Onko olemassa miehisiä miehiä jotka osaavat ja haluavat rakastaa??? Haluavat halauksia, hellimistä, suukottelua ym. ja antavat sitä myös naiselle.. miehiä jotka viihtyvät viikonloput kotona, ei kuppiloissa kavereitten kanssa??? Miehiä jotka haluavat pitää huolta naisestaan että voi tuntea et on joku joka todella välittää??? Jotka ovat rehellisiä, luotettavia ja kertovat tunteistaan, ilman että pitää kysyä??? Olen 37v eikä minun kohdalle ole sellaista miestä osunut, kaikenlaisia tuppi suita, miehiä jotka eivät halaa, ei sano mitään nättiä, ei ota huomioon, juo liikaa. No onhan meitä moneen junaan, mutta kyllä sitä toivoisi vihdoinkin löytävän sellasen miehen johon rakastuisi niin täysillä että jalat menee alta.
Miehille...
Rakkautta kaipaava
171306
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Uskoisin että useimmat tuollaiset miehet taitavat olla ujoja kuten minä itse, eiväkä ole itseään ensimmäisenä tuputtamassa.
Kyllä vielä löytyy (tai ainkin uskon niin) miehiä jotka haluavat ihan vain kumppania jonka kanssa elää; jakaa sen elämän joka vastaan tulee, kaikkine sureineen ja iloineen. Ja miehiä joilla on selkärankaa kertoa suruistaan ja iloistaan ja ennenkaikkea miehiä joilla on todellista ryhtiä kunnioittaa naista. Tai no ainakin toivon niin.
Ihmettelen suuresti miesten viestejä mitä olen lukenut tällä forumilla; suhde on kuin joku firma; mitä enemmän sitä päivässä ja mitä useammalla tavalla on muka hyvä suhde. Siis eihän suhde ole mikään pornosivun kuvaelma, vaan kahden ihmisen yhteinen elämä; kaikkinene pienine iloine ja suruineen.
Mutta kait meikä sitten sinkkuna (taas) jatkaa taistelua tuulimyllyjä vastaan.
Pitää kyllä paikkansa että monille miehille sexi näyttää olevan suhteen perusta, en sitä sano etteikö sekin olisi tärkeää suhteen toimivuuden kannalta, onhan se yksi muoto saada hellyyttä ja osoittaa että toisesta tykkää, jos ei se toimi niin ennemmin tai myöhemmin jompi kumpi lähtee hakemaan sitä muualta. Tuppaa vaan olemaan niin (ainakin minun suhteissani) ettei sillä saralla vaivauduta tutustumaan toiseen ja että se on vain suoritus ja tärkeintä on että mies saa sillon kun haluaa ja sellaista kun haluaa, mihin unohtuu naisen huomioiminen??? On myös totta että suhteessa pitäisi jakaa ilot ja surut.. pitäisi pystyä keskustelemaan ikävistäkin asioista. Noh.. useimmiten on käynyt niin että minä keskustelen ja selvitän kun en halua asioita jättää epäselviksi ja kaverit on hiljaa, ihan kun se poistaisi ongelmat kun niistä ei puhu, nehän vaan kasautuu johonkin takaraivon koloseen ja kun sinne ei enempää mahdu niin räjähtäävät kerta heitolla.
kuulostat kivalta tuulimyllyjen kanssa taistelijalta.
en olisi täysin rakastunut yhteen mieheen ja ujo itsekin saattaisin jopa tarjota meiliosoitettani. Ihan vain kun olisi mukava kirjoitella.
hölmöhän olen, että edes moisia kommentoin :) Joka tapauksessa vaikutat kivalta tuulimyllyjen kanssa taistelijalta. Se oli mitä tarkoitin sanoa.
Niin meillä kun on ne omat tuulimyllymme jokaisella. Siihen kai me ihmiset usein toisiamme juuri tarvitsemmekin.
meni väärään kohtaan kommenttini.
...en vain itseäni tekstistäsi tunnista. Ei kyllä haittaakaan.
Minä olen iloinen, halaan ja suukottelen sekä laitan mielummin puutarhaa kuin istun tunkkaisessa pubissa. Mutta olenkin sinua 10 vuotta nuorempi ja ikäiseni naiset taas mielummin menevät ja bailaavat baareissa, ja ei puhettakaan, että haluaisivat lapsia... Ja kun minulla nyt sattuu yksi olemaan jo ennestään. Elämä on joskus... omituista?
Minun kohdalleni osui sellainen ihminen jota kuvailet. 1,5 vuotta ollaan oltu yhdessä, muutimme juuri yhteen. Eilenkin käytiin Saunassa ja vietettiin koti-ilta. Hän oli seurustellut useammin, mutta oikeanlainen ihminen oli hänenkin elämästään puuttunut. Sitten löysimme toisemme. Kyllä hän joskus juo, mutta niin minäkin. On aina todella kohtelias myös ystävilleni ja halaa ja suukottaa joka päivä. Erittäin hyvin kasvatettu huumorintajuinen herkkä ja komea mies. Muuta ei voi sanoa, kuin että kyllä heitäkin on olemassa.=)
Olen onnellinen puolestasi että olet sellaisen miehen löytänyt ja toivon kaikkea hyvää teille. Ehkä minäkin löydän joskus.. varmasti löydän kunhan pidän silmät auki :))
toist tahtoo sitä toiset tätä.. mielestäni olen tuollainen vaan eihän nyky naisille mikään kelpaa.
pitäis olla rikas,nuori,,,ja ties mitä.
ja yksinkin on välillä mukava elää vaikka olen 44
Miksi pitäisi olla nuori ja rikas että kelpaisi??? Ei tässä itsekkään enää mikään nuori ole, elämää on nähty ja koettu, on ollut ylä ja ala mäkiä ja varsinkin niitä alamäkiä viimeiset pari vuotta. On aika masentavaa ettei kohdalle satu sellaista ihmistä jonka kanssa loksahtaisi kaikki kohdalleen, en edes ole mielestäni kovin ronkeli, sen verran erilaisia kavereita on vuosien varrella ollut, eikä täydellisyyttä voi vaatia kun ei ole itsekkään. Ja tekeekö raha onnelliseksi??? Ei ainakaan minua tehnyt silloin kun ex aviomies perusti yrityksen ja rahasta ei ollut pulaa, ennemminkin siitä tuli murhetta (minulle).
On veikkosella sellaisia miehiä. Minuakin töllöttää peilistä yksi sellainen harvase päivä...
Kohta viisi vuotta uusiosinkkuna elellyt, kun ei vaan osu vastaan naista, joka mitään arvoa osaisi antaa miehelle, joka kohtelee kumppaniaan hyvin ja viihtyy kotona ja perheen parissa. Pitäsi olla akateemista titteliä tai uutta autoa tai uljasta ulkonäköä, niin johan kelpaa.
Joskus olen "pahuuttani" kokeillut sitäkin, että lainarekvisiitalla kavereilta esitän "miljonäärijussia" ja täydestä menee ja vientiä riittää - yhtä hyvin menee kaupaksi "diplomi-insinööri" tai "agronomi". Ulkonäköä ei valitettavasti voi lainata tai teeskennellä, mutta eiköhän se siihenkin päde ihan yhtälailla, että eliittinen pintakiilto takaa kysynnän treffimarkkinoilla. Mutta mitäs sitten tehdään, jos kiinnostaakin treffailua syvempi ihmissuhde?
Minulle kaikki nyt heti suurella intohimolla! Se on ajan henki ja siinä hengessä ei oikein ole sijaa kotikissalle, joka haluaisi rakentaa tulevaisuuttaan yhdessä luotettavan ja yhteistyökykyisen kumppanin kanssa. Vaikuttaa siltä, että ihmisiltä ( yhtälailla naisilta kuin miehiltä - ja varsinkin naisilta...) on tyystin kadonnut kyky erottaa toisistaan käsitteet ihastuminen ja rakkaus.
Oletko tullut ajatelleeksi vaihtoehtoa, että rakkauden kaipuun voisi saada tyydytettyä hyppäämällä sellaiseen junaan, jossa jalat eivät lipeä alta eikä hetken huuma huimaa? Ohitatko onnesi siksi, että et tule katsoneeksi riittävän lähelle; ystävättäresi "tylsänä" lemppaama heppu kun voi olla juuri kaipaamasi kaltainen tunteellinen halailija-keskustelija, mutta ei sopinut bailatiinalle kaverillesi? Olisiko elämänmuutoksen paikka: uusi paikkakunta, uusi työpaikka ja uudet ihmiset ympärillä?
Ihminen on urautuva tapaeläin, jolle on joskus hyväksi sekoittaa pakka oikein kunnolla uusien mahdollisuuksien löytämiseksi ja kroonisen epäonnellisuuden eliminoimiseksi.
Erotan kyllä rakastumisen ja ihastumisen.. kumpaakin olen kokenut ja myöskin pelkkää tykästymistä. Viime aikoina olen pelkästään tykästynyt, olen niin monta kertaa pettynyt etten noin vaan uskalla rakastua, kerta suhteen loppuminen on joka kerta yhtä raskasta vaikka kaveri olisikin osottautunu täysin peeksi ja minulla kun on tapana olla suhteessa täysillä. Eikä se kaikkien naisten osalta pidä paikkansa ettäkö pitäisi olla komea, rikas ja hienot tittelit.. ei ole rikasta vastaan tullut, toimeen tulevia kyllä, mutta myös työttömiä, joten eipä ole ollut titteleitäkään, komeita on kyllä vastaan tullut, mutta enimmäkseen aivan tavallisen näköisiä. Ei tässä itsekkään mikään missi ole, ylimääräsiä kiloja on kertynyt, rumaksi ei ole sanottu, joskus kyllä hyvän näköiseksi (makunsa kullakin) :)) niin kun Mikko Alatalo ja Juice Leskinen laulussaan sanoo "kunhan silloin tällöin itses kanssa pärjäät, muu on herttaisen yhdentekevää" Tosin olen kyllä huomannut sen että miehille naisten ulkonäkö on tärkeetä, pitäisi olla hoikka, isorintainen, kävelevä kemikalio kauppa (itsellä ei ole tarvetta meikata) kuitenkin sanotaan ettei ulkonäöllä ole väliä, luonne ratkaisee.. mutta kun astut ravintolan ovesta sisään ja luot silmäyksen kaikkiin naisiin niin epäilempä ettet katso sillä silmällä että kellä täällä on hyvä luonne.. (se kun ei näy päälle päin) kyllä silmään osuu sellaiset naiset jotka on kauniita, vaikkakin siinä vieressä istuisi se tavallisen näköinen hyvä luontonen nainen. En sitä kiellä etteikö omaan silmäänikin tarttuisi komeita miehiä, mutta loppujen lopuksi minun kiinnostus herätetään juttelemalla ja huumorilla, jos yhteinen sävel löytyy niin saa viedä ja minä vikisen.
Toi on ku oisit mua kuvaillu :) Kyllä tosiaan tuollaisia "herrasmiehiä" vielä on on olemassa. Tosin allekirjoittanut on löytänyt jonkun joka toi minusta nämä puolet esiin :)
Kuvauksesi haluamastasi on ikää lukuunottamatta kuin peiliin katsoisi eli en ole polttanut kun yhden kolmasosan savukeesta (olin tuolloin 6v.) alkoholin käytöstä sen verta että viime vuonna kertoja oli noin 20 ja tänä vuonna 2 joista viimoinen oli noin 3kk sitten. en viihdy kapakassa juuri tuon tupakoimattomuuteni takia, rehellisyys lienee kunnossa otaksun miehisyys jos sillä voi ymmärtää olemusta (lihaksikas -hylje akselilla) niin vastaus on melkoisen miehinen. :)tunnepuolen asioista haluaisin kertoa.. ..(ihan oikeesti) mutta mutta...
vastakysymys...
onkos niitä nasia?
Jotka kunniottavat toista siinämäärin että käyttäytyvät niin että joku uskaltautuisi kertomaan mitään tunteistaan? onko se ensinmäinen vastaan tuleva bandiittos/kitaristi/bestis/kukavaan/kautta exä(20 vuoden takaa) niin kiinnostava persoona että hänen kanssaan voi keskustella vaikka 3tuntia ja vaikka puhelimessa... (samalla ollessaan kylässä henkilön luona jolta haluaa noita mainitsemiasi asioita.)
Onko tarve keskustelussa mainita kokoajan kuinka se ja se ja se eksä oli sitten niin ja niin...
ja jos on sovittu jotain vaikka elokuvan katsomista tahi yhteistä tapaamista niin melkein sääntö kuin poikkeus on se että juuri tuohon hetkeen ilmaantuu jotain tärkeää tai muuten vain ei kiinnosta voi ilmoittaa esim 20min ennen leffan alkua tai 5 tuntia sen jälkeen että tulikin meno, toisaalta tarvitseeko sitä ilmoittaa huomaahan sen nyt sikakin ettei onnistunut... ja vain mies on niin paska ettei tajua antaa mainitsemiasi asioita juuri siinä järjestyksessä mikä sattuu kulloinkin huvittamaan että naiseuteen kuuluu kaikki tuo yllä oleva.
ja se prätkäkundi siinä kuppilan nurkkapöydässä olis paljon seksympi (vaikka sen maine ei niin kehuttava olekkaan...) kuin se toinen siinä samassa kaupassa käyvä henkilö, ties mikä homo tai pervo kun ei etes norttia/keskaria/jallua ostanut..
t:M/31v/180cm/75kg/lihaksikas/akateeminen/ikisinkku
ps. ainakin allekirjoittaneen saa vetäytymään kuoreensa se tapa jolla julkisessa tilassa voi tehokkaimmin välittää sen tosiasian "olen nyt muodollisesti tämän häiskän lähellä mutta haku on edeleen päällä/tarjouksia otetaan vastaan..."
pps. vai tarkoittiko tuo jalat-alta vertaus sitä että jos ei ensikatsekontaktissa lähde jalat alta niin kannattaa unohtaa koko asia, ja jättää sinut rauhaan (lukuun ottamatta sitä että voisin esitellä sinut jollekulle joka ne jalat vie sieltä alta)?