Hei,
minulla olisi tällainen kysymys, että miten te taiteilijat harjoittelette piirtämistä ja maalaamista?
Itse olen musiikkialalla ja minulle on tuttu ajatus siitä, että kaikkea voi harjoitella ;) Olen aina ollut hyvä piirtämään mallista, eli saan kopioitua paperille helposti sen, minkä näen. Nyt minulla olisi aikaa harrastaa piirtämistä enemmänkin. Olen piirtänyt useimmiten lyijykynillä ja nyt lähiaikoina myös värittänyt liiduilla.
Kysyisinkin nyt asiaan perehtyneiltä ja taitavilta piirtäjiltä, että onko teillä jotain erityisiä harjoituksia, joita teette edistyäksenne taidossanne? Osaisitteko suositella jotain opaskirjaa?
Kiitos :D
minulla olisi tällainen kysymys, että miten te taiteilijat harjoittelette piirtämistä ja maalaamista?
Itse olen musiikkialalla ja minulle on tuttu ajatus siitä, että kaikkea voi harjoitella ;) Olen aina ollut hyvä piirtämään mallista, eli saan kopioitua paperille helposti sen, minkä näen. Nyt minulla olisi aikaa harrastaa piirtämistä enemmänkin. Olen piirtänyt useimmiten lyijykynillä ja nyt lähiaikoina myös värittänyt liiduilla.
Kysyisinkin nyt asiaan perehtyneiltä ja taitavilta piirtäjiltä, että onko teillä jotain erityisiä harjoituksia, joita teette edistyäksenne taidossanne? Osaisitteko suositella jotain opaskirjaa?
Kiitos :D
Vastaukset 5
Vanhimmat
Jatka vaan harjoittelua. Siitä se lähtee ja jatkuu hamaan tulevaisuuteen. Jos tahdot lisää oppia niin kirjasto on oiva paikka löytää alan opuksia.
Jos taas tahdot varteen otettavaksi taiteilijaksi, kannattaa sinun kysellä paikkakuntasi kulttuurielimiltä jatkomahdollisuuksia. Silloin kannattaa hankkia itselleen valmiudet virallisen statuksen varmistamiseksi.
Kyllä se siitä!
Kiitos neuvoista, taidankin tehdä retken kirjastoon!
Varteenotettavaksi taiteilijaksi en haluaisi suurin surminkaan :D musiikkipuolella olen saanut tarpeekseni sellaisesta statuspelleilystä.
Enemmänkin haluaisin vain piirrellä itsekseni, itseni ja ystävieni iloksi! Minulla ei liity piirtämiseen mitään erityisiä kunnianhimoja, eikä minulla ole mitään "sielun paloa" kuvalliseen itseilmaisuun. Piirtäminen on minulle enemmänkin hauskaa käsityötä. Arvostan suuresti niitä, joille kuvataide on taiteellisen ilmaisun väline ja ketkä näkevät sen ensisijaisesti viestimisenä katsojakunnan ja taiteilijan välillä. Minä en sille mitään mahda, että minulle se on lähinnä kutomiseen rinnastuva harrastus, enkä tiedä, tarvitseeko sitä hävetä.
Voihan musiikkiakin vain harrastaa. Minä tosin teen sitä ammatikseni ja siihen minulla on "sielun palo".
Halu harjoitella piirtämistä on samankaltainen kiinnostunut säännönmukaisuuksiin ja tekniikkaan, joka on joskus ohjannut soitonharjoitteluakin. Olen huomannut, että sellainen lähestymistapa sopii minulle. Minä pidän tutkimisesta.
Erityisesti haluaisin perehtyä väreihin. Värittäessäni liiduilla kaverini kuvaa ihmettelin sitä, miten kasvoissa voi olla vihreätä tai violettia. Sitäkin ihmettelin, miksi aina sellaisissa kasvonosissa, jotka osoittavat alaspäin, kuten leuan alla tai nenän alla, on vaaleanpunaista. En voi ymmärtää, mistä se heijastuu ja miksi se on sen väristä. Niin oli omassa naamakuvassanikin! Leuan alla vaaleanpunaista! Värittäessäni hiuksia olin ihan hukassa ja ymmärsin vasta takaraivon kohdalla, miten tämä olisi PITÄNYT tehdä. Olisi myös huippua kasvoja piirtäessä tietää kasvojen anatomiasta: miksi tietynlainen ilme vaikuttaa tietyssä osassa kasvoja tietyllä tavalla?
Teen piirtäessä paljon vaistovarassa - joskus onnistun ja joskus en. Hauskinta olisi, jos värittäessäni osaisin tehdä tietoisia analyysejä siitä, MIKSI väritän naamaa violetiksi muutoinkin, kun että kun se kerran kuvassa on violetti, niin violettia liitua vaan peliin. Ja sitten, kun joku tuntuu erityisen vaikealta, olisi ihan huippua, jos olisi useampi tapa ratkaista ongelma. Pyöreät muodot, esim. kukkaruukut ovat vaikeita. Kai niidenkin piirtämiseen on sääntöjä?
Näin kerran televisiossa dokumentin sellaisesta luontopiirtäjästä, joka piirsi karhua. Karhu sukelteli vedessä ja piirtäjä sen sekunnin aikana, kun karhu pulahti pinnalle, piirsi karhun paperille ihan uskomattoman taitavasti! Siitä dokumentista on paljon aikaa, mutta tuo kohta jäi mieleeni. Ajattelin, että siinäpä on käsittämättömän taitava mies!
Ymmärrän, ettei minusta tule koskaan läheskään yhtä taitavaa - mutta mukavaa olisi, jos saisin lisää tarkkuutta ja nopeutta ja tekniikkaa. Se varmasti vaatisi erilaisia keinoja hahmottaa ympäristöä, analyyttistä otetta siihen, mitä näkee. Sitten voisin kesällä mennä vaikka jollekin korkealle kohdalle kaupungissa ja piirtää maisemaa. Tai hyökätä takaisin musiikkioppilaitokseeni ja piirtää harjoittelevia kavereitani! Tuskin he pahaksi pistäisivät. Elävästä mallista piirtäminen kun on nyt rajoittunut lähinnä omiin kenkiin, käsiin ja peilikuvaan. Useampi kuva on myös puolisostani, joka katsoo televisiota. Olen usein piirrellyt joutohetkinäni joten hyvin on tullut dokumentoitua myös koululaukun sisältö ja luokkien nurkat.
Olisiko sinulla siihen jotain neuvoa? Harjoitteletteko te sitä nopeutta ja tarkkuutta jotenkin erityisin menetelmin? Onhan meillä musiikkipuolellakin harjoituksia ja tekniikkatreenejä juuri tietynlaisiin tarkoituksiin.
Niinhän sitä harjoitellaan kuin musiikkiakin. Tarvittaessa hyvinkin hitaasti ja paljon toistoja. Elinehto kuvataiteessa on että osaat tutkia ympäristöäsi ja sen valööreja- ja niinhän sinä näköjään teetkin. Sinuakin varmaan auttaisi sellainen apuväline kuin värikiekko josta näkee värien käyttäytyminen kun niitä yhdistelee. Myöskin vastavärit siitä näkee helpommin. Vastavärit ovatkin metka juttu. Niitä kun voi käyttää myös varjostuksissa tehosteina ja a'vot kun kuvaan tuleekin elämää ihan toisella tavalla.
Myöskin väreillä tunnelmoitaessa vastavärit ovat mukavia tehokeinoja.
Harjoittelua, harjoittelua ja taas harjoittelua- juuri niinkuin musiikissakin.
Kiitos kovasti!
Nuo värijutut kuulostavat tosi mielenkiintoisilta. Taidankin mennä kirjastoon. Tai sitten voisin satsata tähän harrastukseen ja ostaa jonkin kirjan kirjakaupasta! Osaisitko suositella jotain erityistä opusta?
”Sunnuntaimaalarin käsikirja” Jonka on kirjoittanut muistaakseni Smith Gerard. Se on myös käännetty suomen kielelle.
Myöskin ”Öljyvärimaalauksen tietokirja” niminen oppikirja on jäänyt minun mieleeni tehokkaana ja hyvänä, mutta sen tekijöitä en nyt muista kirveelläkään.
Suosittelen kuitenkin ensin tutustumaan tuohon Sunnuntaimaalarin käsikirjaan. Voisin kuvitella että siitä saattaisi olla sinulle enemmän hyötyä aloittelijana.
Varaudu siihen että aikasi tulee olemaan kortilla kun ryhdyt harrastamaan. Tämä harrastus vie mennessään.
Onnea etsintään!