Meillä fyysinen puoli sujuu paremmin kuin hyvin. Jos yhdyntä jätettäisiin laskuista pois, jäisi vielä todellä paljon jäljelle; sylikkäin nukkuminen, silittely, pusuttelu, halaaminen, hieronta, hellät sipaisut arkisen puuhastelun lomassa. Muidenkin tunteiden tasolla olen toivonut pääsevämme läheisemmiksi ja hiljalleen yhdessäolovuoden aikana olemme edistyneet siinäkin mutta jostain syystä emme niin paljon kuin olen toivonut. Meillä on yhteistä tekemistä mutta toisaalta olemme hyvinkin erilaisia. Kunnioitamme kuitenkin toisiamme, mikä on yksi kantava rakenne suhteessa kuin suhteessa. Meiltä puuttuu kuitenkin tietty yhteenkuuluvaisuuden tunne. Sellainen, jossa kerrotaan toiselle kaikki syvimmät tunnotkin.
Millaisia kokemuksia teillä on, onko aineksia ikuiseen (mikä tässä maailmassa ikuista on?) liittoon, jos toinen osa-alue psyykkinen/fyysinen ei natsaa erityisen hyvin?
Millaisia kokemuksia teillä on, onko aineksia ikuiseen (mikä tässä maailmassa ikuista on?) liittoon, jos toinen osa-alue psyykkinen/fyysinen ei natsaa erityisen hyvin?
Vastaukset 3
Vanhimmat
jokainen tietää minkälainen on hyvä tunne suhteessa. On hyvä olla vaikka muut asiat mättäisivät. Taasen kun on huono olla suhteessa se heijastuu jonkinlaisina asioina tai paheina. Niitä yrittää ehkäpä peitellä mutta kun rehellisesti asioita puntaroi mielessänsä tulee oikeanlaiseen lopputulokseen. Eri asia sitten uskaltaako asioille tehdä mitään vai antaako jatkua vuosia ja vuosia..
Uskalletaan unelmoida.
Kiitos viisaasta vastauksesta.
Vaikea pointti tuo uskaltaako tehdä jotain vai jatkaako vain. Meillä on jonkinlainen taitekohta menossa. Keskustellaan avoimuudesta ja siitä, että suhteen syvyys määräytyy sen mukaan, kuinka avoin uskaltaa olla.
ja henkisempiä kuin toiset. Minulle kävi niin, että olimme tajuttoman rakastuneita, avoimia ja fyysisiä ts. tulenliekki paloi metsäpalona loppuun. Teillä on ilmeisesti niin, että se ei ole päässyt kunnolla roihahtamaankaan, mutta on fyysistä läheisyyttä ja yhteistä tekemistä. Kunnioitus kuuluu myös ystävyyssuhteeseen, että se on mielestäni perusjuttu kaikissa ihmissuhteissa.
Kyllä teillä voi varmaan olla hyvä suhde. Ei niistä totaalisista rakkaushehkutuksista välttämättä mitään kunnollista suhdetta synny. Ikuinen kaipuu jää ja palava ruumis. Ei tosielämä kuitenkaan mitään runojen kirjoittelemista ole ja hempeillä ruusumatoilla tanssimista. ( Mutta kaunis muisto jää ja onhan jotain, mitä muistella huolimatta myös karvaista kyynelistä, joita rakastuminen tuo tullessaan.)