http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/03/tahdonvastaisten_huostaanottojen_maara_kaksinkertaistunut_1548563.html
Tahdonvastaisten huostaanottojen määrä kaksinkertaistunut
julkaistu tänään klo 10:20, päivitetty tänään klo 13:05
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL:n) tutkimuksen mukaan tahdonvastaisten huostaanottojen määrä on kaksinkertaistunut Suomessa vuosina 1995 -2008.
Huostaanottojen määrän kasvusta huolimatta tutkija uskoo perheiden oikeusturvan kohentuneen uuden lastensuojelulain myötä.
Kehittämispäällikkö Hanna Heinosen mukaan vuonna 2008 voimaan tullut uusi lastensuojelulaki on kokonaisuudessaan parantanut perheiden oikeusturvaa.
Oikeusturvaa on parantanut muun muassa tahdonvastaisten huostaanottojen käsittelyn siirtyminen kuntien sosiaalilautakuntien päätösvallasta hallinto-oikeuteen.
THL:N raportin mukaan myös päätösten käsittelyajat ovat lyhentyneet.
Puutteita asioiden käsittelyn ja oikeusturvan kannalta sen sijaan löytyi esimerkiksi sosiaaliviranomaisten laatimista asiakirjoista.
Kaikista huostaanotoista tahdonvastaisia on noin viidennes.
Vuonna 2008 tahdonvastaisesti huostaanotettiin lähes 2 200 lasta.
Eniten otetaan tahdonvastaisesti huostaan 13–17-vuotiaita nuoria. 15-vuotiaat ovat suurin yksittäinen ikäryhmä. Pienemmistä lapsista huostaanotetaan tahdonvastaisesti eniten alle yksivuotiaita vauvoja.
Tahdonvastaisten huostaanottojen taustalla olevia suurimpia syitä olivat lasten ja/tai vanhempien päihteidenkäyttö, väkivaltaisuus tai sen kokeminen sekä mielenterveysongelmat.
Väkivallan määrittely liian epämääräistä
Heinonen korostaa, että erityisesti väkivalta on yleisyydestä huolimatta edelleen asia, jota ei riittävästi perustella huostaanottopäätöksissä.
Väkivallan luonne jää tutkijan mukaan usein viranomaisilta määrittelemättä, koska esimerkiksi lapsen kokemaa tai näkemää väkivaltaa on vaikea todentaa.
- Väkivalta on myös asia, johon on mahdollista puuttua ilman huostaanottoa, jos vanhemmat sitoutuvat väkivallattomuuteen, sanoo tutkija.
Lasten kulttuuritausta jää huomiotta
Heinosen mukaan sosiaaliviranomaiset eivät myöskään riittävästi huomioi lasten kulttuurista taustaa sijaishuoltopaikan valinnan yhteydessä.
Esimerkiksi Helsingin hallinto-oikeuden alueella peräti kolmannes huostaanotetuista lapsista kuuluu etniseen vähemmistöön.
- Osaltaan tähän vaikuttaa se, ettei sellaisia sijaishuoltopaikkoja ole riittävästi tarjolla, missä lasten kulttuurinen tausta pystyttäisiin erityisesti huomioimaan, sanoo Heinonen.
Tutkimuksessa tarkasteltiin yli 300 hallinto-oikeuden tahdonvastaista huostaanottopäätöstä vuodelta 2008. Noin 8 prosentia huostaanottohakemuksista kumottiin oikeudessa.
THL.n raporttia käsitteli jutussaan maanantain Turun Sanomat.
YLE Uutiset
Muualla netissä:
* THL:n huostaanottoja koskeva raportti kokonaisuudessaan
* Turun Sanomat: Huostaanoton perusteeksi kirjattu kulttuurinen tausta
Tahdonvastaisten huostaanottojen määrä kaksinkertaistunut
julkaistu tänään klo 10:20, päivitetty tänään klo 13:05
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL:n) tutkimuksen mukaan tahdonvastaisten huostaanottojen määrä on kaksinkertaistunut Suomessa vuosina 1995 -2008.
Huostaanottojen määrän kasvusta huolimatta tutkija uskoo perheiden oikeusturvan kohentuneen uuden lastensuojelulain myötä.
Kehittämispäällikkö Hanna Heinosen mukaan vuonna 2008 voimaan tullut uusi lastensuojelulaki on kokonaisuudessaan parantanut perheiden oikeusturvaa.
Oikeusturvaa on parantanut muun muassa tahdonvastaisten huostaanottojen käsittelyn siirtyminen kuntien sosiaalilautakuntien päätösvallasta hallinto-oikeuteen.
THL:N raportin mukaan myös päätösten käsittelyajat ovat lyhentyneet.
Puutteita asioiden käsittelyn ja oikeusturvan kannalta sen sijaan löytyi esimerkiksi sosiaaliviranomaisten laatimista asiakirjoista.
Kaikista huostaanotoista tahdonvastaisia on noin viidennes.
Vuonna 2008 tahdonvastaisesti huostaanotettiin lähes 2 200 lasta.
Eniten otetaan tahdonvastaisesti huostaan 13–17-vuotiaita nuoria. 15-vuotiaat ovat suurin yksittäinen ikäryhmä. Pienemmistä lapsista huostaanotetaan tahdonvastaisesti eniten alle yksivuotiaita vauvoja.
Tahdonvastaisten huostaanottojen taustalla olevia suurimpia syitä olivat lasten ja/tai vanhempien päihteidenkäyttö, väkivaltaisuus tai sen kokeminen sekä mielenterveysongelmat.
Väkivallan määrittely liian epämääräistä
Heinonen korostaa, että erityisesti väkivalta on yleisyydestä huolimatta edelleen asia, jota ei riittävästi perustella huostaanottopäätöksissä.
Väkivallan luonne jää tutkijan mukaan usein viranomaisilta määrittelemättä, koska esimerkiksi lapsen kokemaa tai näkemää väkivaltaa on vaikea todentaa.
- Väkivalta on myös asia, johon on mahdollista puuttua ilman huostaanottoa, jos vanhemmat sitoutuvat väkivallattomuuteen, sanoo tutkija.
Lasten kulttuuritausta jää huomiotta
Heinosen mukaan sosiaaliviranomaiset eivät myöskään riittävästi huomioi lasten kulttuurista taustaa sijaishuoltopaikan valinnan yhteydessä.
Esimerkiksi Helsingin hallinto-oikeuden alueella peräti kolmannes huostaanotetuista lapsista kuuluu etniseen vähemmistöön.
- Osaltaan tähän vaikuttaa se, ettei sellaisia sijaishuoltopaikkoja ole riittävästi tarjolla, missä lasten kulttuurinen tausta pystyttäisiin erityisesti huomioimaan, sanoo Heinonen.
Tutkimuksessa tarkasteltiin yli 300 hallinto-oikeuden tahdonvastaista huostaanottopäätöstä vuodelta 2008. Noin 8 prosentia huostaanottohakemuksista kumottiin oikeudessa.
THL.n raporttia käsitteli jutussaan maanantain Turun Sanomat.
YLE Uutiset
Muualla netissä:
* THL:n huostaanottoja koskeva raportti kokonaisuudessaan
* Turun Sanomat: Huostaanoton perusteeksi kirjattu kulttuurinen tausta
Vastaukset 3
Vanhimmat
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Väkisin huostaanotettujen lasten määrä kasvanut tuntuvasti/1135254872769?...
Väkisin huostaanotettujen lasten määrä kasvanut tuntuvasti
22.3.2010 6:13
STT
Turku. Lasten tahdonvastaiset huostaanotot ovat kasvaneet tuntuvasti 2000-luvulla.
Huostaanottoja, joita vastustivat joko vanhemmat tai lapsi itse, oli vuonna 2008 lähes 2 200, kun vuonna 1995 määrä oli noin tuhat. Asiasta kertoo Turun Sanomat.
Kaikkiaan huostaanotettuja lapsia oli kaksi vuotta sitten yli 10 000, mikä on 66 prosenttia enemmän kuin viisitoista vuotta sitten.
Lapsia otetaan huostaan eniten murrosiässä. Tyypillisiä syitä ovat vanhempien kasvatusongelmat, alkoholinkäyttö tai väkivalta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan perusteeksi on kirjattu myös
kodin epäsiisteys,
epämääräiset vieraat
ja riittämättömyys.
Noin kahdessa prosentissa tapauksissa huostaanoton yhdeksi perusteeksi on kirjattu perheen kulttuurinen tausta.
Syiksi on tilastoitu myös muun muassa vammaisuus sekä poikkeava seksuaalinen käytös.
Huostaanottojen perusteita valvotaan kuitenkin entistä tiukemmin, ja joka kymmenes sosiaaliviranomaisten huostaanotettavaksi suosittelema lapsi palaa hallinto-oikeuden päätöksellä kotiin.
THL:n tuoreen tutkimuksen mukaan kahdeksan prosenttia tahdonvastaisista huostaanotoista peruuntuu kokonaan.
Muualla verkossa:
Turun Sanomien uutinen aiheesta
http://www.ts.fi/online/kotimaa/119505.html
Oikeus palauttaa kotiin joka kymmenennen lapsen
Huostaanoton perusteeksi kirjattu kulttuurinen tausta
Turun Sanomat 22.3 2010 02:30:32
Venäjällä esitetyt syytökset Suomen lastensuojelujärjestelmän syrjivyydestä saavat jonkin verran tukea Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreesta tutkimuksesta.
Sen mukaan huostaanoton yhdeksi perusteeksi on kirjattu noin kahdessa prosentissa tapauksista perheen kulttuurinen tausta.
Syiksi on tilastoitu myös lapsen tai huoltajan fyysinen sairaus, vammaisuus sekä poikkeava seksuaalinen käytös. Sillä ei viitata seksuaalisen hyväksikäyttöön.
Tahdonvastaisten huostaanottojen määrä on vuosina 1995–2008 kaksinkertaistunut.
Oikeusturvan parantamiseksi niitä koskevat ratkaisut siirrettiin 2008 kuntien sosiaalilautakunnilta hallinto-oikeuksien tehtäväksi.
Lopputuloksena hylättyjen tapausten määrä kasvoi. Joka kymmenes lapsi palaa hallinto-oikeuden käsittelyn jälkeen nyt kotiin. Tapauksista kahdeksassa prosentissa huostaanotto peruuntuu kokonaan. Kahdessa prosentissa se jää voimaan, mutta lapsi palautetaan silti asumaan kotiin.
Uusimpana tapauksena Turun hallinto-oikeus jätti viime viikolla vahvistamatta Naantalissa tehdyn huostaanoton.
Perheen asianajajan mukaan huostaanottoprosessi oli käynnistynyt sen jälkeen,
kun äiti oli joutunut täysin ulkopuolisten henkilöiden pahoinpitelemäksi.
Niin Naantalin kuin muidenkin tapausten uutisointia vaikeuttaa se, että sosiaalitoimi ei lain mukaan voi kommentoida yksittäisiä tapauksia.
Edes asianomaisilla ei ole mahdollisuutta vapauttaa virkamiehiä vaitiolovelvoitteestaan.
Lue lisää maanantain Turun Sanomista
http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/f84ee235-d74a-4898-af24-deb260f3a806