Puhun nyt itsestäni. Olen suorastaan panikoinut usean vuoden ajan pariin otteeseen sitä, että olenko narsisti. En taida kuitenkaan olla kun ymmärrän käyttäytymiseni ja kadun sitä. Koko elämäni ja ihmissuhteet tuntuvat olevan pilalla. Olen kuitenkin vasta nuori ja voin aloittaa puhtaalta pöydältä.
Omaan paljon narsistisia luonteenpiirteitä joiden uskon johtuvan mm. isäni alkoholismista, liian suuresta vastuusta lapsena ja ehkä jonkinlaisesta huomion puutteesta. En mielelläni mene psykologin luokse puhumaan tästä, sillä en pysty edes sille olla rehellinen siitä mitä oikeasti ajattelen. Miten voisin tehdä parannuksen, mistä voisin alottaa?
Omaan paljon narsistisia luonteenpiirteitä joiden uskon johtuvan mm. isäni alkoholismista, liian suuresta vastuusta lapsena ja ehkä jonkinlaisesta huomion puutteesta. En mielelläni mene psykologin luokse puhumaan tästä, sillä en pysty edes sille olla rehellinen siitä mitä oikeasti ajattelen. Miten voisin tehdä parannuksen, mistä voisin alottaa?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tuskin henkilö, jolla on narsistinen persoonallisuushäiriö panikoi asiasta.
Isäsi alkoholismi on vaikuttanut varmaan paljon siihen millainen olet.
Jos kuitenkin kokeilisit psykologin kanssa juttelua? Voithan aina lopettaa jos tuntuu ettei ole apua. Voisit päästä siellä purkamaan esimerkiksi sitä, mitä isäsi alkoholismi on sinulle aiheuttanut.
varmaan jonkinlainen nöyrtyminen olisi paikallaan, ainakin ajatuksen tasolla ja vähitellen asennemuutoksen kautta myös teoissa.
Siihen auttaa määrätty reseptilääke: .50 mg FMJ kerta-annoksena tai sitten hyväksyt itsesi sellaisena kuin olet.
Mulla sama tilanne, olen kasvanut vaativassa ympäristössä ja kehitin suojakseni turhan kovan nahan ja ison egon. Olen tehnyt 10 v työtä itseni kanssa. Olen kaivanut läpi minulle aiheutettuja pettymyksiä, surrut ja itkenyt niitä pois. Olen tunnistanut sen, että minua kasvatettiin häpeän verhon alla. Näin on usein myös alkoholistien lapsilla, häpeän tunne on suuri. Ja patoutunutta vihaa ja hylätyksitulemisentunteita piisasi. Minua auttoi kirjoittaminen. Aina kun törmäsin johonkin inhokkipiirteeseen, lausahdukseen tai tilanteeseen jossa reagoin ärtymyksellä/sulkeutumalla/puolustautumalla, kirjoitin tilanteen ylös. Aloin kaivaa auki milloin lapsuudessani olen tuntenut samoja tunteita. Ja kas, kuukausi tolkulla lähti vyörymään pahoja tunteita, vihaa, pettymystä ja vanhaa häpeää ulos. Tämä oli tie itsetuntemukseen, ja sitten totesin, että ei ole ihme, että tietyissä tilanteissa toimin ja tunsin kuten tein. Tästä itsensä hyväksymiseen. Sen jälkeen voi luopua turhista narsistisista piirteistä, koska ne eivät ole osa todellista itseä, vaan selviytymiskeino jonka on oppinut lapsuudessa. Lue kirjoja esim. Nainen ja viha, Tunne varjosi, Anna sisäisen lapsesi puhua jne ovat avanneet ymmärrystä paljon. Lue kerran, luo parin kuukauden päästä uudelleen. Asia aukiaa hitaasti, koska omia lukkoja on rakennettu ja vahvistettu vuosia. Ja varo, että et pidä naristisia ihmisia lähisuhteissasi. He estävät sinua kehittymästä.
Lukemalla palstan viestiketjut läpi?
= narsismin kohtalainen tietomäärä.. =)