Nyt kun näyttää siltä, että kevät ja kesä saattavat tänäkin vuonna taas tulla, ja kun ilmastointiremppakin on käynnissä, niin mietin, miten hyvin LTO toimii koneellisen viilennyksen kanssa (ilppi).
Eli suunnittelen laittavani pyöriväkennoisen ilmanvaihtokoneen tuonne takahuoneeseen pörisemään. Hyötysuhteessa markkinointiporukka puhuu jopa yli 80% luvuista. Toisaalta se tarkoittaa nimen omaan lämmön talteenottoa, mutta mitenkäs kylmän talteenotto? Periaatteessa sama ilmiö, lämpö vain siirtyy kennostossa toiseen suuntaan... Vai onko?
Asunto on kyllä siinä mielessä ollut hyvä, ettei ole ihan hirveästi lisäviilennystä kaivannut. Mutta ehkä parina päivänä kesällä voisi käyttää. :)
Eli suunnittelen laittavani pyöriväkennoisen ilmanvaihtokoneen tuonne takahuoneeseen pörisemään. Hyötysuhteessa markkinointiporukka puhuu jopa yli 80% luvuista. Toisaalta se tarkoittaa nimen omaan lämmön talteenottoa, mutta mitenkäs kylmän talteenotto? Periaatteessa sama ilmiö, lämpö vain siirtyy kennostossa toiseen suuntaan... Vai onko?
Asunto on kyllä siinä mielessä ollut hyvä, ettei ole ihan hirveästi lisäviilennystä kaivannut. Mutta ehkä parina päivänä kesällä voisi käyttää. :)
Vastaukset 9
Vanhimmat
No ainakin omassa ei pyöriväkennoisessa ulkoa otettavan ilman lämmitessä tarpeeksi kuumaksi, pistää termari kesäkäytön pois. Silloinhan LTO kenno muuttuu KTO (kylmän talteenotto) kennoksi.
> Hyötysuhteessa markkinointiporukka puhuu jopa yli 80% luvuista. Toisaalta se tarkoittaa nimen omaan lämmön talteenottoa,
Eikä edes sitä. Koneita myydään tuloilman lämpötilahyötysuhteella, joka kertoo, kuinka suuren osan tuloilman lämmitystarpeesta LTO + tuloilmapuhaltimen lämmittävä vaikutus kattavat.
Lämmöntalteenoton tehokkuutta pitäisi mitata mieluummin poistoilman lämpötilahyötysuhteella ja/tai vuosihyötysuhteella, joka ottaa huomioon myös huurteeneston (KAIKKI huurteenestoratkaisut perustuvat LTO-hyötysuhteen tilapäiseen heikentämiseen).
Koska poistoilmavirta > tuloilmavirta, on jäteilman lämpötilahyötysuhde melkein 10 %-yksikköä huonompi kuin tuloilman lämpötilahyötysuhde -> lienee itsestään selvää, miksi markkinoinnissa on päädytty käyttämään "hevosvoimia kilowattien sijaan".
> Toisaalta se tarkoittaa nimen omaan lämmön talteenottoa, mutta mitenkäs kylmän talteenotto? Periaatteessa sama ilmiö, lämpö vain siirtyy kennostossa toiseen suuntaan... Vai onko?
Sama ilmiö. Jos ulkoilman lämpötila > poistoilman lämpötila, LTO-siirtää lämpöä ulkoilmasta jäteilmaan ts. tuloilma jäähtyy hieman. Mutta LTO-hyötysuhde ei tällä lämmönsiirtymissuunnalla ole 80 %, vaan vähemmän, koska nyt ilman lämpeneminen tuloilmapuhaltimessa ei anna vetoapua.
Eli jos vedetään hihasta kylmän talteenoton hyötysuhteeksi 70 % ja ulkoilma on +30, poistoilma (pääosin pesutiloista) +23, niin tuloilma jäähtyy LTO:ssa lämpötilaan 25,1 °C, minkä jälkeen ilma lämpenee tuloilmapuhaltimessa 25,1 -> 26,1 °C ja tulee siis sisälle taloon "huikeasti" eli 3,9 °C ulkoilmaa viileäpänä. 60 l/s tuloilmavirralla saadaan siis aikaiseksi ällistyttävä 316 W jäähdytysteho eli 150 m² talossa päätähuimaavat 2,1 W/m².
Ikkunoiden aurinkosuojauksella yms. on reaalimaailmassa paljon enemmän merkitystä, koska ikkunoista voi pukata sisään useita kilowatteja. Toinen, perinteinen moka, on avata ikkunat päivän kuumimpaan aikaan. Saattaahan se pieni tuulenvire vilvoittaa sisällä istuvaa, mutta samalla +25 °C taloon puskeekin sisään +30 °C lämpöä -> pian on entistä tukalampaa.
..kyllä se hyötysuhde on 87% kun viimeksi laskin.
Kylmän talteenotto sisältähän on ikäänkuin automaattista - kunhan sisällä on kylmempää kuin ulkona...antaa talteenoton vain toimia normaalisti.
Kätevintä olisi jäähdytyksen takia pysäyttää talteenottokenno silloin kun sisällä on (liian) lämmintä ja ulkona kylmempää, niinkuin kesäöinä. Ikävä kyllä tähän ei ole valmista säädintä enerventillä saatavilla. Eli tuote on kahden anturin lämpötilaeroon perustuva ero/diffrentiaalitermostaatti. Aurinkolämmittäjät käyttää tällaista varaajan lataamisen ohjaukseen mutta käy se LTOllekin.
Silloin kun ulkona on kuumaa ja sisällä on kuumaa ei LTO voi auttaa mitenkään muuten kuin laittamalla ilma liikkumaan "tuuletin efekti" .....mutta se on aika pieni vaikka täysillä huudattaisi....
Ai ei ole valmista säädintä kesäyön jäähdytykseen enerventillä saatavana, no huonoksi on kehitys menny kun mun vanhassa LTR-3 tälläinen kesäyönjäähdytys on ja vieläpä ihan automaattisesti toimii, löytyy kun ohjekirjaa vähän selaa.
EC automatiikalla voidaan saada talteenotto pois kun ulkona on tietty lämpötila.
TÄMÄ ei mitenkään ole sama asia kun yllä kuvattu. Tuohan ei nyt riipu sisälämpötilasta eli tuossa voi käydäkkin niin että taloa vain lämmitetään lisää.
EDA automatiikassa tuollainen ilmeisesti on mutta sitä ei jälkikäteen saakkaan..
..kyllä se hyötysuhde on 87% kun viimeksi laskin.
Vain kun poimitaan rusinat pullasta. Tuloilmavirta on pienempi kuin poistoilmavirta, joten tuloilman lämmetessä LTO:ssa 10 °C, niin poistoilma jäähtyykin vain n. 9 °C.
Sitten tulee tämä puhaltimien vaikutus... tuloilma lämpenee vaikka sen 10 °C LTO:ssa + yhden asteen puhaltimessa. Mutta poistoilma jäähtyykin LTO:ssa 9 ja lämpenee sitten yhden asteen puhaltimessa ... eli lämmönhukasta / lämmöntalteenoton TODELLISESTA tehosta kertova poistoilman lämpötilamuutos onkin kaikkiaan 8 astetta = reilusti huonompi kuin tuloilman lämpötilan mulkkaaminen antaisi odottaa.
Ja sitten kun käännetään prosessi nurinpäin eli "otetaan lämpöä talteen ulkoilmasta" = jäähdytetään tuloilmaa LTO:n avulla, puhaltimien lämmittävä vaikutus EI ole eduksi ja hyötysuhteet ovat kyllä jotain ihan muuta kuin 90 % pintaan.
On vanhanmallinen LTR-3 jossa tulo- ja poisto on saman suuruiset. Ei voi säätää kuin kuristamalla ...
Nyt heräsi kysymys, onko loput tulosilmat hoidettu sitten "hallitsemattomasti"? Eihän voi olla se tilanne, että asunnosta lähtee enemmän ilmaa kuin sinne tulee...
Tok ikkunoista ja ovista vuotaa aina jonkin verran, yms. mutta että 10%. Kuulostaa aika paljolta.
> Nyt heräsi kysymys, onko loput tulosilmat hoidettu sitten "hallitsemattomasti"? Eihän voi olla se tilanne, että asunnosta lähtee enemmän ilmaa kuin sinne tulee...
Tämä on todellakin iät ja ajat käytössä ollut mitoitusperiaate - poistoilmavirta säädetään 10 % tuloilmavirtaa suuremmaksi ja eli 10 % ilmasta revitään rakenteiden läpi. Ideana on pitää rakennukset alipaineisina ja estää kostean sisäilman vuotaminen & kondenssi rakenteissa.
Tämä typeryys on jopa kirjattuna rak. määr. D2 suosituksiin.
Typeryyshän tämä on, koska epätiiviissä rakennuksessa tämä 10 % ero ei luo niin suurta alipainetta, että ilmavuodot sisältä ulos loppuisivat. Tähän ei asuintaloissa aina riitä edes 100 % suurempi poistoilmavirta = pelkkä koneellinen poisto.
Mitoitusperiaate on älytön myös siinä mielessä, että nykyään rakennuksista yritetään tosissaan tehdä ilmatiiviitä, ettei sisään pukkaisi radonia, eristetilassa likaantunutta ilmaa yms. Mutta sitten tulee iv mies ja säätää imurit kovemmalle ja ilmaa virtaa edelleen rakenteiden läpi entiseen malliin.