Pelottaa ja jännittää

Olen n.5 vuotta kärsinyt jännityksestä, ensin vain isot tilaisuudet aiheuttivat sitä että maha meni sekaisin, sitten koulussa teoria tunnit. Sitten alko jännittään kavereille meno, isoihin kauppoihin. Nyt en enää käy missään, omien vanhempienki luokse meno oli tässä aikasemmin todella hankalaa. Käyn terapiassa ja kaikkia lääkkeitä on kokeiltu, tällä hetkellä syön Libraxia. Se on jonkun verran auttanut, olen pystynyt kyläileen nyt paremmin vanhempien luona ja sainpa käytyä siskonikin luona, eikä ollu yhtään niin paha kyläily kuin viimeks, kun jouduin silloin heti juoksemaan vessaan. Luultavasti seuraavaks aletaan kokeileen rauhottavia, että pystyisin menemään paikkoihin....

Jännitän siis mahallani kaikkea, ja en uskalla lähteä mihinkään kun alan jännittää että mitä jos mun maha menee sekasin niin eiköhän se sitten mene. Koko aika olen pelännyt että joudun työt lopettamaan, nyt on sitten käynyt niin että olen alkanut jännittään töissäkin tosi paljon. Pelottaa mennä töihin ja jo matkalla töihin menee maha aivan sekasin. Masentaa kauheasti, on päiviä jolloin en jaksais nousta ylös sängystä, en jaksais tehä mitään. Välillä saan kovia itkukohtauksia, mietin miten jaksan seuraavaan päivään. Elämä on aika helvettiä, oon kaikki päivät vain kotona, työn lisäks. Alkoholin vaikutuksen alaisena voin tavata kavereita, mutta en nyt viittis koko aika päissään olla... joka aamu kun herään joudun käymään ensimmäisen tunnin aikana vähintään 2 kertaa vessassa, vaikka oon siis vaan kotona enkä vielä edes jännitä mitään. Keliakia ja laktoosi-intoleranssi on jo pois suljettuja, samaten kilpirauhasen liikatoiminta. Ihmettelen suuresti tuota laktoosi-testin tulosta koska en pysty juomaan esim. tavallista maitoa yhtään, maha ei kestä ollenkaan, mutta laktoositonta maitoa voin juoda. Siedän laktoosia pienissä määrin esim. suklaassa, leivän päällä juustossa/voissa.

Pää on myös koko aika helvetin kipeä, en tiedä johtuuko kaikesta tästä ressistä, vai onko paikat vaan niin jumissa, mutta en voi hierojalle jännityksen takia mennä. Pelkään että on joku tauti kun mahoton pääkipu koko aika ja sit vielä joka päivä tämä huono olo. Pitäis olla onnellinen että on työ, katto pään päällä ja mies, mutta ei ole kivaa kun ei voi minnekkään mennä ja kaveritkaan ei tunnu ymmärtävän. Haluaisin matkustella ja käydä edes kerran elämässäni ulkomailla, mutta ei puhettakaan että pystyisin meneen lentokoneeseen. Tänään töissä jouduin pidätteleen kyyneleitä kun iski kauheita ahdistus kohtauksia... onneks tänne voi purkaa sydäntä kun ei kavereille oikein voi, kun ne vaihtavat aina puheen aihetta, tai vähättelee mun ongelmaa, vähän niinku naureskelevatkin sille. Kiitos kun sain purkaa sydäntäni tänne ja kohtalotoverit kertokaa miten te olette selvinneet ja jaksaneet elämässä eteenpäin.
6898
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

Oho, kuulostaa ihan samalta ku mulla oli aiemmin...Nykyään voin jo liikkua normaalisti, tosin tulee vieläkin sellaisia hetkiä että tuntuu ettei kotoa pääse. Itselläni auttaa kun on lääkitys, mielialalääkkeitä syön joka päivä. Matka tähän on ollut pitkä ja hidas, enkä tiedä vielä miten sitten kun töihin taas. Jokainen keksii kyllä omat keinonsa selvitä, luota siihen että sinäkin vielä. Ja vaihda ihan suosiolla kokonaan laktoosittomaan, ja ennen kun lähdet mihinkään niin syö vain vähän, siitä pikkuhiljaa sitten alat huomata että ei se maha menekään aina sekaisin. Itselläni auttoi myös se että aluksi menin vain paikkoihin joissa tiesin että vessa on lähellä.

Äänestä
  • Tuosta vielä kans että, aina kun menen johonkin, mun on tiedettävä missä siellä on vessa. Iskee kauhee paniikki ja maha menee sekasin jos ei vessaa heti löydy esim. ostoskeskuksessa. Mutta ongelma on myös siinä että inhoan yleisiä vessoja, siis sellasia missä on koppeja toistensa vieressä ja välissä ne ohuet paperi seinät että kaikki äänet kuuluu ja se ahistaa mua entistä enemmän ja maha on sit entistä enemmän sekasin. Onpa kiva mennä istuntoon kun viereisessä kopissa on joku muu joka kuulee kuinka sekasin sun maha on... itteäni ainakin automaattisesti naurattaa jos kuuluu ääniä viereisestä kopista, hävettää jos omasta kuuluis. (:D) Nyt olenkin päässyt sen verran eteenpäin että esim vanhempien luo meno ei ole niin kamalaa... mutta työt on alkanut ahistaa aivan hirveesti. Huvittavaa tässä on se että olen asiakaspalvelija ja päivässä tekemisissä satojen ihmisten kanssa, tähän asti ei ole ollut ongelmaa, mutta nyt on alkanut ahistamaan. Kädet alkaa täriseen, mahassa alkaa myllään, tuskan hikeäkin alkaa pukkaan ja muutaman kerran olen saanut huimauskohtauksia. Oon syönyt esim. cipralexia ja propralia mutta niistä ei ollut apua. Olen vakityössä ja mietityttää että mitä jos joudun lopettaan työt joksikin aikaa eli ottaan sairaslomaa, se raha mitä saa ei vissiin paljoa ole(?) ja miten sitä pystyy mennä takas töihin... tuntuu että työpaikallani muutenkin on pomolle niin kova paikka jos joku on sairaana, ymmärrän kun joutuu työvuoroja sumplimaan, mutta paskaa tulee niskaan jos sairaana on ja se luo lisää paineita koko hommaan. Tiedän että mut varmasti haukuttais heti, jos pitemmälle sairaslomalle joutuisin. (ite kuullut kun muita haukuttu, ja kuinka työntekijää joka ei pahemmin sairaslomilla ole ollut niin kehuttu hyväksi työntekijäks kun ei sairastele)

    Äänestä

Hei!

Ei ne testit mitään tiedä, koska silti voi olla osittain laktoositon kuten minä, joten kaikki maitotuotteet, joissa on laktoosia pois. Vältä kofeiinia/kahvia sillä se pahentaa masennusta, ahdistusta, jännitystä, pelkoja ja paniikkihäiriötä herkillä ihmisillä. Käytä Keijua leivän päällä siinä on hyvää omega-3 rasvahappoa hermosoluille. Äläkä ole liian pitkään syömättä, sillä nopeat verensokerin vaihtelut todella pahentavat oireita. Musiikin kuuntelu on tärkeää vähint. 10 min. ennen nukahtamista sillä se parantaa masennusta, sosiaalisuutta ja puhetaitoa. Sillä aivojen hermosolut ovat joustavia, muokkaantuvat uudella tavalla.
Kun oikein ahdistaa, aivoja voi rentouttaa laittamalla kädet rinnan päälle oikea käsi vasemmalle ja vasen oikealle siten että sormet vähän koskettavat olkapäätä. Missä vaan, muttei sellaisissa töissä tai liikenteessä, mikä vaatii tarkkaavaisuutta voi laskea kymmeneen ja aina aloittaa alusta se helpottaa monessa tilanteessa. Xanor olisi hyvä lääke ottaa tarvittaessa ja vain puolikas tablettia, ettei tule riippuvuutta. Sitten pikkuniksi, mikä ainakin peruslääkityksen kanssa auttaa on psykosomaattisiin oireisiin, ennen jotain tilaisuutta on 100 mg aspiriinipilleri, mutta ei niitäkään pidä syödä liikaa. Stressiä tulee vältää ja opetella rentoutumaan, joten istahda silloin tällöin mukvasti nojatuoliin ja tyyny selän taakse ja jalat tuolille m.m. sekin rentouttaa, ahdistukseen/masennus auttaa kaksi kylmää suikua päivässä, sillä se lisää serotoniinia aivoissa, se on välittäjäaine hermosoluissa, mistä voi olla puute. Sinulla varmaan muodostuu myös liikaa stressihormoneja, joten rentoutuminen on tärkeää. Muuten tuosta kylmästä suihkusta, jos ei aina kerkeä tai viitsi, niin kokeile pitää käsivarsia kylmän juoksevan veden allla.

Äänestä
  • vaadi lääkäriltäsi heligobakteeri testi
    juoksuttaa jatkuvasti vessassa ja uloste aika löysää

    Äänestä

  • Kävin äsken lääkärissä, nyt määrättiin rauhottavaa Oxaminia sekä masennukseen Seronil nimistä lääkettä. Koitetaan mennä näillä eteenpäin, jospa se elämä helpottuis. Ja ens viikolla menen taas verikokeisiin, otetaan ainaki verensokeri ja sit jotain muita. Nukun huonosti ja heräilen öisin monta kertaa juomaan vettä ja lääkäri sano että pitäis vähentää sitä veden juomista. Pitääpä kysyä lääkäriltä tosta helikobakteerista, kun sen kans parin viikon päästä taas juttelen. Kyllä oli muuten kamalaa mennä taas lääkäriin, itkuhan siellä tuli eikä sanaa saanut suusta siltä itkulta... toivon niin että voisin pikkuhiljaa elää normaalia elämää. Kahvia en juo, energiajuomia joskus, ne vetää mahan aika sekasin. Nyt on tullut syötyä tosi huonosti, tänäänkään en oikein uskaltanut syödä vasta kuin lääkärissä käynnin jälkeen ettei olis mitään mitä tulla ulos. Aamulla 9 aikaan söin vain pari lusikallista raejuustoa, siinäpä mun aamupala. Ja ennen töitä/töissä yritän syödä mahollisimman vähän, sen verran ettei maha kauheesti kurnais ja nälkä olis aivan mahoton, kotona voi sitte syödä kunnolla.

    Äänestä

  • vastaaa kirjoitti:

    Kävin äsken lääkärissä, nyt määrättiin rauhottavaa Oxaminia sekä masennukseen Seronil nimistä lääkettä. Koitetaan mennä näillä eteenpäin, jospa se elämä helpottuis. Ja ens viikolla menen taas verikokeisiin, otetaan ainaki verensokeri ja sit jotain muita. Nukun huonosti ja heräilen öisin monta kertaa juomaan vettä ja lääkäri sano että pitäis vähentää sitä veden juomista. Pitääpä kysyä lääkäriltä tosta helikobakteerista, kun sen kans parin viikon päästä taas juttelen. Kyllä oli muuten kamalaa mennä taas lääkäriin, itkuhan siellä tuli eikä sanaa saanut suusta siltä itkulta... toivon niin että voisin pikkuhiljaa elää normaalia elämää. Kahvia en juo, energiajuomia joskus, ne vetää mahan aika sekasin. Nyt on tullut syötyä tosi huonosti, tänäänkään en oikein uskaltanut syödä vasta kuin lääkärissä käynnin jälkeen ettei olis mitään mitä tulla ulos. Aamulla 9 aikaan söin vain pari lusikallista raejuustoa, siinäpä mun aamupala. Ja ennen töitä/töissä yritän syödä mahollisimman vähän, sen verran ettei maha kauheesti kurnais ja nälkä olis aivan mahoton, kotona voi sitte syödä kunnolla.

    Hei!

    Kokeile pitää purkkaa suussa ja pikkuhiljaa jauhaa sitä, tietysti jotenkin viksusti ettei kiinnitä huomioita.
    Niin sekin vie ajatukset muualle.

    Toi huono syöminen voi pahentaa noita oireita, mutta vahdi ettei ole laktoosia ja syö enint. 3 h välein perusruoan lisäksi terveellinen välipala.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


kamalasti kirjoitti:

Olen n.5 vuotta kärsinyt jännityksestä, ensin vain isot tilaisuudet aiheuttivat sitä että maha meni sekaisin, sitten koulussa teoria tunnit. Sitten alko jännittään kavereille meno, isoihin kauppoihin. Nyt en enää käy missään, omien vanhempienki luokse meno oli tässä aikasemmin todella hankalaa. Käyn terapiassa ja kaikkia lääkkeitä on kokeiltu, tällä hetkellä syön Libraxia. Se on jonkun verran auttanut, olen pystynyt kyläileen nyt paremmin vanhempien luona ja sainpa käytyä siskonikin luona, eikä ollu yhtään niin paha kyläily kuin viimeks, kun jouduin silloin heti juoksemaan vessaan. Luultavasti seuraavaks aletaan kokeileen rauhottavia, että pystyisin menemään paikkoihin....

Jännitän siis mahallani kaikkea, ja en uskalla lähteä mihinkään kun alan jännittää että mitä jos mun maha menee sekasin niin eiköhän se sitten mene. Koko aika olen pelännyt että joudun työt lopettamaan, nyt on sitten käynyt niin että olen alkanut jännittään töissäkin tosi paljon. Pelottaa mennä töihin ja jo matkalla töihin menee maha aivan sekasin. Masentaa kauheasti, on päiviä jolloin en jaksais nousta ylös sängystä, en jaksais tehä mitään. Välillä saan kovia itkukohtauksia, mietin miten jaksan seuraavaan päivään. Elämä on aika helvettiä, oon kaikki päivät vain kotona, työn lisäks. Alkoholin vaikutuksen alaisena voin tavata kavereita, mutta en nyt viittis koko aika päissään olla... joka aamu kun herään joudun käymään ensimmäisen tunnin aikana vähintään 2 kertaa vessassa, vaikka oon siis vaan kotona enkä vielä edes jännitä mitään. Keliakia ja laktoosi-intoleranssi on jo pois suljettuja, samaten kilpirauhasen liikatoiminta. Ihmettelen suuresti tuota laktoosi-testin tulosta koska en pysty juomaan esim. tavallista maitoa yhtään, maha ei kestä ollenkaan, mutta laktoositonta maitoa voin juoda. Siedän laktoosia pienissä määrin esim. suklaassa, leivän päällä juustossa/voissa.

Pää on myös koko aika helvetin kipeä, en tiedä johtuuko kaikesta tästä ressistä, vai onko paikat vaan niin jumissa, mutta en voi hierojalle jännityksen takia mennä. Pelkään että on joku tauti kun mahoton pääkipu koko aika ja sit vielä joka päivä tämä huono olo. Pitäis olla onnellinen että on työ, katto pään päällä ja mies, mutta ei ole kivaa kun ei voi minnekkään mennä ja kaveritkaan ei tunnu ymmärtävän. Haluaisin matkustella ja käydä edes kerran elämässäni ulkomailla, mutta ei puhettakaan että pystyisin meneen lentokoneeseen. Tänään töissä jouduin pidätteleen kyyneleitä kun iski kauheita ahdistus kohtauksia... onneks tänne voi purkaa sydäntä kun ei kavereille oikein voi, kun ne vaihtavat aina puheen aihetta, tai vähättelee mun ongelmaa, vähän niinku naureskelevatkin sille. Kiitos kun sain purkaa sydäntäni tänne ja kohtalotoverit kertokaa miten te olette selvinneet ja jaksaneet elämässä eteenpäin.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu