aikaa kun vesihiisi sihisi katolla, meinaan tasakatolla. Sehän on tähänaikaan vuodesta erittäin tyypillinen ilmiö tasakatoille. Ei oikeissa harjakatoissa ole sellaisia ongelmia. Lumet ovat aikoja sitten tulleet alas kun ei ollut mitään esteitä. Ainut toimiva kattomalli pohjolan lumisiin olosuhteisiin.
Olisiko se nyt sitä
harja katolla
3203
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hyvin paljon onnea kaikille kattonsa säästäneille ja paranemisia niille, jotka ovat nyt sairauslomalla.
Tästä voimmekin vallan tehdä uuden sananlaskun. "Kerrankos sitä katolle kiivetään ja miltei yhtä monasti alas."
Raskaan veden kuljettua koko tasa- ja pulpettikattorintaman rakenteiden läpi se on jo matkalla uusia ulottuvaisuuksia. Mutta elämä jatkuu ja nythän se kevyt vesi kevään sateiden muodossa pääsee helpommin
lirisemään pulpettikattojen vällyihin.
Perinteinen kattomuoto on jälleen näyttänyt vahvan puolensa. Eihän kunnon katolla edes pysy lunta kuin sen veran, että väri muuttuu.
Ja saahan nyt viimein pelokkaat skitsot unen päästä kiinni.
Näin se vaan on.
Mistä te keksitte näitä juttuja? Tämän hetkinen työkantamme tulee pääosin tiilikattojen korjauksista joissa sitä jyrkkyyttä on pakkokin olla. On vaan niin että kun tiilikatolla jää ja lumi padottaa eikä vesi pääse vapaasti virtaamaan niin aletaankin todenteolla testaamaan aluskatteen pitävyyttä/kuntoa. Täytyy sanoa että ne on usein yllättävän pahan näköistä katseltavaa. Kun katemateriaali valitaan kaltevuuden mukaan ja tehdään oikein toimii loivempikin katto. Usein onkin niin että niissä niitä vuotoja ei ilmaannu juuri siksi että niihin tarkoitettu katemateriaali on suunniteltu kestämään padotukset ja sen että vesi ei virtaa niin kuin jyrkemmillä katoilla (konesaumattu ja huopa). Eli katon kaltevuus/kattomuoto ei yksin ratkaise yhtään mitään vaan tärkeintä on kaltevuudelle sopiva materiaali.