sitä että mitäköhän kuuluu teille lyhytsuolisille,kun ei ole aikoihin vaihdettu kuulumisia,etenkään Raspi ja hän toinen mies kolmen kirjaimen nikillä Tammisaaren vaunuilija,en tullut arkistoa selanneeksi kun tuli tämä mieleen.Toivottavasti ei pahempia muutoksia kummallakaan olisi.Itsellä elämä kuluu konrollista toiseen hyvin tuloksin toisteiseksi,ja muutenkin täällä metsän siimeksessä koiran kanssa luontoa seurailen,eilen mökin pihapiirin ylitse lensi maakotka ja voi että se on upea ja iso ei voi erehtyä siitä,kun se ei voi olla merikotka niitä kun ei täällä sisämaassa voi tavata etenkään talvella.Kivaa kevättä kaikille syöpäläisille parantuneille ja hoidossa oleville kaikille tasapuolisesti.
Huhuilee
MöKin-MuiJa
28642
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Maanantaina oli Campto-tiputus ja tässä odottelen koska nämä uudet kutrit tipahtavat. Tiputusväli on nyt kaksi viikkoa ja parin kerran jälkeen mukaan otetaan jokin toinenkin syto jonka nimi ei jäänyt mieleen.
Reippaasti olivat metarit kasvaneet mutta katsotaan nyt miten tämä lääkitys tehoaa.
Mutta eiköhän tässä pärjäillä. "Perästä kuuluu sano lyhytsuolinen"
iso kiitos hyvistä nauruista. Tämä viimeinen lause osui ja upposi. Täydestä sydämestäni toivon, että uudet myrkyt tehoaisivat.
Minä tässä vain odottelen ensi maanantaita kauhunsekaisin tuntein. Mammografiasta tuli puhdas tulos; ei täällä Hämeessä ainakaan tutkimustulosten valmistumisessa olla hitaita.
Mökin muijalle ja kaikille muillekin lyhytsuolisille ja heidän omaisilleen toivon aurinkoisia kevätpäiviä. Kirjoitellaan kuulumisia!
olla hengessä mukanasi maanantaina lysu ja tee viikonlopustasi ei-kauhunsekainen vyöhyke:))
Täällä pääkaupunki seudullakin tulokset saadaan nopeasti,viikkoa kauempaa ei ole tarvinnut odotella.
Omaiseni on parhaillaan sairaalassa ja odotamme häntä huomenna kotiin.
Hyvää kevätiltapäivän jatkoa kaikille ja Raspikselle kiitos osuvista lauseista,jaksamista:))
sanottu kuin tehty se vyöhyke. Vaikka järki yrittää vakuutella, ettei vuodessa mitään kamalaa muutosta ole voinut kehittyä, niin heti perään hyökkäävät muistot kolmen vuoden takaisesta. En ikinä unohda sitä tilannetta, kun kirurgi kumartui pöytänsä yli, katsoi silmiin ja sanoi: "Syöpä se on". Toukokuu oli kauneimmillaan ja kesälomaan aikaa kaksi viikkoa. Siinä sitten yhdessä hetkessä romahti kaikki suunnitelmat. Ainoa ajatus mikä pyöri päässä oli: "Tässäkö tämä elämä nyt oli?".
toivotaan parasta kohdallesi ja olen kuullut lääkäriltä että yleensä suolistossa syöpä uusiutuu tai leviää ensimmäisinä vuosina, kun kolme vuotta on mennyt uusiutumis vaara on huomattavasti pienempi.
Onnea mukaan maanantaina:)
kannustuksesta! Ihanaa, että täysin vieraat ihmiset rohkaisevat.
vieraita ihmisiä. Samoja vanhoja tuttuja syöpäläisiä :-) .
Miten tuo sinun syöpä,kuinka pian se levisi maksaan?
Oliko monta tervettä vuotta välillä?
jo löytämisvaiheessa.
olen käsittänyt että Raspis on sairastanut ensimmäisen syövän jo vuonna 2006-2007 ja tämä suolisyöpä on toinen syöpä ja tämä on lähettänyt etäpesäkkeet maksaan.
Vai olenkohan ihan väärässä asian suhteen?
Luin joskus arkistoa ja sieltä löytyi Raspiksen kirjoituksia ensimmäisen syövän tiimoilta.
Ehkä elämää paljon kokeneita, mutta vanhoja ollaan vasta sitten, kun täytetään 100 vuotta.
eikö niihen ketaleisiin mikään tehoa tosiaan,saatko kuitenkin tippaväliajan olla vapaana vai joudutko syömään jotain sorttia pillereitä kotona.Ja tuo että ne kasvaa kokoa lisää kokoajan :(Haluatko kertoa miten arjen keskellä liikkuminen ja muu normaali elämä sujuu kaikenkaikkijaan,lieneekö sanonta normaali jo niin kaukana että ei oikein tiedäkkään mitä se olisi,kun noin pitkä rumpasi on jo takana.Tuskin edes kiinnostaa tutkia kalenteria sen vuoksi että montako tiputusta on ollut kaikkijaan tähän mennessä ?Itse olin 9 keikan jälkeen melkein kuin kala kuivalla maalla,huhuh miten paljon joudutkaan kestämään.Mutta ei vielä sinun lusikoita nurkkaan nakata,katsotaan jospa uusiaine sulattaa ketaleen pois ennenkuin lumet on suomesta sulanu.
2006 minulla oli kurkunpäänsyöpä (äänihuulessa, siitä tämä nimimerkki). Paksusuolensyöpä löydettiin 2008 toukokuun alussa ja oli jo siinä vaiheessa imusolmukkeissa ja maksassa.
minulla on vissiin 22 tiputusta takanpäin. Xelodaa ei tarvitse nykyisin syödä, se lopetettiin viime elokuussa.
Kyllä minä tämän syövän kanssa tulisin toimeen kun vain nuo jalat olisivat paremmat.
22.tiputusta se on paljon.Jaksamista:-))
Mitä on tämän palstan todellinen juttu! Iloa ja surua jakamisessa. Lyhytsuoliset ovat todella mahtava porukkaa.
Kiitän m-m, a-v, r, mtj ja muut!
Elämä jatkuu!
myös onhan meillä jokaisella se hailean vihreä "jäsenkirja" johon lääkäritäti/setä kirjoittaa arvosanat numeroina ja lähettää taas kotiin ja kutsuu seuraavaan koetilaisuuteen ja taas sama uudestaan,no sekin meitä yhdistää ja melkein tuttuja ollaan jo senkin myötä ;-))
se on,samat kokemuksethan ne yhdistää ihmisiä,jokainen suolistosyövän kokenut ymmärtää miltä toisesta samankokeneesta tuntuu..
Ne hoidot ja kaikki on suunnilleen samanlaiset ja se lyhennetty suoli ja sen toiminta:)
tänään on sinun kontroli päivä,toivotaan ja uskotaan että sinulla on kaikki hyvin:)
nyt on meikäläisen piinaviikko ja paasto ohitse ja iloisia uutisia kerrottavana. Suolessa ei ollut mitään poikkeavaa näkyvissä. Jeeeee!!!
Tosi hienoa!!! Eikös olekin mukava olo nyt?
T. Vilmuska
tämä tuntuu. On se vähän hassua katsella omaa suoltaan monitorista. Kun kirurgi jäi tutkimaan jotain kohtaa vähän pitempään, sydän pomppasi kurkkuun, että nytkö sieltä jotain löytyi. Aika lyhyt ja suorahan se suoli on, ei ihme, jos ruoka tulee nopeasti ulos. Panacodista kirurgi sanoi, että codeiini rauhoittaa suolta ja sitä voi hyvin käyttää ripulin hillitsemiseen.
Täällä paistaa ihana kevätaurinko, toivottavasti myös teille kaikille lukijoille ja kohtalotovereille!
mennyt ilman mitään hoitoja. Vointi on hyvä. Tänään olin lääkärissä ns. sytostaattihoitojen lopputarkastuksessa. Harmillista oli se, ettei verikokeen P-CEA -arvo ollut vielä valmistunut, kaikki muut arvot oli kohdillaan. Lähettävät sitten postissa tuon arvon ja tietysti jos arvo antaa aihetta, ottavat muutenkin yhteyttä. Mukava asia oli kun naislääkäri huomasi mun rusketuksen kun tutkimuksissa riisuin paidan. Oltiin nimittäin puolison kanssa viime viikko Fuerteventurassa ja aurinko helli meitä. Matka oli yhdistetty minun 50-vuotisreissu ja bonuksena palkinto hoitojeni loppumisesta. Toipumisvaiheessahan tässä ollaan vielä useampi vuosi. Vaunulla ei olla käyty kuin muutaman kerran lumia varistamassa teltan katolta, eli yötä ei olla oltu. Vaunualueella on kaiken lisäksi vesiputket jäätyneet joten sekin on hillinnyt yöpymisiä siellä sosiaalitilojen puuttumisen vuoksi. Vaunussa sinällään lämpöä riittäisi. Aurinkoista keväänjatkoa Sinulle M-M ja tietysti muillekin palstalaisille. Kyllä mä tulen jatkossakin palstalla pysymään.
kuulla hyviä uutisia joita on kohdallesi siunaantunut ja tuo espanjan reissu on varmaan ollu paikallaan,vähän irrottaa sopivassa vaiheessa jotta saa muuta mietittävää ja että uusi kymmen elämäsi polulla vaihtui,viiveellä saanen Onnitella puolivuosisataa kun on taittunut ja alatkin tarkistella peiliä tarkemmalla silmällä,jotta joko alkaa ryppyvä ilmaantumaan ;-)Eikä se montaakaan kuunkiertoa vie kun pääsette vaunulle nurkkatukia kiristelemään ja aloittamman grillikauden ja toivottavasti ei tulisi jatkossakaan huonoja uutisia syövän suhteen ja kuikuillaan palstalla silloin kun ehditään ja eikun kevättä pintaan ja varotaan uv,tä.
myös isot onnittelut MTJ:lle.. täält peräst tullaan kovaa vauhtia ;) Oishan tuo kiva kun pääsis viel joskus kipasee jossai etelän maassa. mut ei nykysin tuo miu budjetti anna myöten sellaselle... olin viikolla siel reumaosastolla tutkittavana. tuli yllättäen peruutus paikka, ni pääsin aikasemmin. enskuus on viel pari magneettikuvausta, ni sit pitäs rueta kuulemaan tuloksia sieltäpuolelta. toukokuussa ois seuraava verikoe kontrolli.. reumalääkäri oli hirveen epämääränen miu mielestä. mut kai nois nivelis se näki jotai kerta pisti 4 erikohtaan kortisonia. höh.. ja tietystihän sitä on suht terve kun lääkärin näkee ;) eli nivelet oli aika hyvässä kunnossa sillon. kun eihän sielä saikulla tuu sillee touhuiltuu kun kotona..
onnittelijoille. Olisi se tietysti ovoinut olla myös muodossa "otan osaa" ;-)). Silloin lähes vuosi sitten kun mulla tämä syöpä todettiin, kävi ajatuksissa, että näinköhän sitä 50-vuotispäivää tulisin enää näkemään, saatikka sitten sitä juhlimaan. Kyllä sitä siinä kohtaa eli vain sitä hetkeä ja päivän kerrallaan eikä tulevaisuudella juurikaan ajatusta riittänyt. Vasta syksyllä ajatus alkoi kääntymään jo tulevaisuuden suunnitelmiin. Silloin päätin, että mitään juhlia en järjestä vaan itsekkäästi käytän vähäiset säästöni tuohon etelänmatkaan. Nyt pitää jatkaa töitä kun ruokatauko päättyi. Mukavaa pääsiäistä kaikille lukijoille.
Huomasitteko lyhytsuoliset tämän kirjoituksen syöpäpalstalla http://keskustelu.suomi24.fi/node/8946141
terveiset.Toivoaan jotta myrkyt tuhoisivat ne pahat solut,Sinulle ei voi muuta kuin toivoa onnea,jotta tepsisivät tiputukset,tietty kaikkien muidenkin toivoisi selviävän.Hyvää alkavaa päivää jokaiselle.