ja tuo, että väität että joku toinen sen maksaa, mikä olet asiaan mitään sanomaan? Aloittaja juurikin mainitsi sinunkaltaisesi ihmiset tekstissään, sanoen että mikä kukaan täysin tuntematon ihminen on nimimerkin takaa tuomitsemaan.. Voi voi sentään miten mustavalkoisen ajatusmaailman sinäkin poloinen omistat.
Olen itsekin yksinhuoltajaäidin kasvattama ja tiedän takuuvarmasti aika paljon kaikista niistä ongelmista, joita elämä eteen pahimmillaan tuo. Selvisin kuitenkin niistä yli ja toimin alalla, jonka kautta tiedän aika monia tosiasioita nykypäivän kasvatuksen ongelmista.
Tosiasiahan on, etteivät sen kummemmin nämä palstan "nuoret äidit" kuin ne varsinaiset teiniäiditkään TIEDÄ asioista vielä mitään. Lapset ovat useimmiten joko hyvin pieniä tai - kuten avaajallakin - vasta tulossa! Siitä perspektiivistä onkin sitten erinomaisen helppoa lähteä täällä hyvinkin filosofisesti pohdiskelemaan niin äitiyttä kuin elämää lasten kanssa.
Lasten kasvatus on pitkä työ, joka ei oikeastaan ikinä lopu. On todella lapsellista ja naivia kuvitella, että se lapsen kanssa oleminen on aina ja ikuisesti vain sitä "ihqua" pienen käärön kanssa puuhastelua, joka jatkuu loputtomiin kunnes se lapsi yhtäkkiä onkin sitten jo ammatissa ja naimisissa. Siihen väliin mahtuu todellisessa elämässä paljon!
Täällä ei yksinhuoltajuus näytä paljoa nuoria äitejä vaivaavan. Järkyttävän monilla on ero tullut sen ensimmäisen lapsen isän kanssa ja olipa tuolla yhdessä ketjussa jo joku sellainenkin, jolla ilmeisesti oli lapsia peräti kahden tai kolmen eri isän kanssa. Toivottavasti se oli vain provo: jos nainen on parikymppinen ja lapsia alkaa olla oikeasti kolmen eri isukin kanssa, itsekritiikin paikka saattaisi olla jo ajankohtainen. Valitan, ikävästi sanottu, mutta näin se vain on.
Käytännön elämässä sen kummemmin yksinhuoltajuus kuin uusioperheen arkikaan eivät ole pelkkää paratiisia. Lapset oireilevat ja Suomenkin maassa moni yksinhuoltaja on todellisissa vaikeuksissa: se, että joillakin hyvin menee, ei valitettavasti koske kaikkia.
Niin. Mitä sitten pitäisi tehdä? No, ensinnäkin ihmisten pitäisi huolehtia ehkäisystä. Jos seksiä harrastaa, siitä on seurauksensa. Toiseksi, pelkkä vauvakuume ilman VAKAATA parisuhdetta ja kykyä huolehtia jälkikasvusta ovat ÄÄRIMMÄISTÄ ITSEKKYYTTÄ ja HAIHATTELUA. Ne ongelmat, jotka seuraavat parisuhteiden purkautumista ja huonoa suhdetta vanhemman ja lapsen välillä ovat traagiset ja ikävät kaikille osapuolille.
Jos lapsenhankinnassa taustalla on se sama "MINÄ HALUAN!!!!"-filosofia, joka ohjailee nykyteinit esim. ostelemaan tavaroita, joita eivät pysty maksamaan, asiaa kannattaa VAKAVASTI harkita.
Jos tämän tyyppinen kirjoitus on jonkun mielestä asiaton, sille ei voi mitään. Todellisessa elämässä niitä ikäviäkin juttuja oikeasti on kohdattava. Ja sille lapsellekin joutuu sitten aikanaan jopa sanomaan "EI!"
Mutta sanoin vain oman mielipiteeni asiaan, koska minä koen että lapsellani on hyvä olla vaikka olenkin yh. Lapsen isän kanssa olemme väleissä vaikkei se helppoa olekaan, mutta ajattelen lapseni parasta. Hänen päätöksensä lapsen elämässä olemisesta onkin asia erikseen. Mutta se ei tee minusta huonoa äitiä, tai kykenemätöntä vanhemmuuteen, vain siksi että miesystäväni ja minun tieni erosivat. Ja oikeastaan en jaksa edes käydä keskustelua tällaisesta aiheesta, koska minusta on naurettavaa edes käydä spekuloimaan sitä, millainen suhde tulee olla voidakseen suoda lapselleen tasapainoisen elämän. Vaikka olisi kuinka vakaa suhde, se ei tarkoita etteikö ongelmia tulisi. Eli siis sain käsityksen, että perheenperustamista tulisi lykätä vain siksi, ettei asiat aina enhkä mene niinkuin kirjassa on sanottu, ja ettei vahingossakaan päätyisi yksinhuoltajan-rooliin?
Totta on, että ikävä kyllä monien asiat eivät ole näinkään hyvin kuin minun. En sano, että tämä olisi mitenkään ideaali tilanne kasvattaa lasta, mutta olemme onnellisia. Ja neuvolassa ovat sanoneet monet kerrat että meillä ei näytä olevan mitään sen suurempia ongelmia, tottahan se on. Hakisin apua jos en pärjäisi.
Ja avun hakemisesta tulikin mieleeni, kummanko ikäpolven luulet pystyvän hakemaan apua helpommin? Hyvin monen nuoren elämässä on tukiverkosto luultavasti suurempi.
Itse olen 20 v ja lapsi oli harkittu. En tiedä mitään niin haasteellista asiaa kuin lapsenhoito, mutten myöskään mitään niin antoisaa ja ihanaa. Ja sinä olet täysi-ikäinen, joten olit valmis tai et olet vastuussa uudesta elämästä, jota sinun tulee hoivata kaikella rakkaudella ja arvostuksella. Mitään ihanampaa ei ole kuin oma lapsi, sen voin itse sanoa, minulla siis pian 2 kk tyttö.
Mutta tuohon kysymykseesi abortista, minä en kuulu näihin ketkä "kannustavat" tekemään abortin. Mutta mielipiteeni on, että jos on valmis harrastamaan seksiä, tulee olla myös valmis ottamaan vastuu mahdollisista seurauksista. 14-vuotias ei ole valmis ottamaan vastuuta, hyvä että edes omista tekemisistään, saatika sitten täysin avuttoman lapsen. Ainakin kun omaa lapsuuttani muistelen.
Mutta mitä sinuun tulee, minusta olet melko määrätietoinen ja varma asiasta, mutta pieni varoituksen sana. Se ei tule olemaan helppoa, minäkin luulin että no lapsen hoito on varmasti ihan iisi juttu.. Ei se ole, tsemppiä kuitenkin sinulle ja oikein paljon onnea odotukseesi. :) Lapsi tulee mullistamaan koko elämäsi, mutta takaan että se tulee myös olemaan ihanin asia mitä voi kaksi ihmistä aikaan saada.
Jep,en missään kohtaan ole ajatellutkaan,että lapsesta kannettava vastuu ja sen hoito olisi helppoa ja yksinkertaista.Niin no olen itsekkin sitä mieltä,että miten edes 13-14 vuotiaat ovat valmiita harrastamaan seksiä ?Kun muistelen itseäni 13-vuotiaana,ei pieneen mieleeni edes tullut harrastaa seksiä,silloin korkeintaan MINÄ SIIS kävelin käsikädessä ja vähän pusuttelin ihastukseni kanssa. =) Seksiä ei todellakaan pitäisi harrastaa,ennen kuin on seurauksista vastuun kantamaan,ja tajuamaan käyttää ehkäisyä (meillä ei ollut siis ehkäisemätöntä seksiä,vaan kondomi meni rikki.Tiedän,että tähänkin kohtaan joku alkaa nälvimään ja sanomaan,että ettemmekö osaa edes kondomia käyttää.) Kiitos erittäin paljon onnen toivotuksiin. :)
itse harrastin nuorena ensimmäisen kerran seksiä, se oli minulle ja poikaystävälleni molemmille eka kerta. Meillä oli ehkäisy kunnossa jne. Myönnän kyllä että olen hölmöillyt itse, mutta pointti aloittajan tekstissä oli kuitenkin oman päätöksen valta, kukaan muu ei ole mitään sanomaan.
Suomen yhteiskunta on sellainen että tää leimaa yh äitit ja teini äitit, yh.ta on sen takii ku ei oo vastuullisii miehii ja teini äitejä sen takii et ei oo vastuullisii nuorii. Itse olin 18v täyttämäs ku kuulin et ootan ja nyt oon viikolla 38 ja kaksoset tulossa, ja itsestäni sen verran voin sanoo että toimeen tullaan vaik vahinko oli ja poikaystävästäkään ei olis uskonut että olis vastuullisuutta tullu, eli turha sanoo että jos on nuori niin ei vois huolehtii lapsista, turpaan tulis jollekkii jos joku tulis mun nenän eessä sellaista väittämään, abortti kumminkiin on minun mielestä viimeinen vaihtoehto tiedämpä ihmisiä jotka käyttää aborttia ehkäisynä ja ku nykyaikana on ihmisiä mitkä ei voi saada lapsia niin pitää iloita siitä mitä saa, vois olla toisinkii.
Ja se on jokaisen oma päätös, minusta on aikuiselta ihmiseltä vastuutonta painostaa nuorta tekemään päätöksiä vasten tahtoaan. Onneksi minun vanhempani ovat ymmärtäväisiä ja rakastavat lapsenlastaan todella paljon. Itse olen 20 mutta 19 vuotiaana tulin raskaaksi. Ei ollut vahinko.
Naurettavinta tästä tekee se, että vanhemmat pistävät kaikki yhteen ja samaan muottiin, samaan aikaan kun pitäisi ottaa huomioon ihmisten eroavaisuudet monella tapaa.
olen sinun kanssasi aivan samaa mieltä että miksi täällä vain "haukutaan" teiniäitejä ja kuinka ne eivät osaa huolehtia lapsistaan.. olen itse nyt 13 vuotta ja saatan olla raskaana mutta en ajatellut pitää lasta. mutta minun äitini oli 15 kun tuli raskaaksi ja olen siitä itseasiassa aika iloinen että äitini sai minut jo niin nuorena koska hän ymmärtää minua paljon paremmin ja pystyn kertomaan äidilleni kaiken. mutta olisi eri asia jos hän olisi vaikka 40 hän ei tietäisi varmaankaan puoliakaan mitä teen vapaa-ajallani..
Olen itse 17-vuotias, ja tasan vuosi sitten olin niin kovassa vauvakuumeessa, että hyvä kun en huijannut miestäni e-pillereistä. Mutta miettikääs nyt. Teininä lapsen hankkiminen on typerää vähintään sen takia, että hädin tuskin teini pystyy itteään elättämään ilman vanhempien rahoja. Ja vaikka teini selviäiski kaikista äitiyden tuomista haasteista, niin täytyy kummiski miettiä, ettei se ensirakkaus jonka kanssa lapsen tekee, oo välttämättä loppuelämän kumppani. Joojoo, eroja tapahtuu vanhemmillaki ihmisillä, mutta eiköhän uuden kumppanin löytyminen vähintään hankaloittuu, kun sanoo "hei oon 20-vee ja mulla on 5-vuotias tytär". Ei se kakskymppiselle nuorelle miehelle välttämättä ok ole, jos pitää kertaheitolla elättää niin oma rakas, kuin sen entisestä parisuhteesta muistuttava tytär, koska rakkaalla ei ole peruskoulua kummosempaa koulutusta.
Voin kertoa, että heti peruskoulun jälkeen muutin omilleni eri kaupunkiin käymään lukiota, ja samana lukiovuonna mieheni kanssa yhteen. Ollaan miehen kaa seurusteltu nyt 3 vuotta, enkä varmasti haluaisi tässä tilanteessa lasta, vaikka osaanki jo täysin huolehtia itsestäni niin rahallisesti, kuin muunki käytännön puolesta. Aikansa kullekin.
" mutta eiköhän uuden kumppanin löytyminen vähintään hankaloittuu, kun sanoo "hei oon 20-vee ja mulla on 5-vuotias tytär". Ei se kakskymppiselle nuorelle miehelle välttämättä ok ole, jos pitää kertaheitolla elättää niin oma rakas, kuin sen entisestä parisuhteesta muistuttava tytär, koska rakkaalla ei ole peruskoulua kummosempaa koulutusta. "
Voihan uuden miehen löytäminen vaikeutua, mutta kyllä iso osa parikymppisistä/yli parikymppisistä miehistä ovat sen verran aikuisia että jos rakastuvat naiseen, niin ei halua suhdetta sen 5-vuotiaan lapsen takia lopettaa. Luultavasti äiti, vaikka olisikin vain peruskoulun käynyt, niin on töissä jo lapsen ollessa viiden vanha. Ei hän olisi voinut lasta niin kauan elättää ilman rahaa, kun ei kelan tukiakaan maailman tappiin saakka saa, ja peruskoulupohjalla ei mitään ansiosidonnaisii saa tai liiton rahoja etc. Ja kyllähän sitä suhdetta voi ylläpitää "omat rahat" systeemillä, ei joudu toinen elättämään silloin.
Olen itse 19 vuotias(vuoden lopulla 20) nuori naisen alku ja minusta on tullut 2,5kk sitten äiti. Suunnitellusti. Olen peruskoulupohjalla, lukio jäi terveyssyistä aikanaan kesken. Työkokemusta cv:ssä jo kolmisen vuotta harjoittelut yms kesähommat. Aijon suunnata kouluun lapsen ollessa isompi, peruskoulupohjalle en aijo jäädä. Mutta pärjään kyllä hienosti, eikä miehen tarvitse ajatella elättävänsä minua. Toki saan vähemmän äitiyspäivärahaa nyt, kun mitä hän palkkaa, mutta aikaisemmin juuri hän oli melkein vuoden työttömänä ja vuorostani minä elätin perheen lähes kokonaan. Turha tänne on tulla sanomaan että jokainen alaikäinen on liian vastuuton teini äidiksi, kuten olen joidenkin kommentteja lukenut. Aivan naurettavaa. On niitäkin jotka tosiaan ovat liian lapsia saamaan omia lapsia, mutta ei ketään tunne toista nimimerkin takaa.
Ja itselläni nyt menossa hyvä parisuhde, elämäni ensimmäinen mies ( jotain teinirakkauksia lukuunottamatta), neljä vuotta ja kaksi kihloissa. Yhdessä asuttu ja koettu. En tietenkään tahdo erota koskaan, tai mitään. Mutta olen vielä kahdenkymmenenkin vuoden päästä vasta neljäkymmentä, mistä sitä tietää mitä elämääni mahtuu. En voi elää siinä pilvilinnassa että kaikki menee varmasti hyvin, kyllä meille ero voi joskus tulla. En kuitenkaan kadu sitä että olen tullut nuorena äidiksi, vaikka tulevaisuudessa minulle olisi luvassa vaikka milloinen unelmien poikamies, joka ei halua minua lapsen takia, en kadu lapsen tekemistä. Minun maailmani paras mies on tuo pikkumies, ja tärkein. Vannon että en tarvitse miestä itseäni elättämään, tarvitsen miehen tueksi rinnalleni arkipäivän vaikeisiin asioihin tueksi.