Olen vasta itse saanut sinkun nimikkeen sillä erosin ex poikakaveristani vasta ja tuntuu että sinkkuna on parempi olla! Miten te muut ajattelette?:)
Sinkkuna = parempi(ko)?
Milei
4422
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
hmm, no riippuu pitkälti tilanteesta. Onko seurustellut, seurusteleeko vai onko ollut sinkku koko ikänsä :) Molempiin, sinkkuuteen ja seurusteluun liittyy niitä hyviä ja huonoja puolia :) sinkkuudessa on 'vapaata', mutta kuitenkin monella ihmisellä tulee jossain vaiheessa halu hankkiutua jonkun läheisyyteen. Seurustelusuhteessa taas tulee erimielisyyksiä ja sitoutumuksia, mutta loppujen lopuksi jos suhteessa kaikki on ok. niin voi olla huoleti. Oikeastaan on hankala sanoa kumpi nyt olisi parempi. Jotkut nauttivat sinkkuudesta, toiset taas haluavat jakaa elämänsä jonkun toisen kanssa. Itse olen jälkimmäinen.
ehdottomasti surustelen mielummin, koska elämäni on yhtä helvettiä kun olen joutunu olemaan erossa ex tyttöystävästäni jota rakastan ylikaiken jo 6kk:(
Riipppuu tietty just nimenomaa siitä kuinka kauan seurustelu kesti ja kuinka tiiviisti olitte yhdessä. Omat kokemukseni ovat olleet pelkkää paskaa. Aloitin seurustelun ex poikaystäväni kanssa 14 vuotiaana ja olen nyt 17. Ensimmäinen kriisi alkoi kun olimme seurustelleet 7kk, erehdyin pettämään poikaystävääni jonka yli pääsimme HELPOLLA! Seuraavat kaksi vuotta meni onnelliseen tyyliin joka päviä yhdessä tehden kaikkea kivaa. Tunsimme toisemme perinpohjasesti joka kolkasta (niin ainaki luulin). Kunnes alkoi pahat riidat ja väkivalta omalta osaltani (olen siis nainen) en yksinkertasesti pystynyt hillitsemään itseäni. Jolloin tulikin sitten ensimmäinen ero. Sen jälkeen olemme koko 2009 vuoden olleet "onn-offissa" ainakin 6 kertaa. Viimeinen kerta suhui hyvin kunnes poika ystäväni alokoi muuttua. Käytti paljon alkoholia valehteli salaili asioita joita en kestänyt siitä seurasi paljon riitaa ja tahallisesti aiheutettua pahaa mieltä. Erosimme viime lauantaina ja joka kerta on sama tunne yhtä helvettiä koko elämä. Ei voi syödä ei nukkua ei nauraa masennus viikoiksi kunnes palaamme taas yhteen. Tällä kertaa asiat ovat kuitenkin monimutkaisempia ja meltei mahdottomia enää selvittää. Yritämme olla puuttumatta toistemme elämään mutta se ei vaan onnistu kaivetaan haavat syvemmiksi ja ollaan mustasukkaisia. jotenkin päädymme kuitenkin aina takaisin yhteen. Mutta ehdottomasti olen onnellisempi suhteessa kuin sinkkuna, olo tuntuu yksinäiseltä ja tyhjältä ilman toista 3 vuoden jälkeen. Voimia muille joilla on samat kokemukset.
tsemppiä sulle:)!