Mikä gradussa on ollut suurin ongelmanne?

sjjsd11

Mikäs on ollut teidän suurin ongelma gradun kanssa, ku ootte sitä prosessia tehnyt tai saattanu loppuun.

21

4132

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • taiteitten mestari

      ongelma oli aloittaminen - joka päivä.
      Seuraavaksi suurin oli lopettaminen.

      • smile ;

        Näin se menee. Joka päivä, joka aamu ja joka yö


      • g-forceman
        smile ; kirjoitti:

        Näin se menee. Joka päivä, joka aamu ja joka yö

        EIkö aiheen rajaaminen tai aiheen valinta tuottanut ongelmia?


      • nunneli..
        g-forceman kirjoitti:

        EIkö aiheen rajaaminen tai aiheen valinta tuottanut ongelmia?

        Ainakin minulle aihe tuli vähän niinkuin annettuna, tosin sitä pystyi hyvin paljon muokkamaan omanlaisekseen. Rajaus tuli sitten melkein luonnostaan tutkimusta tehtäessä, mutta käytännössä alussa lähdin vain tekemään jotain asiaan liittyvää. Tutkimuskysymyksiäkin mietin vasta, kun aineisto oli kasassa. Tietysti tämä on vähän riskaabeli lähestysmistapa, mutta mielestäni oli oikea aiheen huomioon ottaen.

        Tietysti välillä oli sellaista pienimuotoista graduahdistusta, että tuleeko tästä nyt mitään, mutta ehdottomasti vaikeinta minullekin oli se aloittaminen. Jos on päässyt niin pitkälle, että gradu on ajankohtainen osaa ja pystyy tasan tarkasti tekemään jonkinmoisen gradun, joka läpi menee. Sen sijaan se joka päiväinen vääntäminen, kun pitäisi taas alkaa etsimään aineisto siitä ja siitä tai korjailemaan tuota lukua, niin ei ole kyllä mitään herkkua. Aina sitä keksii jotain tekosyitä, että ei tarvitsisi alkaa tekemään. Ja sitten kun gradu oli melkein valmis, niin osata päättää, että se on nyt tässä. Siihen minulla auttoi tosin annettu deadline, että tuohon päivään mennessä minun pitää toimittaa se valmis tekele. Siinä ei paljon enää muutoksia tehdä, kun arvioijat odottelevat paperia tulevaksi.


    • Kokemusta on

      Itsellä oli lähinnä ongelmia ohjaajan kanssa, hän ei oikein suostunut tekemään mitään muuta kuin seurasi työn etenemistä. Ei välikommentteja, ei ohjausta suuntaan tai toiseen, ei edes vastannut suoriin kysymyksiin. Gradun alkuvaiheessa minulla oli suuria ongelmia gradun aiheen kanssa ja ohjaajan kommentit olivat lähinnä luokkaa "opiskelijan pitää itse keksiä aihe, en voi auttaa" tai kun kysyi aiheen rajauksesta, niin että "en minä voi sinulla niitä rajoja määrittää, itse ne pitää keksiä". Kun sitten aloin tehdä eräästä minua kiinnostavasta aiheesta, niin huomasin parin viikon kirjoittelun jälkeen että kyseisestä aiheesta ei synny hyvää gradu millään, niin ohjaajan kommentit olivat ivallisia "kyllähän minä sen tiesin, ja hyvä kun itsekin huomasit". Itsellä meni parin viikon työt kokonaan hukkaan, ja vain sen takia ettei ohjaaja ollut viitsinyt kommentoida valitsemaani aihetta.

      Kävin sitten pariin otteeseen toisen graduvetäjän juttusilla jolta sai kommenttia ja kehitysideoita ja jopa ihan oikeita neuvojakin aiheen suhteen ja sisällön suhteen. Keväällä sitten palautin valmiin version viralliselle ohjaajalleni ja tuolloin sain jopa palautettakin, lähinnä alleviivauksien muodossa, ilman mitään sen kummempia selityksiä. Eli hyöty nolla.

      • maisteri 2010

        Oma graduprosessi on tuntunut yhdeltä suurelma ongelmalta. Tässä eri vaiheet/ongelmat ja joitakin ratkaisuja:
        - aiheen keksiminen (otin yhteyttä yritykseen ja heidän kauttaan sain kehittelemällä aihealuuen, mutta muuten vapaat kädet)
        - aiheen rajaaminen (vapaat kädet johtivat siihen, että en osannut rajata aihetta, sain sen rajattua vasta 8 kk:a aloittamisen jälkeen)
        - tutkimusongelman löytäminen (tähän auttoi rajaaminen)
        - tutkimusongelman muuttuminen (tähän mennessä tutkimusongelma on muuttunut 3 kertaa)
        - haastateltavien löytäminen (todella hankalaa, koska kaikilla tuntuu olevan kiire, tästä syystä myös tutkimusongelma muuttui, koska en löytänyt oikeita haastateltavia, saattaa vielä muuttua, kun olen tehnyt ekan haastattelun)
        - metodologian teko (tieteenfilosofiset lähtökohdat ovat hirveänä sekamelskana päässä jos niitä pitää tarkemmin alkaa eritellä, metodivalinnat sinänsä ok jos sopivat vain toisiinsa)
        - analysointi (en ole tehnyt vielä yhtään haastattelua, mutta mietin jo nyt kauhulla analysointia)
        - kirjoituskauhu (epäilen, että tekstini on surkeaa ja en pysty aloittamaan, koska pelkään niin paljon epäonnistumista)
        - toivottomuus (epäilen kaikkea tarkoituksettomaksi ja työtä turhaksi ;) > aggressiivisuus ja viha )
        - englanniksi kirjoittaminen (tuntuu siltä, että kielitaito ei ole tarpeeksi vahva)

        Positiivisia puoliakin on löytynyt:
        - jotkut haastatteluehdokkaat ovat olleet hyvin auttavaisia ja vastanneet nopeasti
        - minulla on hyvä ja kannustava ohjaaja
        - muut ryhmäläiseni auttavat ja kannustavat, kuten myös lähipiirini
        - opetus on tukenut hyvin graduprosessia, joten eväät ovat kunnossa
        - ihana tunne, kun saa jotain tehtyä
        - olen oppinut aika paljon aiheestani, vaikka siltä ei aina tunnu (tunnistan tunnetuimmat toimijat nimeltä lukiessani kirjojen lähdeluetteloita)

        Eiköhän se siis tästä, kunhan vain saa jotain oikeasti tehtyä, eikä vatvo osaamattomuuttaan....


      • epäonnistunut
        maisteri 2010 kirjoitti:

        Oma graduprosessi on tuntunut yhdeltä suurelma ongelmalta. Tässä eri vaiheet/ongelmat ja joitakin ratkaisuja:
        - aiheen keksiminen (otin yhteyttä yritykseen ja heidän kauttaan sain kehittelemällä aihealuuen, mutta muuten vapaat kädet)
        - aiheen rajaaminen (vapaat kädet johtivat siihen, että en osannut rajata aihetta, sain sen rajattua vasta 8 kk:a aloittamisen jälkeen)
        - tutkimusongelman löytäminen (tähän auttoi rajaaminen)
        - tutkimusongelman muuttuminen (tähän mennessä tutkimusongelma on muuttunut 3 kertaa)
        - haastateltavien löytäminen (todella hankalaa, koska kaikilla tuntuu olevan kiire, tästä syystä myös tutkimusongelma muuttui, koska en löytänyt oikeita haastateltavia, saattaa vielä muuttua, kun olen tehnyt ekan haastattelun)
        - metodologian teko (tieteenfilosofiset lähtökohdat ovat hirveänä sekamelskana päässä jos niitä pitää tarkemmin alkaa eritellä, metodivalinnat sinänsä ok jos sopivat vain toisiinsa)
        - analysointi (en ole tehnyt vielä yhtään haastattelua, mutta mietin jo nyt kauhulla analysointia)
        - kirjoituskauhu (epäilen, että tekstini on surkeaa ja en pysty aloittamaan, koska pelkään niin paljon epäonnistumista)
        - toivottomuus (epäilen kaikkea tarkoituksettomaksi ja työtä turhaksi ;) > aggressiivisuus ja viha )
        - englanniksi kirjoittaminen (tuntuu siltä, että kielitaito ei ole tarpeeksi vahva)

        Positiivisia puoliakin on löytynyt:
        - jotkut haastatteluehdokkaat ovat olleet hyvin auttavaisia ja vastanneet nopeasti
        - minulla on hyvä ja kannustava ohjaaja
        - muut ryhmäläiseni auttavat ja kannustavat, kuten myös lähipiirini
        - opetus on tukenut hyvin graduprosessia, joten eväät ovat kunnossa
        - ihana tunne, kun saa jotain tehtyä
        - olen oppinut aika paljon aiheestani, vaikka siltä ei aina tunnu (tunnistan tunnetuimmat toimijat nimeltä lukiessani kirjojen lähdeluetteloita)

        Eiköhän se siis tästä, kunhan vain saa jotain oikeasti tehtyä, eikä vatvo osaamattomuuttaan....

        Itsellä vaikeuksia alkuvaiheen ohjauksen puute.

        -Valitsin aiheen ja minulla oli valmis case yritys
        -Tein alustavat ongelmat ja lähestymistavat, jotka olivat suoraan sanottuna todella huonoja ja naiviita (meni kuitenkin proffalle läpi????)
        -En tuntenut aihetta täysin, joten alotin kirjoitusprosessin, jotta pääsen aiheeseen sisään
        -Kirjoitin teorian auki ja huomasin, että olen kusessa, koska ilmiötä ei suoraan löydy tutkittavasta casesta
        -Aineistoa olen kerännyt rinnan casesta ja kirjoitellut samalla

        ->Nyt olen siinä vaiheessa, että olen tajunnut aiheeni olevan liian laaja ja vaikea tutkittavaksi. 60 s kirjoitettuna ilman tolkkua ja aiheen rajaus on tässä kohtaa mahdotonta. Ainoa joka voisi pelastaa olisi ottaa toinen case eli vertaileva tutkimus. Mutta kokonaisuudessaan tämä on todella surullista. Miksi graduntekijä ei vain osaa rajata aihetta tai edes valita kunnon aihetta alussa, vaan pitää ajautua mahdottomiin tilanteisiin? Ei se ohjauksen vika ole, vaan itseni, koska yksi gradun arviointikriteeri on, että graduntekijä osaa rajata ja valita tutkittavan aiheen. Minä en osannut mikä vituttaa...


      • hyvä muutos
        epäonnistunut kirjoitti:

        Itsellä vaikeuksia alkuvaiheen ohjauksen puute.

        -Valitsin aiheen ja minulla oli valmis case yritys
        -Tein alustavat ongelmat ja lähestymistavat, jotka olivat suoraan sanottuna todella huonoja ja naiviita (meni kuitenkin proffalle läpi????)
        -En tuntenut aihetta täysin, joten alotin kirjoitusprosessin, jotta pääsen aiheeseen sisään
        -Kirjoitin teorian auki ja huomasin, että olen kusessa, koska ilmiötä ei suoraan löydy tutkittavasta casesta
        -Aineistoa olen kerännyt rinnan casesta ja kirjoitellut samalla

        ->Nyt olen siinä vaiheessa, että olen tajunnut aiheeni olevan liian laaja ja vaikea tutkittavaksi. 60 s kirjoitettuna ilman tolkkua ja aiheen rajaus on tässä kohtaa mahdotonta. Ainoa joka voisi pelastaa olisi ottaa toinen case eli vertaileva tutkimus. Mutta kokonaisuudessaan tämä on todella surullista. Miksi graduntekijä ei vain osaa rajata aihetta tai edes valita kunnon aihetta alussa, vaan pitää ajautua mahdottomiin tilanteisiin? Ei se ohjauksen vika ole, vaan itseni, koska yksi gradun arviointikriteeri on, että graduntekijä osaa rajata ja valita tutkittavan aiheen. Minä en osannut mikä vituttaa...

        Kandityötä tehdessä törmään samoihin ongelmiin kuin gradun kirjoittajat. Graduvaiheessa on jo vähän viisaampi, toivottavasti.


      • MIesdd
        hyvä muutos kirjoitti:

        Kandityötä tehdessä törmään samoihin ongelmiin kuin gradun kirjoittajat. Graduvaiheessa on jo vähän viisaampi, toivottavasti.

        Heh, ainoa neuvo graduun on se, että VALITKAA HELPPO AIHE tai AIHE JONKA TUNNETTE TODELLA HYVIN, esim vanha kandiaihe.

        Gradun tavoite on se, että teoria ja empiria kohtaavat ja setti valmistuu. Analyysin tuloksilla ei ole mitään väliä.


      • dfggffh
        MIesdd kirjoitti:

        Heh, ainoa neuvo graduun on se, että VALITKAA HELPPO AIHE tai AIHE JONKA TUNNETTE TODELLA HYVIN, esim vanha kandiaihe.

        Gradun tavoite on se, että teoria ja empiria kohtaavat ja setti valmistuu. Analyysin tuloksilla ei ole mitään väliä.

        "Jos on päässyt niin pitkälle, että gradu on ajankohtainen osaa ja pystyy tasan tarkasti tekemään jonkinmoisen gradun, joka läpi menee."

        Itse olen hieman eri mieltä. Tällä hetkellä olen pitänyt taukoa neljä päivää gradusta ja huomannut, että aiheeni on aivan liian laaja ja keräämäni aineisto ei sovi teoriaan. 30s 10s teoriaa ja metodologiaa kirjoitetttuna. Voi se gradu jäädä siellä lopussakin jumiin. Itsellä on tutkimuskysymykset vaihtaneet paikkaa lukemattomia kertoja. Valitsin vaikean ja liian laajan lähestymistavan, josta on ainakin helpolla saatavissa huonosti aineistoa. Vähän, eikun aika paljon harmittaa. Tällä tutkimuskysymykset ovat niin hepreaa, ettei ole mitään järkeä enää tässä.

        Pitäiskö aloittaa alusta?


      • sisuataijotakin
        dfggffh kirjoitti:

        "Jos on päässyt niin pitkälle, että gradu on ajankohtainen osaa ja pystyy tasan tarkasti tekemään jonkinmoisen gradun, joka läpi menee."

        Itse olen hieman eri mieltä. Tällä hetkellä olen pitänyt taukoa neljä päivää gradusta ja huomannut, että aiheeni on aivan liian laaja ja keräämäni aineisto ei sovi teoriaan. 30s 10s teoriaa ja metodologiaa kirjoitetttuna. Voi se gradu jäädä siellä lopussakin jumiin. Itsellä on tutkimuskysymykset vaihtaneet paikkaa lukemattomia kertoja. Valitsin vaikean ja liian laajan lähestymistavan, josta on ainakin helpolla saatavissa huonosti aineistoa. Vähän, eikun aika paljon harmittaa. Tällä tutkimuskysymykset ovat niin hepreaa, ettei ole mitään järkeä enää tässä.

        Pitäiskö aloittaa alusta?

        tarkoitatko, että' aineisto, mitä keräsit, ei vastaa tutkimuskysymyksiisi? Teitkö siis jonkinlaisen kyselytutkimuksen, ja laitoit kyselyyn väärät kysymykset?


      • sdef
        sisuataijotakin kirjoitti:

        tarkoitatko, että' aineisto, mitä keräsit, ei vastaa tutkimuskysymyksiisi? Teitkö siis jonkinlaisen kyselytutkimuksen, ja laitoit kyselyyn väärät kysymykset?

        Voi se haastattelukin epäonnistua, jos vastaajat eivät osaa vastata kysymyksiin. Tällöin ei empiria vastaa teoriaa. Syitä voi olla liian vaikea tai laaja aihe. Tai huonosti valittu metodi, eli väärät vastaajat.


      • maisteriksi pian
        sdef kirjoitti:

        Voi se haastattelukin epäonnistua, jos vastaajat eivät osaa vastata kysymyksiin. Tällöin ei empiria vastaa teoriaa. Syitä voi olla liian vaikea tai laaja aihe. Tai huonosti valittu metodi, eli väärät vastaajat.

        Jos tekee haastatteluja, niin siihen vaikuttaa montakin seikkaa:
        - mikä on teoria, jonka mukaan on kysymykset tehnyt
        - vastaavatko kysymykset teoriaa
        - onko kysymykset tehty siten, että haastateltavat osaavat niihin vastata eli haastattelija saa sen tiedon selville, jonka haluaa selvittää (tässä auttaa pilottihaastatteluiden tekeminen)
        - keitä haastateltavat ovat, edustavatko he kohderyhmää kunnolla (> kohderyhmän valintaan liittyvät kysymykset).

        Gradun teossa on enemmänkin sääntö kuin poikkeus varmaan se, että työ on jatkuvassa muutoksessa ja valmis työ on aika erilainen, kuin se, mitä alunperin lähti tekemään.


      • epäonnistunut
        maisteriksi pian kirjoitti:

        Jos tekee haastatteluja, niin siihen vaikuttaa montakin seikkaa:
        - mikä on teoria, jonka mukaan on kysymykset tehnyt
        - vastaavatko kysymykset teoriaa
        - onko kysymykset tehty siten, että haastateltavat osaavat niihin vastata eli haastattelija saa sen tiedon selville, jonka haluaa selvittää (tässä auttaa pilottihaastatteluiden tekeminen)
        - keitä haastateltavat ovat, edustavatko he kohderyhmää kunnolla (> kohderyhmän valintaan liittyvät kysymykset).

        Gradun teossa on enemmänkin sääntö kuin poikkeus varmaan se, että työ on jatkuvassa muutoksessa ja valmis työ on aika erilainen, kuin se, mitä alunperin lähti tekemään.

        Itselläni suurin ongelma oli se, että alussa mulla oli hapuileva tutkimusongelma, koska en tuntenut aihetta täysin. Proffa laittoi painetta aiheen valintaa ja valitsin liian laajan aiheen, jonka uskoin sopivan valmiiseen case-organisatioon. Uskoin, että homma rajautuu siinä prokkiksen mukana. 4 kk jälkeen tajusin, että tutkittava ilmiö ei ollut prosessina siinä casessa, mikä romutti oman lähestymistapani. Alussa oli tarkoitus tutkia prosessin toteutusta, hyötyjä ja jne, mutta ilmiö ei ollut prosessin muodossa siellä, mikä tarkoittaa että ilmiö hajaantunut yrityksen sisällä ja erittäin vaikeasti tutkittavissa.

        Aineiston olen kerännyt ja nyt ihmettelen mitä tekisin sillä. Olen yrittänyt muotoilla uutta tutkimusongelmaa, joka sopisi aineistoon ja teoriaan, mutta tuloksetta. Olen siis huono tutkija, ja harmittelen miksi valitsin tällaisen aiheen. Proffa ei ole juurikaan minua rajauksessa auttanut saatikka antanut selkeää ratkaisua. Pikemmin hän on tsempannut minua jatkamaan vanhassa aiheessa ja casessa, vaikka itse näen gradun lopputuloksen irrallisena, keksityltä ja teoria ja empiria eivät kohtaa. Tätä hommaa tulisi tutkia toisessa casessa, mutta accessin saaminen sellaiseen on vaikeaa. Lisäksi graduvuoteni on päättymässä.

        Miksi ihmeessä minulle on käynyt näin? Miksi valitsin aiheen jota en tuntenut? Minulla ei ollut mitään käsitystä miten gradua tehdään kun homman aloitin. Kaiken olen oppinut kantapään kautta. Taidan olla hieman saapas...

        Onko muita kohtalotovereita?


    • pisoid ^

      Aihe kannattaa alusta lähtien rajata tiukasti (tähän ohjaajalta apua) ja vasta sen jälkeen lähteä työstämään. Jos lähtee laveasti liikkeelle, niin kyllä siihen aikaa kuluu... Pelkästään teoriaan tutustumiseen kuukausia.

      • ollut ja on..

        aloittaminen ja AIHE. Tai siis kyvyttömyys keksiä aihetta. Täysipäiväisesti olisi mahdollisuus gradua tehdä ja nyt on mennyt jo monta kuukautta nysväämiseen kun ei ole sitä aihetta. Alkaa kohta jo **tuttaa..


      • Msc in Tuskailu
        ollut ja on.. kirjoitti:

        aloittaminen ja AIHE. Tai siis kyvyttömyys keksiä aihetta. Täysipäiväisesti olisi mahdollisuus gradua tehdä ja nyt on mennyt jo monta kuukautta nysväämiseen kun ei ole sitä aihetta. Alkaa kohta jo **tuttaa..

        Ongelmat sopivan aiheen löytämisessä ja ongelman rajaamisen suhteen kuuluvat asiaan. Gradussa on tarkoitus opetella näitä asioita (=tutkimuksen tekemistä) ja oppiminen harvoin on kivutonta...


      • sisuataijotakin
        ollut ja on.. kirjoitti:

        aloittaminen ja AIHE. Tai siis kyvyttömyys keksiä aihetta. Täysipäiväisesti olisi mahdollisuus gradua tehdä ja nyt on mennyt jo monta kuukautta nysväämiseen kun ei ole sitä aihetta. Alkaa kohta jo **tuttaa..

        valita sellainen aihe, joka kiinnostaa ja jonka tutkiminen ei ole erityisen hankalaa.

        Mietipä siis ensin, mitkä alasi asiat kiinnostavat sinua ja mitä haluaisit tutkia. Kirjoita mieleesi tulevat asiat paperille. Ota selvää, minkä verran aiheita on aikaisemmin tutkittu, mitä tutkimuskirjallisuutta on olemassa etc. Ja juttele ohjaajasi kanssa, mutta vasta sitten, kun sinulla on joitakin ehdotuksia. Siis ei vielä huomenna, vaan vasta loppuviikolla, jos saat sovituksi ajan ohjaajalle.

        Kyllä se aihe siitä kehkeytyy, ja aihetta kuin aihetta on mahdollista tutkia.

        Tärkein ohje lopuksi: Aloita huomisaamuna.


    • (-V-)

      Itse en ennen gradua tutustunut mihinkään kirjallisuuteen, saati pähkäillyt tutkumusongelman tai teorian kanssa. Aihetta ei ollut koko opiskeluaikana, mutta sitten etsin kyselyn ja erehdyksen kautta ohjaajan, joka antoi heti selkeän aiheen. Aloin vain yhtenä päivänä kirjoittamaan johdantoa ja pikkkuhiljaa gradu valmistui. Samalla tein osa-aikatöitä ja loppuvaiheessa kokopäivätyötä. Aikaa meni aloituksesta valmistumiseen n. pari vuotta, mutta olisin saanut tehtyä työn huomattavassti lyheymmässäkin ajassa. Gradun teko oli minlle sivuhomma kaikin puolin, ja teins itä aina kun sattui olemaan aikaa. Ohjaajalla koko ajan kiire, joten sähköpostin vastausta jouui odottelemaan viikkotolkulla. Tavattaiin kai jotain 5 kertaa koko aikana, mutta ohjaaja oli muuten tosi kannustava, joten kunnia hänelle. Arosanaksi tuli magna, vaikka olisn tyytynyt vaikka approbaturiin, koska gradulla ei merkitystä loppuelämän kannalta. Sen huomasin, että olin hirveän itsekriittinen, ja luulin tekeväni kaikin puolin sekundaa, vaikka tuli ihan kelpo arvosana. Lopulta olin melkien yllättymyt, kun ohjaaja vain totesi, että työ selvää kauraa, joten voi jättää arvioitavaksi. Antoi vielä joitain korjaushdotuksia, jos haluaisin parennelle. Tein tyätä käskettyä ja olin ihan että höh-tässäkö tosiaan kaikkia ja koko urakka, jolla oli peloteltu koko opiskeluajan. Ihan liian suuri numero tehty mokomasta plätytsä, jokan väänsin "vasemmalla kädellä".

      Eli alkuperäiseen kysymykseesi vastaisin, että aloittaminen ehkä vaikeinta, sitten alkaa rullamaan. Ja tietysi liika itsekritiikki on pahasta ja muöskin se sisäinen mörkö, joka syntyy siitä, että gradulla pelotellaan ihan syyttä ja siitä tehty elämää suurempi.

      • minä vain jdjd

        Itse ne osannut valita aihetta ja kärsiin siitä nyt. Kaipa se olisi ollut hyvä juttu, että joku olisi antanut mulle aiheen. Miten ekaa kertaa tutkimusta tekevä osaa valita tutkittavan ja rajatun aiheen. Ei mitenkään.


      • neuvoa
        minä vain jdjd kirjoitti:

        Itse ne osannut valita aihetta ja kärsiin siitä nyt. Kaipa se olisi ollut hyvä juttu, että joku olisi antanut mulle aiheen. Miten ekaa kertaa tutkimusta tekevä osaa valita tutkittavan ja rajatun aiheen. Ei mitenkään.

        esim. proffalta tai opintoneuvojalta. Yliopiston velvollisuus on auttaa löytämään aihe ja ohjaaja. Seuraa ilmoitustaulua ja yritä vaikka päästä johonkin tutkumusryhmään mukaan, jolloin gradu valmistuu kuin itsestään.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mielessäni vieläkin T

      Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän
      Ikävä
      38
      1590
    2. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      6
      1341
    3. Ei luottoa lakko maahan

      Patria menetti sovitun ksupan.
      Suomen Keskusta
      9
      1279
    4. Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?

      Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
      Ikävä
      1
      1275
    5. Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita

      Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
      Jyväskylä
      41
      1258
    6. Persut petti kannattajansa, totaalisesti !

      Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
      Maailman menoa
      4
      1253
    7. Sinäkö se olit...

      Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
      Ikävä
      0
      1234
    8. Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat

      Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin
      Vaipat
      1
      1200
    9. Hyvää yötä ja kauniita unia!

      Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä
      Tunteet
      2
      1170
    10. Lepakot ja lepakkopönttö

      Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta
      1
      1146
    Aihe