isäni kuoli monta vuotta sitten, hän oli minulle rakas ja läheinen, miksi en ole itkenyt kuin hautajaisissa?mieheni kanssa erosimme, en kyyneltäkään ole vuodattanut, en edes lasten takia. onko minussa jotain vikaa????
mikä minulla on?
???...
3319
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
tulla myöhemminkin jonkin asian laukaisemana.
Isäni kuoli 2008 jouluaattona. Hänkin oli minulle tärkeä ihminen, olinhan aina isän tyttö :)
En minäkään ole vielä itkenyt yhtään hänen kuolemaansa.
En ole itkenyt minulle todella tärkeän kissan kuolemaa enkä eroani.
On kuin olisin koteloinut kaikki tunteeni johonkin rasiaan ja piiloittanut sen rasian avaimen, ettei vain mikään satuttaisi enää minua.
Uskon, että joskus kaikki piiloitetut murheet tulevat rasiasta pois ja saan itkettyä kunnolla.
Toivottavasti silloin kaikki paino hartioilta ja niskasta häviää. Odotan sitä päivää.
Ei sinussa ole mitään vikaa. Meitä on muitakin samanlaisia.
Hyvää alkavaa kevättä. Toivottavasti auringon paiste piristää päivääsi :)
Ei se tarkoita, että sussa olisi jotain vikaa, jos et ole surrut suureellisesti. Riippuuhan asia siitäkin, miten katsoo maailmaa. Katsos, suomalainen kulttuuri on niin nyyhkyn-nyyhkyn ja voivoivoi. Onneksi meillä ei sentään ole noita itkuvirsiä... Luulen, että itse tiedät oman vastauksesi tähän.
Itse ajattelen, että kuolkoot vaikka kaikki ympäriltä, jos kuolevat. Lähtekööt pois, jos lähtevät. Ei se ole mun käsissäni enkä siihen voi vaikuttaa. Mun elämässä on ollut jo tarpeeksi murhetta aiemmin, joten suureellista surua ei tarvitse sietää enää yhtään enempää. Ehkä olen vahvistunut? On paljon hyviä asioita. Olen vain iloinen, aidosti. Elän, niin kauan kuin elän.