Luulin, että karhukoira osaa olla yksinkin. Ei tämä ainakaan. Vajaan vuoden vanha karhukoira, jota ei käytetä metsästykseen (olen testannut, ei tyttöä kiinnosta). Ulkona viihtyy mainiosti, kunhan tietää perheen olevan kotosalla. Mutta heti kun näkee, että lähden pihasta, rupeaa ulvomaan. Uikuttaa ja ulisee kaiket päivät (kuulema). Kun olemme kotona, ei hauku, ei ulise, on todellinen unelmakoira. Ei räksytä ihmisille, ei toisille koirille, ei oraville...
Olen yrittänyt pitää ulkona, olen yrittänyt pitää sisällä. Sisällä ei revi paikkoja, ei tee asioitaan lattioille, mutta kuulema huutaa perään pitkin päivää. Autoon voi jättää ihan huoletta, ei huuda perään. Mutta en voi pitää koiraa autossa koko työpäivää. Onko jollain kokemusta siitä, että hankkisi kaveriksi kissan? Auttaako yksinjäämisen tuskaan? Toista koiraa en voi ottaa, koska ei riitä käsiä kahdelle koiralle ja lastenrattaille. Kissa on vaivattomampi, mutten tahtoisi vain koiran itkun takia hankkia uutta lemmikkiä, koska muuten meillä ei ole mitään halua ottaa kissaa. Tämä ei tunnu perinteiseltä eroahdistukselta. Ei sille ole väliä KUKA sen kanssa on, kunhan joku on.
Ja ennen kun ehdotatte radion päälle jättämistä: testattu on. Ei hyötyä.
Olen yrittänyt pitää ulkona, olen yrittänyt pitää sisällä. Sisällä ei revi paikkoja, ei tee asioitaan lattioille, mutta kuulema huutaa perään pitkin päivää. Autoon voi jättää ihan huoletta, ei huuda perään. Mutta en voi pitää koiraa autossa koko työpäivää. Onko jollain kokemusta siitä, että hankkisi kaveriksi kissan? Auttaako yksinjäämisen tuskaan? Toista koiraa en voi ottaa, koska ei riitä käsiä kahdelle koiralle ja lastenrattaille. Kissa on vaivattomampi, mutten tahtoisi vain koiran itkun takia hankkia uutta lemmikkiä, koska muuten meillä ei ole mitään halua ottaa kissaa. Tämä ei tunnu perinteiseltä eroahdistukselta. Ei sille ole väliä KUKA sen kanssa on, kunhan joku on.
Ja ennen kun ehdotatte radion päälle jättämistä: testattu on. Ei hyötyä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
ja varsinkin jos "viihtyy" sievästi sisällä rikkomatta, hanki uudelleenkoulutuksen tueksi DAP-feromonihaihdutin (tai apteekista Serene Um tabletteja, vitamiinivahvisteinen stressaavien ja ahdistavien tilanteiden apu). Jos pidät koiraa ulkona valvomatta yksin, voitko olla varma ettei sitä käydä häiritsemässä ja pahimmillaan heittelemässä esineillä yms. Se voi tuntea olonsa turvattomaksi myös tarhassa. Kannattaa nyt panostaa samoihin harjoituksiin kuin alussakin olet toivottavasti tehnyt opettaessasi nuorta koiraa yksinoloon asteittain. En jaksa uskoa että oletat karhukoiran osaavan yksinolon opettamatta, ethän?
Koira on opetettu alusta pitäen niin kuin pitääkin. Alussa tällaista ongelmaa ei ollutkaan. Olenkin ajatellut, voisiko nyt alkanut uhma jotenkin liittyä tähän ulinaan? Jospa tässä on kyse myös yrityksestä pompottaa. Sisällä oli tämän päivän. Laitoin sille sitruunapannan, mikä kyllä lopettaa haukun, mutta enhän minä sillä lopun ikää tahdo mitään sitruunapantoja käyttää. Pitäähän sen uskoa muutenkin. Kysäisin naapurilta, onko täältä kuulunut ääniä. Sanoi, ettei ole. En tosiaan usko, että tässä on kyse mistään perinteisestä eroahdistuksesta. Enemmänkin voisi olla kyse seurankipeydestä. Tässä on naapuri seinän takana, joten kovin pitkää siedättämistä ei tohtisi harjoittaa jos ei se tuota tulosta.
Sitä on vahdittu, kun se on ollut yksin ulkona, eikä mitään kiusaamista ole tapahtunut. Se on kuulema hiljentynyt heti, kun naapuri on ollut näkösällä, mutta ulina on alkanut, kun on tiennyt, etten ole kotona, eikä ole nähnyt muitakaan. Arka tuo ei ole. Rohkea kuin karhukoiran kuuluukin olla. Mutta ei viihdy yksin.
liikuntaa? Karhukoira on ennen kaikkea metsästysrotu joka vaatii todella paljon liikuntaa ja/tai muita aktiviteettejä eli se ei sovi pelkäksi seurakoiraksi. Oletko kokeillut harrastaa sen kanssa esim. MEJÄä? En usko etteikö metsästyskoira olisi ainakin siitä kiinnostunut. Tyytyväinen ja väsynyt koira ei huuda perään. Olen sitä mieltä että koirallanne on tekemisen puutetta ja siksi se haluaa koko ajan tekemistä eli seuraa.