Eroaminen liian helppoa?

Vaikea kysymys

Nyt on EU ottanut Suomen silmätikuksi, koska meikäläiset avioerosäännöt ovat monen muun eurooppalaisen kulttuurin näkökulmasta aivan liian holtittomia. Mitä mieltä olette, otetaanko meillä liian itsestäänselvyytenä, että ero on vain jomman kumman osapuolen mielijohteesta toteutettava päätös? Suojataanko kärsivällisempää osapuolta meillä enää riittävästi?

"EU-komissio haluaa keskiviikkona esittämällään uudella avioerosäädöksellä saada kuriin myös "avioeroshoppailun" eli menettelyn, jossa aviopuoliso pystyy hankkimaan eron puolisostaan vastoin tämän tahtoa muuttamalla unionimaasta toiseen liberaalimman lainsäädännön maahan.

EU-komissio ottaa tiedotteessaan Suomen esimerkiksi avioeroshoppailusta.

- Jos esimerkiksi puolalaisen avioparin toinen puoliso muuttaa Suomeen, hän voi vuoden jälkeen pyytää avioeroa ilman toisen puolison suostumusta, komissio tiedottaa.

Uudet säännöt asettaisivat komission mukaan stopin shoppailulle, sillä niiden mukaan avioero toteutettaisiin erimielisyystapauksessa sen maan lakien mukaan, missä puolisot ovat viimeksi asuneet yhdessä.

Suomi ei ole näillä näkymin menossa mukaan komission ehdottamaan yhteistyöhön, joten avioeroshoppailu voinee jatkua entisellään.

STT"

Uutinen linkistä http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010032411354555_uu.shtml

64

3103

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • pointtipaintti

      Olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että jos parista vain toinen haluaa erota, niin sen pitää antaa tapahtua. Mitä hittoa siitäkin tulisi, että toista vituttaa olla suhteessa sen toisen kanssa, mutta hänet pakotetaan siihen? Eihän siinä ole järkeä, että molempien täytyy haluta eroa. Joku saattais olla ihan taloudellisista syistäkin erimieltä erosta... Ja onko avioliiton tarkoitus turvata toisen elämä taloudellisesti? Tietenkin olisi parempi, että molemmat ovat samaa mieltä erosta, mutta sehän olisi vähän kuin vankila se avioliitto, jollei siitä voi lähteä pois silloin kun itse haluaa. Toki hetken mielijohteesta tehdyt eropäätökset ovat tyhmiä, mutta jos toinen ei oikeasti enää pysty elämään toisen kanssa, miksi siihen pitäisi pakottaa... Se on minun pointtini.

      • harkintaa enemmän

        Avioliittoon ei saa mennä harkitsemattomasti ja päätä pahkaa, vaan harkiten. Ja täytyy muistaa inhimillinen kohtelu sitä toistakin osapuolta kohtaan. Ei toista ihmistä saa miten vain kohdella.


      • pååtin näin

        Avioliitton kuuluu elättää toinen.Siis molemminpuolin.On ikävää että usein tapahtuu niin että vuodenaikana jolloin ero on vireille pantu jäänyt osapuoli joutuu tulemaan omillaan toimeen kun toinen vie ns.yhteiset varat.Tuo vuosi pitäisi vielä muutoinkin hoitaa perhe kun vaan elatusapu,joka alussa jää usein sekin hoitamatta.Vasta käräjäoikeudenpäätöksestä alkaen useat alkaa vasta elatusapua maksamaan,vaikka toinen on ollut kadoksissa ties kuinka monta kk omilla teillään.Tämä pitäisi koskea jos on lapsia ja yhteinen jakamaton koti.Monet hyljätyt puolisot eivät tule tuona aikana toimeen kun asuntovelatkin on hoitamatta.Miten usein jommamkummam appivanhemmat joutuvat jo muunkin surun erosta keskellä vielä hoitamaan perheen laskut.Vain väkivaltaisuuden,holtittomuuden takia saisi erota.Ei uskottomuus ole mikään eron peruste.Moni kypsyy ja pääsee tästä ohi.Se on sitä kasvamista ja eihän toinen siitä kulu.Tää on vaan elämää,ei se parene eroamalla.


      • 22-vuotias mies

        Mielestäni ensisijaisesti JO SEURUSTELUVAIHEESSA pitäisi tietää, haluaako toisen kanssa mennä naimisiin ja viihtyykö kumppaninsa kanssa siitä eteenpäin. Sitä varten serustellaan, että on kiinnostunut toisesta ja haetaan ns. sitä "yhteistä säveltä". Miksi mennä naimisiin, jos kuitenkin eroaa pian? Erota voi kyllä jo seurusteluvaiheessakin. JOS ei ole heti täysin varma, haluaako toisen kanssa jakaa elämänsä, mielestäni silloin pitää seurustella muutaman vuoden ajan, jotta sen huomaa!
        Ihmiset hätiköivät naimisiinmenon kanssa, jolloin erojakin tulee paljon helpommin ja avioerotilastot kasvavat. Olen vasta nuori mies, mutta tämä on oma ehdoton mielipiteeni :D


      • Kannattaa harkita
        22-vuotias mies kirjoitti:

        Mielestäni ensisijaisesti JO SEURUSTELUVAIHEESSA pitäisi tietää, haluaako toisen kanssa mennä naimisiin ja viihtyykö kumppaninsa kanssa siitä eteenpäin. Sitä varten serustellaan, että on kiinnostunut toisesta ja haetaan ns. sitä "yhteistä säveltä". Miksi mennä naimisiin, jos kuitenkin eroaa pian? Erota voi kyllä jo seurusteluvaiheessakin. JOS ei ole heti täysin varma, haluaako toisen kanssa jakaa elämänsä, mielestäni silloin pitää seurustella muutaman vuoden ajan, jotta sen huomaa!
        Ihmiset hätiköivät naimisiinmenon kanssa, jolloin erojakin tulee paljon helpommin ja avioerotilastot kasvavat. Olen vasta nuori mies, mutta tämä on oma ehdoton mielipiteeni :D

        Olet harvinaisen kypsä nuorimies. Monilla nuorilla on vaan turhan kova kiire naimisiin ja harhaluulo, että se on onni ja autuus maailman tappiin asti.
        Pitää vaan huomioida sekin, että me muutumme vuosien saatossa ja yhdessä olon eteen pitää tehdä töitä.
        Vanhempana ajattelemme asioista eritavalla ja jos se puolison ajatusmaailma onkin muuttunut täysin vastakohdaksi omille ajatuksille, niin siinäpä sovittelua.
        Jokaiselle tulee jossain kohdassa elämää kriisi, jolloin miettii, että tätäkö tämä nyt sitten onkin.
        Ihastumisia vastakkaiseen sukupuoleen ja houkuttava ajatus, että kelpaan vielä jollekin muulle.
        Se unelma vaan on monesti hetken huumaa ja sinä aikana on jo ehditty erota ja arki tulee vastaan sen uudenkin kumppanin kanssa.
        Itse olen eronnut liian äkkipikaisesti, mutta siitäkin selvinnyt ja elämä jatkuu.


      • Mies 21v
        Kannattaa harkita kirjoitti:

        Olet harvinaisen kypsä nuorimies. Monilla nuorilla on vaan turhan kova kiire naimisiin ja harhaluulo, että se on onni ja autuus maailman tappiin asti.
        Pitää vaan huomioida sekin, että me muutumme vuosien saatossa ja yhdessä olon eteen pitää tehdä töitä.
        Vanhempana ajattelemme asioista eritavalla ja jos se puolison ajatusmaailma onkin muuttunut täysin vastakohdaksi omille ajatuksille, niin siinäpä sovittelua.
        Jokaiselle tulee jossain kohdassa elämää kriisi, jolloin miettii, että tätäkö tämä nyt sitten onkin.
        Ihastumisia vastakkaiseen sukupuoleen ja houkuttava ajatus, että kelpaan vielä jollekin muulle.
        Se unelma vaan on monesti hetken huumaa ja sinä aikana on jo ehditty erota ja arki tulee vastaan sen uudenkin kumppanin kanssa.
        Itse olen eronnut liian äkkipikaisesti, mutta siitäkin selvinnyt ja elämä jatkuu.

        Toinen kypsä nuori mies täällä samaa mieltä. Oman vanhemmat eronnut kun olin 3v ja kannatan tarkkaa harkintaa ennen sitoutumista.


      • 21-vuotias mies
        22-vuotias mies kirjoitti:

        Mielestäni ensisijaisesti JO SEURUSTELUVAIHEESSA pitäisi tietää, haluaako toisen kanssa mennä naimisiin ja viihtyykö kumppaninsa kanssa siitä eteenpäin. Sitä varten serustellaan, että on kiinnostunut toisesta ja haetaan ns. sitä "yhteistä säveltä". Miksi mennä naimisiin, jos kuitenkin eroaa pian? Erota voi kyllä jo seurusteluvaiheessakin. JOS ei ole heti täysin varma, haluaako toisen kanssa jakaa elämänsä, mielestäni silloin pitää seurustella muutaman vuoden ajan, jotta sen huomaa!
        Ihmiset hätiköivät naimisiinmenon kanssa, jolloin erojakin tulee paljon helpommin ja avioerotilastot kasvavat. Olen vasta nuori mies, mutta tämä on oma ehdoton mielipiteeni :D

        Lisäyksenä vielä : Avioliittoa kohtaan ei saisi olla liian "kevytkenkäinen" asenne. Sen merkitys tuntuu nykyään katoavan koko ajan enemmän, kun ihmiset menevät naimisiin ja eroavat pian sen jälkeen. Ei naimisiin ole pakko mennä. Ja jokaisen pitäisi tiedostaa se, ettei mikään parisuhde ole jatkuvaa ruusuilla tanssimista.
        Itse olen sitä mieltä, että antaa suhteen edetä omalla painollaan - niin se etenee parhaiten! Itse teen juuri niin ja se toimii! :D


      • 31
        harkintaa enemmän kirjoitti:

        Avioliittoon ei saa mennä harkitsemattomasti ja päätä pahkaa, vaan harkiten. Ja täytyy muistaa inhimillinen kohtelu sitä toistakin osapuolta kohtaan. Ei toista ihmistä saa miten vain kohdella.

        varmaan 90% avioliitoista solmitaan nuorten ihmisten välille.

        SE jos mikä pitäis kieltää. Naimisiin ei pitäs päästä alle kolmekymppisinä. Parikymppisten lapsosten elämänkokemus ku ei kertakaikkiaan vaan riitä tekemään koko elämää sitovaa päätöstä.

        Siinä sitten kierrellään ja kaarrellaan viis-kymmenen vuotta ja riudutaan velkojen ja lasten kanssa ja ajaudutaan masennukseen jota hoidetaan viinalla.

        Avioliitto on muutenkin pelkkä juridinen sitoumus, toista saa rakastaa ihan ilman pappien puheitakin. Ja jos ei rakasta, niin siinä ei paljoa tyhjät puheet tai täytetyt paperit paina.


      • Nature75
        31 kirjoitti:

        varmaan 90% avioliitoista solmitaan nuorten ihmisten välille.

        SE jos mikä pitäis kieltää. Naimisiin ei pitäs päästä alle kolmekymppisinä. Parikymppisten lapsosten elämänkokemus ku ei kertakaikkiaan vaan riitä tekemään koko elämää sitovaa päätöstä.

        Siinä sitten kierrellään ja kaarrellaan viis-kymmenen vuotta ja riudutaan velkojen ja lasten kanssa ja ajaudutaan masennukseen jota hoidetaan viinalla.

        Avioliitto on muutenkin pelkkä juridinen sitoumus, toista saa rakastaa ihan ilman pappien puheitakin. Ja jos ei rakasta, niin siinä ei paljoa tyhjät puheet tai täytetyt paperit paina.

        Toisinaan tuntuu että hankitaan kiireellä avioliito kauniine sormuksineen, ja sen jälkeen vasta aletaan tarkistelemaan oliko rakkautta edes jaossa. Toivottavasti olen tuntemukseni suhteen vahvasti väärässä :)


      • !
        harkintaa enemmän kirjoitti:

        Avioliittoon ei saa mennä harkitsemattomasti ja päätä pahkaa, vaan harkiten. Ja täytyy muistaa inhimillinen kohtelu sitä toistakin osapuolta kohtaan. Ei toista ihmistä saa miten vain kohdella.

        Ei myöskään avoliittoon, siitä onneksi voi erota ilman mitään viranomaisselvityksiä. Miksi ylipäätään pitää sellaisia ollakaan? Muistakaa lapset, jotka kärsivät liitoista joissa vanhemmat vääntävät väkisin yhdessä! Terveisin eräs sellainen lapsi.


    • EX-eukko,,,,

      Nykyjään liiton perustana on 'päivä prinsessana'ja kun ei onnistu arki niin erotaan.Avioliittoon meno pitäis vaikeuttaa,ettei näitä pika-avioita syntyis kun sieniä sateella:ei puolenvuoden tuttavuus vielä toisesta mitään kerro,se on sitä ruusuita aikaa,arki astuu kuvaan kyllä.
      Itse erosin 30v sitten ilman harkintoja ym oli väkivaltainen mies ja kaksi lasta,katsoin että ei tarvitse lasteni katsella kun äitiä hakataan.
      Siis asiolla on aina kaksi puolta,mielestäni liitton ei tarvitse hosua niin säästyis turhilta eroilta,ja vielä myös veromarkatkin säästyis.Muuten eron vois täräyttää maksulliseksi,maksaahan 'päivä prinssessanakin;))))

      • ja anoppi maksaa!

        Olen samaa mieltä joka tuutista tulee hää ohjelmaa,siinähän tulee paineita vähemmästäkin.
        Kuinkahan moni menee velkarahalla tai appivanhemmat kiroo vuoden päästä kun meni rahat häihin,,,
        Olen samaa mieltä että pitäisi käydä jo vaikka kirkon perheterapiassa jo ennen häitä,ei sitten kun on jo myöhäistä.Siitä se aikomus avioon vois ehkä mennä harkintaan.


      • pohtia

        Ja näitähän riittää
        Kahdesti jo saman miehen kanssa aviossa.Miehellä omat kriisit mennyt ja avioliitto natisee eiku erotaan vielä kaupan päälle.Soitto maitraattiin riittää, noin reilu viikko ja paperit napsahtaa postitse.
        Kyllähän vielä voisi sopia ja sovitella, usein vain ollaan toistansa loukattu, vaikeaa löytää yhteyttä.TÄHÄN PITÄISI OLLA MAISTRAATALLA JOKIN SOVITTELU PAKOTE, ENNEN KUIN KAIKKI LOPPUU.
        Usein me ihmiset ollaan kovin rikkinäisiä ja läheisille kiukutellaan, ero otetaan liian helposti.


      • joko ha mä humahutan
        pohtia kirjoitti:

        Ja näitähän riittää
        Kahdesti jo saman miehen kanssa aviossa.Miehellä omat kriisit mennyt ja avioliitto natisee eiku erotaan vielä kaupan päälle.Soitto maitraattiin riittää, noin reilu viikko ja paperit napsahtaa postitse.
        Kyllähän vielä voisi sopia ja sovitella, usein vain ollaan toistansa loukattu, vaikeaa löytää yhteyttä.TÄHÄN PITÄISI OLLA MAISTRAATALLA JOKIN SOVITTELU PAKOTE, ENNEN KUIN KAIKKI LOPPUU.
        Usein me ihmiset ollaan kovin rikkinäisiä ja läheisille kiukutellaan, ero otetaan liian helposti.

        Meininkiä,saahan jo keltaisesta lahdistöstä oppia miten,riidellään,erotaan ja sovitaan.Siinä välissä lähestymiskieltoo ja tiilenpäiden laskentaa,,ja taas mennään avioon,,huh huh


      • vahinkovakuutus

        Vaan eipä hätää.Nyt Ely korvannee tämänkin.


      • ex-aviovaimo
        ja anoppi maksaa! kirjoitti:

        Olen samaa mieltä joka tuutista tulee hää ohjelmaa,siinähän tulee paineita vähemmästäkin.
        Kuinkahan moni menee velkarahalla tai appivanhemmat kiroo vuoden päästä kun meni rahat häihin,,,
        Olen samaa mieltä että pitäisi käydä jo vaikka kirkon perheterapiassa jo ennen häitä,ei sitten kun on jo myöhäistä.Siitä se aikomus avioon vois ehkä mennä harkintaan.

        Juu kyl pitäis suorittaa jonniimoinen ajokortti aviota varten, ei sitä ihan heppoisilla perusteilla saa mennä.
        Sekä avioon astumista että eron saamista pitää vaikeuttaa niin ettei ihan päähänpistosta kukaan moiseen ryhtyisi.


      • Maistraatti häät

        Maksullinen ero varmaan toimis. Kun hakattu äiti pakenee tyhjin käsin väkivaltaista miestä uskaltamatta vaatia osaansa yhteisestä omaisuudesta, niin yhteiskunta vois vielä vähän sakottaa. Ironiaa niille, jotka tätä ei ymmärrä.

        Päivä prinsessana on aika tylsä klisee, voi olla, että näin yksikertaisia ihmisiä on, mutta tuskin se nykyaikaisen avioliiton syitä selittää - syntyyhän jo n. puolet lapsista avioliiton ulkopuolella, joten eiköhän aika suuri osa harkitse asioita pitkään. Jos merkkipäivästään sitten tekee erityisen, niin vaikea ymmärtää, miksi se muille sitten on niin hirveän vaikeaa.


      • Kalle-2334

        Oli teillä varmasti jotain muutakin pahasti pielessä parisuhteessa. Riitoja ihan varmasti. Ei kukaan nyt ala toista hakkaamaan ilman erimielisyyksiä ja riitoja. Miksi te riitelitte?
        Eikö olisi ihanampi avioliitto jossa toista rakaistaisi eikä riideltäisiin? Taitaa vaan monen luonteena olla että täytyy ihan pienestäkin asiasta tai isommastakin alkaa riitelemään. Mitä se riitely auttaa? Eikö olisi järkevämpää yhdessä ratkaista ongelmat järjellä ilman riitelyä?


      • tuttu asia
        Kalle-2334 kirjoitti:

        Oli teillä varmasti jotain muutakin pahasti pielessä parisuhteessa. Riitoja ihan varmasti. Ei kukaan nyt ala toista hakkaamaan ilman erimielisyyksiä ja riitoja. Miksi te riitelitte?
        Eikö olisi ihanampi avioliitto jossa toista rakaistaisi eikä riideltäisiin? Taitaa vaan monen luonteena olla että täytyy ihan pienestäkin asiasta tai isommastakin alkaa riitelemään. Mitä se riitely auttaa? Eikö olisi järkevämpää yhdessä ratkaista ongelmat järjellä ilman riitelyä?

        Narsisti alkaa. Jos on sairas niin on sairas.


      • *skiainen
        Kalle-2334 kirjoitti:

        Oli teillä varmasti jotain muutakin pahasti pielessä parisuhteessa. Riitoja ihan varmasti. Ei kukaan nyt ala toista hakkaamaan ilman erimielisyyksiä ja riitoja. Miksi te riitelitte?
        Eikö olisi ihanampi avioliitto jossa toista rakaistaisi eikä riideltäisiin? Taitaa vaan monen luonteena olla että täytyy ihan pienestäkin asiasta tai isommastakin alkaa riitelemään. Mitä se riitely auttaa? Eikö olisi järkevämpää yhdessä ratkaista ongelmat järjellä ilman riitelyä?

        Kyllä sitä rakastaessakin riideltään, jos ei tätä ymmärrä niin ei varmaan ole vielä rakkautta kokenut.
        Väkivaltainen käytös toista kohtaan on rikos. Väkivalta ja riitely on kaksi eri asiaa. Jos nyt sattuu niin kummasti, että vain yksi ja tietty henkilö herättää ihmisessä väkivaltaisen käytöksen ja se sattuu olemaan oma kumppani, silloin kannattaa pysyä mahdollisimman kaukana tästä ja hakea itselleen pikaisesti apua.

        Väkivalta on yleensä vasta se jäävuoren huippu ja sitä usein edeltää alistaminen, lyttääminen ja uhkailu. Siis henkinen väkivalta.
        Terve ihminen ei turvaudu väkivaltaan parisuhteessa.


    • tubu.

      Ihmiset alkavat karttaa avioliiton solmimista jos avioeron ottamista vaikeutetaan. Avoliittojen määrä vastaavasti lisääntyy.

      • Miehen kylkiluu

        Mitä väliä sillä on lisääntyykö vai ei.Ihminen pariutuu kuitenkin.On vaan niin että,se avioliiton onni ja ero joka jää pois.


      • ...............

        Enpä tiedä, vihille menevät harvemmin uskovat eroavansa.

        Täysin OT:na, mutta musta yks asia joka joskus unohtuu noissa avioeroissa on se, että eroavien on osattava tultava toimeen keskenään eron jälkeenkin, jos lapsia on jo saatu. Silloin se avioero ei ole mikään piste, jossa elämä muuttuu ruusunpunaiseksi ja ikinä ei tarvitse enää olla tekemisissä sen tulevan exänsä kanssa. Joskus eronneet voivatkin ryhtyä riitelemään lapsen tapaamisista, elatuksesta ja jopa vieraannuttamaan lasta toisesta vanhemmasta, manipuloimaan lapsen suhtautumista toiseen vanhempaan tai jopa käyttämään lasta aseena exäänsä kohtaan. Kun ei se ero saakaan aina paria suhtautumaan yhteistyökykyisemmästi toisiinsa.

        Joskus kuvitellaan, että kun sitä kumppaniaan inhoaa eikä halua tämän kanssa liitossa olla, niin ero olisi ratkaisu. Mutta oikeasti jokatapauksessa pariskunnan on pystyttävä tulemaan toimeen edes näennäisesti sopuisasti, että se lasten hyvinvointi voisi toteutua eikä tallautua parin keskenäisten vihojen ja kaunojen jalkoihin.


    • MQ

      Kyllä sitä tervejärkiset ihmiset harkitsee, eroavatko. ei pitäisi olla esteitä, jos ei kerran onnistu, niin ei pitäisi pakottaa lainsäädännölläkään olemaan avioliitossa. Yleensä sitä yritetään puhua ja selvitellä asiat. Eri asia on jos toinen ei halua yrittää edes. Liittoja ja niiden takana olevia asioita on niin monenlaisia. toisten ei pidä arvostella, jos päädytään eroon, vaikka vain toisen aloitteesta. toinen voi olla tyytyväinen suhteeseen, vaikka olisi kuinka huono ja toinen tahtoisi paremman suhteen. Suhteessa ei pitäisi myöskään tarvita pelätä eikä kestää loputtomasti toisen toilailuja.

      • eiutåweutwoå

        Ap varmaan tarkoitti näitä alta vuoden liittoja jossa mennään naimisiin ja erotaan muutaman kk:n päästä, ja nämä erot ovat mielestäni turhia ja pitäisi koittaa selvittää. Liian helposti erotaan nykyään, se on totuus.


      • ´´=?
        eiutåweutwoå kirjoitti:

        Ap varmaan tarkoitti näitä alta vuoden liittoja jossa mennään naimisiin ja erotaan muutaman kk:n päästä, ja nämä erot ovat mielestäni turhia ja pitäisi koittaa selvittää. Liian helposti erotaan nykyään, se on totuus.

        voin sanoa, että, toinen muuttui heti aamenen jälkeen. Vuosia oltiin seurusteltu ennen liittoa. Muutuin kynnysmatoksi ja heittopussiksi. Ei toinen kuulemma muuttunut, minä vaan tunnen hänet nyt paremmin. En halua olla enää aviossa.


      • vanha vaimo...
        eiutåweutwoå kirjoitti:

        Ap varmaan tarkoitti näitä alta vuoden liittoja jossa mennään naimisiin ja erotaan muutaman kk:n päästä, ja nämä erot ovat mielestäni turhia ja pitäisi koittaa selvittää. Liian helposti erotaan nykyään, se on totuus.

        Kyllä mä näkisin asian niin, että jos jo muutaman kuukauden avioliiton jälkeen erotaan, kyse on siitä, että on menty naimisiin liian helposti. Liian nopeasti, harkitsematta, tutustumatta tai sitten vaihtoehtoisesti etsitään siitä avioliitosta pelastusta suhteelle, joka on muuten hiipumassa. Oli syy mikä tahansa, ei parin kuukauden avioliittoja pitäisi minusta pyrkiä väkisin jatkamaan. Jos niille jotain halutaan tehdä, niin vaikeutetaan sitten mieluummin naimisiin pääsyä :)


      • puppiduu
        vanha vaimo... kirjoitti:

        Kyllä mä näkisin asian niin, että jos jo muutaman kuukauden avioliiton jälkeen erotaan, kyse on siitä, että on menty naimisiin liian helposti. Liian nopeasti, harkitsematta, tutustumatta tai sitten vaihtoehtoisesti etsitään siitä avioliitosta pelastusta suhteelle, joka on muuten hiipumassa. Oli syy mikä tahansa, ei parin kuukauden avioliittoja pitäisi minusta pyrkiä väkisin jatkamaan. Jos niille jotain halutaan tehdä, niin vaikeutetaan sitten mieluummin naimisiin pääsyä :)

        ihan samaa mieltä!


    • ,.,.++

      Kyllä avioliiton tulee perustua molimpien osapuoltaen vapaaehtoisuuteen. Kyllä mielestäni Suomen nykyinen järjestelmä on hyvä, jos lähdetään vaikeuttaan eroja, silloin mennään kehityksessä taaksepäin.

    • 1risuparta

      amerikassakin josta tää hullutus on tännekin levinnyt.Elisabet Taylor yritti mennä kymmenen kertaa naimisiin,mutta kymmenettä häntäheikkiä ei enää löytynytkään ja nyt suree loppuelämänsä kun ennätys jäi haaveeksi

    • Ymmärtämiseen.

      Avioliitto on nimen omaan alunperinkin yhteiskunnan vastuulla oleva lakiinperustuva turvajärjetely LAPSIA varten. On itsestään selvyys että avioliitto on aikoinaan lailla säädetty lain alaiseksi vastuulliseksi parisuhteeksi. TUEKSI ja ennekaikkea TURVAKSI lapsille. MAhdollisuudeksi osoittaa aikuisuus yhteiskunnan ja yheiselämisen perusyksikön osallisuudeksi niin naiselle kuin miehellekin.

      Tähän ei tarvitse edes uskonnollista etiikkaa vaan järki sekä vastuunkantokyky ja halu kehittyä siinä.

      Nykyään ja rahan arvo sekä nautiskelija sukupolvella on suunnatonta tarvetta hakea yksilöhurmosta ja tunteiden sekä ailahtelujen ja mielihalujen että rahamarkkinoiden tyrkyttämää täydellisyys illuusiota yksilönä.
      Tämä jättää ja repii täysin yhteisöllisyys vastuun hajalle ja kärsijöinä on kaikki osapuolet ennen kaikkea LAPSET ja seruakset on käsissä!!!

      Avioliittoon ja sen velvoitteisiin tulis ehdottomasti olla etukäteis valmentautuminen pelkästään ja ottaa käyttöön avioliittolain kaikki velvoiteet. esim: myötävaikutusvelvoite paria ja lapsia kohtaan oikeasti.

      Avioerot ja jatkuva parinvaihto ja parisuhde kierrätys sekä että avioeroilla rahastetaan ja käsitellään vastuita tunnepitoisesti ja uhmaten on rikonut yhteiskunnan perusyksikön ja sen suurimman perusturva yksikön eli avioliiton ja aidon vanhemmuuden.

      Nykyään sitoutuminen on työhön ja sen tulosvastuuseen sekä oman imagon liipaukseen mennyt täysin ylitse yhteiskunta ja parisuhde vastuiden.

      EU ta asian ymmärtämiseen ei tarvita vaan kansakunnan sekä koulu/työelämä vaikuttajien tulisi asettua ottamaan vastaan arvovalinta vastuuta ja lopettaa kaiken mittaminen rahalla ja vain rahalla. Tämä on ja tulee olemaan kallis yhteiskunnallisestikkin sillä on jo menossa toinen sukupolvi joka on kyvytön tekemään ja kehittymään turvaksi lapsille.

      Tunnehysteerinen "tasa-arvo" kuvitelma onnenetsintä shoppailuineen on tuottanut valtavan raha bisneksen avioeroista. Laissa ja päätöksissä oteaan vaan yksiasia huomioon! omaisuuteen on oikeus olipa se kenenhankkimaa tahansa 50/50% lähes poikkeuksetta toinen tekee uhrin toisesta. Ehkä toinen kohta on se että eron voi hakea kuka tahansa mistä syystä tahansa ja tähän ei laki edes puutu! Lasten turvaksi on muka tehty laten riisto yleensä toiselta puolisolta ja naiset ovat erityssuojeluksessa kun tätä arviodaan. Itse lapsi on "sivuseikka".

      Siis kuinka nyky vanhemat ja oikeuslaitos "kasvattaa" yhteiskuntamme lapset ja nuoret? He saavat valtavan sekamelskan ja turvattomuuden sekä pompottelun ja epävarmuuden heidän elämäänsä jo jopa ennen syntymää.

      Turha ajtella EU ta vaan istua alas ja ottaa järki käteen.

    • ääni pohjolasta

      Ennen vanhaan, munkin lapsuudes ei tarvinnut tälläistä ajatella, erot oli hyvin harvinaisia. Nyt tämä villitys menee melkein talosta taloon. En vähättele kenenkään todellisia ja oikeita kärsimyksiä, mitä monet mahdottomat avioliitot tuottavat. Mutta hinta tulee maksettavaksi näissä turhissa ja itsekkäissä eroissa, asoilla on aina vaikutuksensa. Sitä ei saa tehdä enää helpommaksi. Jos tuloo kriiseja, voihan sitä muuttaa hetkeksi aikaa erilleen, jos sais selvitettyä propleemat, eihän sitä heti tartte eroamaan mennä, monet asiat on mahdollista prosessoida. Ja lopuksi ikivanha viisaus : "sitä mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää". Eli nykyaikaistettuna : " sitä saa mitä tilaa".

      • Ei kaikki kultaa ...

        Olihan ne erot harvinaisia esim.50-luvulla ja taisivat olla vielä 60-luvullakin. Onneksi oma äitini oli tarpeeksi rohkea ja erosi tuolloin. Ei hän avioliittoon mennessään voinut aavistaa. millaiseksi liitto muodostuisi muutaman vuoden kuluttua ja kahden lapsen synnyttyä. Seurusteluaikana ja liiton alkuvuosina, vieläpä ensimmäisen lapsen odotusaikana, hänellä oli mitä hurmaavin aviomies. Näin äitini on kertonut. Sitten alkoi sairaalloinen mustasukkaisuus, joka muuttui aina vain rankemmaksi väkivallaksi. Siinä sain minä silti alkuni. Äiti kulki silmät mustina ja varsinkin isosiskoni sai myös nyrkistä. Varmaan ainakin äitini olisi pian menettänyt henkensä. Onneksemme eräs naapuri huomasi hänen tilanteensa ja otti asian puheeksi rohkeasti. Äidin itkusta ei kuulemma meinannut tulla loppua. Silloin eroon tarvittiin todistajat. Tällaiseenko jotkut haluaisivat palata? Olen itse liitossa miehen kanssa, jonka isä oli lapsiaan kohtaan väkivaltainen (50-luvulla).Hakkaaminen oli lähes päivittäistä. Hänen vanhempansa pysyivät yhdessä kunnes kuolema erotti. Mieheni itkee vieläkin, ettei äitinsä eronnut ja suojellut heitä.On masentunut.


    • Ihmisarvo takaisin

      Lain muutos ja koska maistraatti ja kirkko sitouttaa ihmiset avioliittoon joka on todella iso asia oppia vastuineen. Tämä tulisi ehdottomasti valmisteluun saattaa ennakkoon ja perustella minkä vuoksi yhteiskunta näkee ja kokee avioliiton solmimisen lailla sitouttavaksi ja miksi se on yleensä olemassa.

      Nykyään ehdottomasti vastustaa työnantaja eli rahaomistaja tahot sekä juristit sillä ihmisten irtolaisuudella ja tunnehädällä voi rahastaa niin työmarkkinat eli tuloksen tekijät ja juristit koska täten juttuja ja keissejä riittää.

      Eduskunna ja yhteiskunna keskeiset ihmisarvo järjestöt tulisi todella ottaa vastuu perusarvo valinnoista ja mahdollistaa parusuhteille ,kodeille,lapsiperheille, ikääntymiselle normaali ja joustava kehityskulku.

      Klobaalisti velkaaottamalla ja tuloksen tekeminen pankeille ja finanssialle ei tuo onnea imisille eikä viimekädessä rakenna hyvinvointia kansakunnalle.

    • Hyvä, että huomasin

      Avioopuolisoilla voi olla niin tulehtunut suhde, ettei ristiriitatilanteesta ole ulos pääsyä, toisen puolison henkinen ja ruumiillinen väkivalta voi olla niin voimakasta, että on parempi erota. Suomen avioerolaki on hyvä nykyisin, siinä ei syyllistetä kumpaakaan osapuolta ja on lisäksi puolenvuoden harkinta aika, jonka aikana aviopuolisot voivat palata yhteen jos ristiriitatilanteisiin on löytynyt yhteisymmärrys. Joten Eu:n lainsäädäntöön voitaisiin ottaa esim. Suomen lain säädännöstä. Eikä aina niin päin, että Suomen lain säädäntöön otettaisiin esim. Eu:n lain säädännöstä.

    • Hannu 69

      Kylmästi 70-80-luvulle jolloin katottiin käräjillä kumpiko se "RIKOLLINEN"on,,loppuis ainakin näitten kotoisten munahaukkojen taloudellisen hyödyn tavoittelu,,ja linnaan vaan KURAHAARAT,,ttu

      • Kevyessä hirressä

        Avioliitto pitäisi lailla kieltää.
        Lähes kaikissa avioliitoissa on epätasapaino.
        Avioehto poistamalla, moni harkitsisi tarkemmin, kannattaako mennä naimisiin.
        Seurusteluaika pitenisi useilla vuosilla, eikä ensimmäisen sukupuolikontaktin onnistuessa, olla valmiita avioliittoon.
        Siis. Kuulutuksen pituus olisi vähiintään kaksi v. Siinä ajassa kerkee mili muuttumaan moneen kertaan.
        Hätäilemällä ei saa muuta kun kus.p..... kakaroita.


    • 3x naimisissa :S

      ENNENKUIN naimisiin voi mennä, pääsisi, pitäisi suhde rekistöröidä ns. kihlauksena vaikkapa maistraatissa ja julkisesti lehdessä esim. tietona, lupauksena, että on menossa naimisiin ja suhde jatkua rekisteröinnin, julkistamisen jälkeen ainakin ab. vähintään 6kk ennenkuin voi edes mennä eli päästä Naimisiin.
      ja Maksullinen ilmoitus Maistraatiin ehdottomasti "kihlauksesta" niin suuri, ettei tule ns."seku vaan päähän pisto rakkauden huuma kihlailmoituksia".

      Ja jos ei mene naimisiin tuon jonkun säädetyn ajankuluessa, tuo ns."kihlaus" purkaantuu.
      JA TUOLLOIN EI SAA EDES LUPAA SEURAAVAAN 6KK AIKANA UUDISTAA TUOTA "KIHLAUSTAAN" ILMOITUSTA NAIMISIIN MENOSTA, OLKOON SE "PARI" SAMA TAI JOMPIKUMPI ERI HENKILÖ.

      Eroon pitää päästä suhteellisen helposti... mutta ns. harkinta aikaa pitäsi olla ennekuin pääsee, voi mennä naimisiin.

      • ..oikein!! Ennemminkin pitäisi tiukentaa säädöksiä naimisiinmenon suhteen. Ja eroprosessi niin hankalaksi, että vain tosimielellä mennään sitten naimisiin.


      • Lapset säälittää!!!!
        siilisimo kirjoitti:

        ..oikein!! Ennemminkin pitäisi tiukentaa säädöksiä naimisiinmenon suhteen. Ja eroprosessi niin hankalaksi, että vain tosimielellä mennään sitten naimisiin.

        Aamulla yritin vääntää rautalangasta että avioon menoo on vaikeutettava niin erotkin vähenis.
        Nyt on jokunen jopa asian ymmärtänyt.Kyllä nää nykyajan BB-pissisten joukkohäät ja joka tuutista tulevat mahtihääkilpailut on iso asia.Tänäpänä kun vanhempien kullanuput on kaiken saanu niin pitää päästä naimisiikin kun toi naapurin Jemina-sarafiina-auroorakin meni ja kakku oli suklaata,,,jne.
        Sitten toisaalla täällä kysellään saako vanhan äidin perinnön saannin takia pankista lainaa,kun äiti ei hyväksy elämän tyyliä.Siinä rintaperillen,huh huh Toivottavasti vanha äiti pistää 500 000 vaikka kodittomille kissoille jos ei itse itseensä saa tuhlattuu.tätä tänäpänä,Oli 70-80luvulla vielä joku roti kuiteskin,vaikka ei ensiasunnossa ollu kun patja ja kahvinkeitin;)))


      • !

        Minkä ihmeen takia? Pallo jalkaan?


    • killer89

      "kunnes kuolema teidät erottaa".

      ei

      "kunnes avioero teidät erottaa".

    • Mies22vkl

      Tuossa ei mielestäni ole mitään harkittavaa. Erota voi jos sitä haluaa. Uskonnolliset ihmiset pitäköön vanhoillisuutensa, mutta lakiin sitä on turhaa enää tunkea, koska mielikuvitusmaailma ei kuulu todellisuuteen.

    • Harkitkaa

      Miksi mennään naimisiin,sitten tapellaan
      lapsista työnjaosta,ja yksin juoksemisesta.
      Voi asua muutenkin yhdessä jos tuntuu kivalta.
      Tässä tiedän montaa paria,yksin lähdetään tanssimaan,
      sitten tullaan kotiin saaneena.

      • .............

        Kyllä sitä ihmiset tappelee lapsista ym. ihan avoliitoissakin ja jopa seurustellessa eli ei sitä avioitumisen välttämisellä noista ongelmista eroon pääse.


    • solmiminen

      on tehtävä niin hankalaksi ettei siihen suinpäin rynnätä niinkuin nykyaikana näyttää usein olevan tapana. Ja pennuille ei kannata tasoittaa tietä liikaa niin oppivat että maailmassa ja avioliitossa voi törmätä myös vastoinkäymisiin. Nykyään pistetään lusikat jakoon jo pikkuvaikeuksien ilmaantuessa, samoin pentuja tehdään vaikka ollaan sellaisia vielä itsekin. Kansakunnalla on mopo tosiaankin karannut monessa asiassa.

    • sen kokenut

      Ja niin vuoren varmasti saa liian helpolla.
      Ilman mitään syytä kun sen saa automaattisesti
      pelkällä toisen nimikirjoituksella,eihän se nyt
      ole laitapeliä.

      Mutta jotku vihreät aatteet on olleet
      voimassa tätäkin lakia tehessä.

    • lottamari_1

      Ei toista voi sitoa millään lailla tai paperilla loppuiäkseen, jos hän ei sitä tahdo. Kohta kukaan ei uskalla solmia avioliittoa, jos eroaminen tehdään vaikeaksi tai mahdottomaksi. Mikään laki tai komissio ei voi taata avioliittojen kestävyyttä, eron pitää olla mahdollisimman helppo ja yksinkertinen siten säästytään turhilta pitkiltä riidoilta, kiistoilta ja paperisodilta.

      • Kiistaton

        Pitkät riidat,kiistat, ja paperisota alkaa vasta kun erotaan! Tämä juuri on se helvetti johon erot johtaa. Mikä pahinta alkaa kauhutappelu ajankuluineen oikeuksissa lapsista ja rahasta josta hyötyy vain ulkopuolinen osapuoli eli juristit.

        Avioehto pakolliseksi sekä tosiaan vuosia kestävä koe aika avioliittoon mennessä eikä jälkikäteen. Tahto tulisi olla tiedossa ja velvoiteet etukäteen. Siitäkin huolimatta vaika ei yhtään avioliittoa enää solmittaisi.

        Lasten turva on täysin hakoteillä tällä menolla ollut jo vuosikymmeniä. Kun ei toinen "tahdo". Tuuliviirimäinen tunteilla ailahtelu avioliitossa on kauheaa välinpitämättömyyttä avio ja parisuhteiden aikaansaannoksista eli LAPSISTA.


    • yx waan

      suomi itsenäinen maa vieläkin vaikka ollaankin EU:ssa eli miksi antaa muuttaa avioero vaikeammaksi kuin se nyt on?ennemmin harkinta aikaa pidentää puolesta vuodesta esim.vuoteen...vaikeimmissa tapauksissa voisi sitten käyttää heti ero myönnetty.miksi olla toisen kanssa suhteessa jos se vit*****,me ollaan ohitettu se aikakausi jo aikaa sitten että avioliitto on pakkoliitto sekä häpeä jos ero tuli.

    • ...............

      Tämä oli aika kummallinen uutinen tästä asiasta. Eihän siinä olisi mitään ongelmaa että avioero toteutettaisiin erimielisyystapauksessa sen maan lakien mukaan, missä puolisot ovat viimeksi asuneet yhdessä -- kunhan avioero-oikeudenkäyntikin tapahtuu siinä samassa maassa.

      Mutta se mitä osa EU-valtioista on nyt ajamassa on, että suomalaisessa tuomioistuimessa pitäisi alkaa tuomita avioeroja vaikka Maltan lakien mukaan jos eroavista puolisoista toinen on maltalainen. Ja tämä olisi todella älytöntä. Oikeusministeri Brax ei ole niitä fiksuimpia poliitikkoja, mutta tässä asiassa hän on toiminut oikein, kun on tiukasti puolustanut Suomen oikeutta omiin avioliittolakeihin.

      Jos shoppailu halutaan "saada kuriin", niin voisi vaikka säätää ehtoja joilla ulkomaalaiset voivat hakea avioeroa Suomessa: esim. molempien on asuttava Suomessa yhdessä. Suomen kansalainen voisi hakea eroa yksinkin.

      Vapaassa yhteiskunnassa pitäisi olla itsestään selvää, että kenekään ei ole pakko pysyä avioliitossa ellei halua. Turha jeesustella harkinnasta ennen kun solmii avioliiton. Voi käydä niinkin että puoliso on aluksi täysin hyvä, mutta sairastuu päihderiippuvuuteen tms. jolloin muuttuu kumppanina sietämättömäksi. Ja vaikka olisi ihan harkitsemattomuuttaankin solminut liiton alunperinkin kelvottoman puolison kanssa, niin kenen etu se muka olisi, ettei ihminen viisastuttuaankaan pääse hänestä eroon?

      Etenkin monilla uskovaisilla tuntuu olevan suorastaan sadistinen halu päättää mitä ratkaisuja muut ihmiset saavat omassa elämässään tehdä: et saa erota, mitäs olit harkitsematon ja menit naimisiin. Et saa aborttia, mitäs olit vastuuton ja harrastit seksiä. Tuollaiset saisivat vaikka muuttaa sinne Puolaan, tai Saudi-Arabiaan.

      • menetto

        ollut kammottavaa, jos en olisi aikoinaan päässytkään eroon hakaavasta miehestäni... olisin kai jo kuollut..


      • Kantaa todesta

        Miehenä kerron että koen samoin! Eroon pitää päästä. Ulkomaalaisten kanssa on aivan hyvä että ken menee avioliittoon ulkomaalaisen kanssa hän ottaa tietnkin selvää miten liitto ja laki toimii toisen mielestä ja kuinka hän tahtoo kohdeltavan itseään. Ken hakee uolison vaikka Saudi-Arabista hän tietenkin selvittää ja suostuu siihen toimintaan mikä myös on toiselle lain kunnioitusta.

        Shoppailua on nykyään niin paljon jaavioliiton perusrakentaminen on niin järjetön sekä sen purkamisen keinot että yhteiskunta on täysin pallohukassa omien säätämiensä lakine edessä.

        Ainut keino on saada yhteiskutavastuu ja vapaan maan aito vastuu toimimaan purkaa avioliittolakia sekä uudistaa nykypolitiikan tapaan jotta tajuttais miten sitotutumattomuus ja yksilöitsekkyys ei ole kantavaa ja kestävää.

        Tosiaan ensimetrien jälkeen voi suhde muuttua ja aletaankin elämään "omaa -aikaa ja omaa-elämää" avioliitossa! Lapsien ollessa suurimassa turvan tarpeessa. Avioliittolakkin tulisi laittaa joko ehdoton ehto että avioehto on oltava tehtynä ennen avioliittoa sillä se ei ole muutoin mahdollista. Täten yhteiskunta ja oikeuslaitos säästäisi satoja miljoonia koska liittojen purkamiset olisi selviä. Toinen olisi se että, yhteiskunta tuomittaisiin maksamaan avioliitoille missä toinen aiheuttaa taloudellista ja terveydellistä vahinkoa lapsille ja puolisolle.

        Eroon pääseminen puolisosta tarkoittaa käytännössä suurimmalta osalta sitä että, käytännön markkinhumu elämä on luonut kuvan vastuuttomuudesta ja tunteiden käytöstä "oikeutettuina" jokatilanteessa. Lähes poikkeuksetta tulee viestiä ja ulostuloja persoonilta ketkä eivät ole itse lapsuudessaan saaneet rakkautta,hoivaa, huolenpitoa,ja turvaa. Tämä on syy avioliiton purkamiseen ja "ukosta" tehdään syyllien koska pitää oireilla monen kymmenen vuoden takaisia asioita. Aivan kuin ulkomaalainen tähdentää oman maan ja suvun perintokurjimusta omissa vaatimuksissaan.

        Eroon pitää päästä , mutta ehdottomasti olen sitä mieltä ettei avioliitoon, ja sen sitovuuteen ja vastuiseen suhteeseen pitäisi päästä ollenkaan kuin paljon laajemmalla ja tiedostetummalla vastuulla.

        Ajattelen sen olevan vapaan yhteiskunnan perusyksikkö joka on vastuuvalvollinen lapsistaan ja täten se on velvoittava eikä oikeus hoidattaa ja huollattaa itseäään lasten ja puolison tai yhteiskunna keinoin ennen kaikkea yltiöpäisissä tunne hurmoksiaan varten. Tai että aviosuuhteita puretaan siksi että suoritetaan jatkuvaa uusjakoa ja niinkuin nykyään aviollittojen lapset ovat täysin ymmällään mitä aikuisuus tarkoittaa! Ei ole esimerkkiä tasapainosta vaan poukkoilevasta "tyydyttäjistä" jota katoaa ja häviää ja ovat vain jossain virtuaali maailmassa anonyyminä. Sitä nyky vanhemmat ovat lapsille.

        Eroon pitäis päästä.


    • Gertrud59

      Olisi kai parempi kuin koko avioliitto nykyisellään lopetettaisi. Jos pari on sitoutunut toisiinsa ja yhteiseen elämään ei mitään "papin aamenta" edes tarvita. Sormuksia voi ostella ja juhlia järjestellä niin paljon kuin haluaa, nimen muutokset onnistuu muutenkin, yhteistä omaisuutta hankittaessa papereihin aina molempien nimi. Lesken turvan järjestämisen luulisi onnistuvan lakimuutoksilla.
      Koko avioliitto instituutiona on vanhanaikainen.

      • lottamari_1

        Samaa mieltä. Avioliitton solmiminen kirossa papin edessä "kunnes kuolema meidät erottaa" valoineen on minusta aina ollut kummallista, kuka voi Jumalan edessä vannoa tuollaista? Jumalalle ihminen ei voi vannoa mitään valaa, raamatussakin kielletään vannomasta Jumalan nimeen mitään, sillä ihminen on vain ihminen.


      • Usko tai älä
        lottamari_1 kirjoitti:

        Samaa mieltä. Avioliitton solmiminen kirossa papin edessä "kunnes kuolema meidät erottaa" valoineen on minusta aina ollut kummallista, kuka voi Jumalan edessä vannoa tuollaista? Jumalalle ihminen ei voi vannoa mitään valaa, raamatussakin kielletään vannomasta Jumalan nimeen mitään, sillä ihminen on vain ihminen.

        VAnnot ihmisensä itsellesi haluavasi aidosti kasvaa ja kehittyä kunnioittamaan uuden elämän syntyä eli omia lapsiasi ja toteuttamaan sen turvallisuuden pyyteettömästi ilman omana edun tavoittelua. Tähän tarvitaan mies ja nainen ja mies ja nainen on velvolliset jakamaan sen vastuun ja täten kykenemään kasvamaan lapsille osoitukseksi rakkaudesta ja sen vahvasta turvan tunteesta ja käytännön todellisuudesta miten ihminen tukee toista. Tähän vannominen toisten ja uskomuksensa edessä on syytä ottaa riittävällä vastuisuudella. no miksi? OMIEN LASTEN PERUSTURVALLISUUDEN VUOKSI.


    • !

      Eroamisen pitäisi olle mahdollisimman helppoa. En tiedä mikä prosessi nykyään pitää käydä läpi, mutta ehdottomasti pitäisi eron olla niin helppoa kuin mahdollista. Tämän sanon väkiliitossa eläneen avioparin lapsena.

      • :-:-:-:-:-:-:-:

        Niin siis nykyään vain jätetään avioerohakemus, yksin tai yhdessä, sitten on puolen vuoden harkinta-aika jonka jälkeen pitää vahvistaa ero tai ellei vahvista niin se raukeaa vuoden kuluttua paperien jättämisestä. Mitään syitä ja syyllisiä ja selityksiä ja todisteluja ei kysellä.

        Vielä 70-luvulla tivattiin syytä ja etsittiin syylisiä. Sitten piti todistaa että toinen on käynyt vieraissa tai on alkoholisti tai väkivaltainen, ennen kuin oikeus saattoi "tuomita" ihmiset avioeroon. Tai oli pitänyt asua erillään vuosi vai mikä se määräaika oli. Irlannisssa avioero tuli ylipäätään mahdolliseksi vasta v.1996, ja eron saa vasta neljän vuoden asumuseron jälkeen. Muissakin katolisissa maissa on ihan kamalia sääntöjä, mm. juuri tuo syyllisen etsiminen, ja niiden mukaan sitten pitäisi Suomessakin tuomita pareja jotka ovat noissa maissa viimeksi eläneet, jos tuo direktiivi tulisi voimaan. Toivottavasti ei tule.


    • aaaaaaaaadaaaaaaaaaa

      mielestäni ihmsiet saa erota niin paljon kuin haluavat. toki en ymmärrä avioliittoja jotka on solmittu tyyliin 1-3 vuoden tuntemisen jälkeen, mutta asiat muuttuvat, ihmiset muuttuvat, tilanteet muuttuvat. ei kenenkään tarvitse tyytyä mihinkään, jos he eivät ole onnellisia. harva kuitenkaan sentään lähtee menemään naimisiin ajatuksena että eroaisivat sitten parin vuoden jälkeen, tuo on ihan tyhmää yleistämistä ettei muka pidemmälle ajatella.

      jos itse menisin naimisiin, mitä muuten en aio tehdä, en näe tärkeänä ja jos joskus tulisi tilanne, etten olisi siinä suhteessa onnellinen, niin lähtisin. minkä hemmetin takia sellaiseen suhteeseen pitäisi jäädä?

      • 12+3

        avioliitot on solmittu 3 vuoden tuntemisen jälkeen...monet paljon aiemminkin.
        Jos pitää yli 3 vuotta pyöriä eikä tule päätöstä, on aika nostaa kytkintä.


    • luotto mennyt

      nykyään ihmiset elävät uudessa tuoreessa suhteessa täysillä!.eli ekan vuoden aikana hankitaan asuntovelat,lapset,ja naimisiinkin mennään. sitten kun huomataan että eihän tästä mitään tullutkaan erotaan. eikö kannattaisi katella ja tunnustella muutaman vuoden ajan jottei joutuisi pahasti pettymään.totuushan kumminkin on se että jokatapauksessa suhteessa joutuu pettymään. jokainen ihminen muuttuu elämän aikana ,joten jos nainen on ihastunut miehessä pelkästään siihen aatamin omenaan tai hiiren pimsaan leuassa ollaan hakoteillä.kannattaisi koittaa tutustua tarkemmin.sanoin siis koittaa sillä kokemus on opettanut että edes 10vuodessa et kauheasti opi toista tuntemaan.

    • ------

      Kaikkeen Suomi menee mukaan "kurkku ei saa olla liian käyrä" ym, mutta sitten tuollaiseen hyvään juttuun ei. Voi vitja!!! Suomi sucks!

    • Vessansiivooja

      Itse asettaisin nyrkkisäännöksi, että alkuhurmoksen jälkeen käydään laskusuhdanteessa, jonka jälkeen lähdetään uuteen nousuun. Jos tätä ei tapahdu, ei avioliitto mielestäni täytä kriteerejä. Sama pätee muksuihin.

    • 20+13

      Henk.koht. en tunne ketään, joka katuisi avioeroaan. Sen sijaan tiedän paljonkin ihmisiä, jotka sanovat, että olisi pitänyt lähteä suhteestä jo aiemmin. Lähipiirissä on eräs täydellisesti epäonnistunut avioliitto eli nuorena naimisiin, ukko kävi vieraissa minkä ehti, ämmä käyttäytyi kuin piru sekä miestään että lapsiaan ja ylipäätään koko luomakuntaa kohtaan. Moneen kertaan äijä aloitti avioeroprosessin ja omaisuuskin ehdittiin muutaman kerran jakaa, mutta aina he palasivat yhteen. Huutaminen ja muu henkinen väkivalta oli normaalia kommunikaatiota höystettynä satunnaisilla lyömisillä ja arvokkaidenkin tavaroiden rikkomisilla. Vuoden vierivät ja nyt sairastunut äijä ei enää käy vieraissa, mutta on täysin pirullisen akkansa armoilla. Uskokaa pois, että helvetillisen suhteen vuoksi ovat monet sukulaiset ja läheiset saaneet surra paljon. Kaikki tämä vain siksi, että näillä kahdella ihmisellä ei ole ollut kykyä minkäänlaiseen henkiseen kasvuun.

      Haluan sanoa, että huono avioliitto on kuin alkoholismi tai vaikea mielisairaus. Se pilaa ympäristössä monien muidenkin kuin puolisoiden itsensä elämän. Krooniset kotiongelmat vaikuttavat myös puoliskojen työtovereiden elämään, mikäli nämä ovat sitä tyyppiä, että haluavat laittaa pahanolonsa kiertämään. En kantaisi hirveästi huolta mistään shoppailusta. Moni liitto perustuu rahaan ja pysyy koossa nimenomaan yhteisen omaisuuden vuoksi. Toisaalta voi ajatella, että tyhmä ihminen hassaa mahdollisen omaisuutensa tavalla tai toisella ilman avioliittoja ja -erojakin. Henkinen hyvinvointi on kuitenkin ihmiselle tärkeämpää kuin omaisuuden kasvattaminen.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mikä on kaivattusi etunimi?

      Otsikossa siis on kysymys eriteltynä. Vain oikeat vastaukset hyväksytään.
      Ikävä
      117
      2174
    2. En kestä katsoa

      Sitä miten sinusta on muut kiinnostuneita. Olen kateellinen. Siksi pitäisi lähteä pois
      Ikävä
      96
      1308
    3. Peräti 95 % persujen kannattajista rasisteja

      Kertoo EVA:n teettämä kysely. Pakollista yhdenvertaisuuskoulutusta tarvitsee siis paljon laajempi joukko kuin pelkästää
      Maailman menoa
      312
      1013
    4. Kun viimeksi kohtasitte/näitte

      Mitä olitte tekemässä? Millainen ympäristö oli? Löydetään toisemme...
      Ikävä
      81
      936
    5. Anna minulle anteeksi

      Anna minulle anteeksi. Minä pyydän.
      Ikävä
      83
      906
    6. Olet kyllä vaarallisen himokas

      Luova, kaunis, määrätietoinen, pervo, mielenkiintoinen, kovanaama, naisellinen ja erikoinen.
      Ikävä
      85
      886
    7. On minulla suunitelma

      Siitä ei vain tiedä kukaan muu kuin tällä hetkellä minä. Suunnitelma ja varasuunnitelma. Sinun takiasi nainen. Vain s
      Ikävä
      44
      680
    8. Palstan ylivoimaisesti suosituin keskustelunaihe

      Palstan suosituin keskustelunaihe näyttää olevan homoseksuaalisuus. Otsikoiden perusteella voisi kuvitella olevansa Seks
      Luterilaisuus
      248
      667
    9. Ei koskaan saatu tuntea

      Mitä olisi ollut painautua toisiimme vasten. Hengittää syvään, hyväillä ja rakastella vailla kiirettä. Tai repiä vaattee
      Ikävä
      33
      660
    10. Mikä elokuva kuvaa ikävöityä henkilöä ja sinua?

      Otsikossa aloitus.
      Ikävä
      50
      654
    Aihe