Asiantuntijat vaativat: Lapsille parempaa kouluruokaa
22.03.2010 19:20
Lihapyörykäksi saa kutsua pyörykkää, jossa on vajaat 40 prosenttia lihaa. Ja kalapuikoksi puikkoa, jonka painosta puolet on kalaa. Ja näitä tarjoillaan kouluissa niin kuin ne olisivat oikeata ruokaa.
- Lapsille sietäisi tarjota parempaa ruokaa, toteaa ruokahuolto- ja siivouspäällikkö Kaarina Hassel Kauniaisista.
Hän edustaa valtakunnallista järjestöä, Kuntaruokailun asiantuntijat ry:tä, jonka jäsenet toimivat ruokapalvelujohtajina, -päälliköinä ja -ohjaajina yli 110 suomalaisessa kunnassa.
Koska ruokatarvikkeisiin on käytössä vähimmillään noin 60 senttiä per oppilas, keittiöiden tilauslistalle voi päätyä halvin markkinoilla oleva lihapyörykkä.
Koululaisten lautaselta löytyy sen jälkeen pyöryköitä, joissa korppujauhoja ja perunaa on enemmän kuin lihaa.
Lama on pahentanut tilannetta joissakin kunnissa entisestään. Kokolihaa tarjotaan yhä harvemmin.
Ravintoarvoja ei lailla vahdita
Hassel sanoo, että ravitsemuskriteerit eivät vielä kaikilta osin kuntien keittiöissä toteudu. Yksi pieni helpotus asiaan on tulossa, kun sosiaali- ja terveysministeriö julkaisee oppaan, jolla ravitsemuskriteereiden noudattamista terästetään.
-Valitettavasti tämäkin on vain suositus, hän murehtii. Lailla ravitsemuskriteereitä ei säädetä.
Ja vaikka ruokaloilla olisi varaa ostaa laadukkaita raaka-aineita tai valmisruokia, elintarviketeollisuudella ei ole tarjota kriteerit täyttäviä vaihtoehtoja.
Jos esimerkiksi leipätarjoiluun halutaan vaihtelua, ravintokriteerit täyttäviä vaihtoehtoja on vaikeata löytää valmistajilta. Leivän suolapitoisuus ei saisi ylittää 0,7:ää prosenttia. Tarpeeksi kuitupitoisia leipiä on myöskin vain muutamia tarjolla.
Hassel näkee, että huonosti ravitsevan kouluruoan taustalla on huono terveysjohtaminen kunnassa. Kukaan ei johda ravitsemusasioita.
Kaarina Hassel esitteli suomalaisen laitosruokailun tilaa maanantaina seminaarissa Huomisen Ruoka. Seminaarissa ruokastrategiaa Suomelle valmisteleva maa- ja metsätalousministeriön työryhmä kuuli lukuisia eri ruoka-alan asiantuntijoita.
STT
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=2053534
22.03.2010 19:20
Lihapyörykäksi saa kutsua pyörykkää, jossa on vajaat 40 prosenttia lihaa. Ja kalapuikoksi puikkoa, jonka painosta puolet on kalaa. Ja näitä tarjoillaan kouluissa niin kuin ne olisivat oikeata ruokaa.
- Lapsille sietäisi tarjota parempaa ruokaa, toteaa ruokahuolto- ja siivouspäällikkö Kaarina Hassel Kauniaisista.
Hän edustaa valtakunnallista järjestöä, Kuntaruokailun asiantuntijat ry:tä, jonka jäsenet toimivat ruokapalvelujohtajina, -päälliköinä ja -ohjaajina yli 110 suomalaisessa kunnassa.
Koska ruokatarvikkeisiin on käytössä vähimmillään noin 60 senttiä per oppilas, keittiöiden tilauslistalle voi päätyä halvin markkinoilla oleva lihapyörykkä.
Koululaisten lautaselta löytyy sen jälkeen pyöryköitä, joissa korppujauhoja ja perunaa on enemmän kuin lihaa.
Lama on pahentanut tilannetta joissakin kunnissa entisestään. Kokolihaa tarjotaan yhä harvemmin.
Ravintoarvoja ei lailla vahdita
Hassel sanoo, että ravitsemuskriteerit eivät vielä kaikilta osin kuntien keittiöissä toteudu. Yksi pieni helpotus asiaan on tulossa, kun sosiaali- ja terveysministeriö julkaisee oppaan, jolla ravitsemuskriteereiden noudattamista terästetään.
-Valitettavasti tämäkin on vain suositus, hän murehtii. Lailla ravitsemuskriteereitä ei säädetä.
Ja vaikka ruokaloilla olisi varaa ostaa laadukkaita raaka-aineita tai valmisruokia, elintarviketeollisuudella ei ole tarjota kriteerit täyttäviä vaihtoehtoja.
Jos esimerkiksi leipätarjoiluun halutaan vaihtelua, ravintokriteerit täyttäviä vaihtoehtoja on vaikeata löytää valmistajilta. Leivän suolapitoisuus ei saisi ylittää 0,7:ää prosenttia. Tarpeeksi kuitupitoisia leipiä on myöskin vain muutamia tarjolla.
Hassel näkee, että huonosti ravitsevan kouluruoan taustalla on huono terveysjohtaminen kunnassa. Kukaan ei johda ravitsemusasioita.
Kaarina Hassel esitteli suomalaisen laitosruokailun tilaa maanantaina seminaarissa Huomisen Ruoka. Seminaarissa ruokastrategiaa Suomelle valmisteleva maa- ja metsätalousministeriön työryhmä kuuli lukuisia eri ruoka-alan asiantuntijoita.
STT
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=2053534
Vastaukset 2
Vanhimmat
liian pienelle aiheelle tänne otettavaksi, mutta toisaalta taas ei.
Viime vuosina yhteiskunta on säästänyt kaikessa mahdollisessa lasten elämään liittyvässä, jopa siis kouluruuassakin.
Suoraan huostaanottoihin liittyy lihapullien sijasta kuitenkin laittomat säästöt erityisopetuksessa ja lasten terveydenhoidossa.
Eikös tätä hokemaa ole lähes jokainen käyttänyt? Kuinkas todellakaan koululaiset jaksavat noin kevyillä ja huonoilla ravitsemoilla ruuilla olla koko päivän koulussa? Eikös se niin mene jos syö huonosti niin lapsi väsyy ja alkaa käyttäytymään levottomasti joten olisiko tässä osa syy lasten häiriö käyttäytymisiin jotka sitten johtavat koulukiusaamisiin tai opettajan silmä tikuksi tehdä ls-ilmoitus sittemmin sossuun joka taas johtaa huostaanottoon, arvata voi sen että vanhempia syyllistetään kotona olevasta ruuan puutteesta ettei muka olisi riittävän monipuolista josta sossu saakin sitten huosta syyn. On myös toinen seikka ruokahan vaikuttaa myös lapsen terveyteen niin voiko todellakaan tämänpäivän koulu ruualla lapsi pysyä terveenä? Ruokahan vaikuttaa myös opiskelun jaksamiseen.