Heiii kaikille!
Minulla on vuoden ikäinen kolli kissa joka saapui kotiini 8vk ikäisenä.
Ensimmäisenä aamuna kun menin keittiöön kahvia keittelemään alkoi kissa naukumalla pyytää ruokaa.
Tästä tuli meille hassu tapa jutella kaksin, mitä vaan höpötänkin en jää ilman vastausta. Onpas mukava tulla aina kotiin kun ensimmäiseksi se juttelee vaan ekat 10 minuuttia minun kanssa :) sama nukkumaankin mennessä saan kaikkeen mieltä painaviin asioihin vastauksen! :)
Mites teiän kissat jutteleeko?
Minulla on vuoden ikäinen kolli kissa joka saapui kotiini 8vk ikäisenä.
Ensimmäisenä aamuna kun menin keittiöön kahvia keittelemään alkoi kissa naukumalla pyytää ruokaa.
Tästä tuli meille hassu tapa jutella kaksin, mitä vaan höpötänkin en jää ilman vastausta. Onpas mukava tulla aina kotiin kun ensimmäiseksi se juttelee vaan ekat 10 minuuttia minun kanssa :) sama nukkumaankin mennessä saan kaikkeen mieltä painaviin asioihin vastauksen! :)
Mites teiän kissat jutteleeko?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Toki juttelevat ja vastailevat, ja itse höpötän kissoille kaikkea maan ja taivaan väliltä! Vastailevat kysymyksiin, kun nostan vähän äänenpainoa lopussa, ja ymmärtävät uskomattoman paljon sanoja. Kaikilla kolmella on tosin ihan oma aksenttinsa ja asiansa, kun höpötellään;)
Hihi, ihanaa! Kyllä meilläkin jutellaan, mut ei noin paljoa. ;)
kyllähän kisujen kanssaki täytyy jutel, tosin se menee niin päin et kisuil olis koko ajan jotain asiaa :D Tolkuton mekkala koko ajan päällä, ja välillä ku ruokaa annan nii kysyn et mitäs laatu olis ja sit kissat saa päättää ja mekkala on välil kova ku tappelevat keskenään et kumpaa laatuu ottaisivat :D On ne kyl kivoi kaverei ;)
Meillä myös keskustellaan kissojen kanssa. Äänensävystä olen oppinut, mitä kissallani on asiaa. Jos aivastan, niin siihen suorastaan räävytään, kun ottaa korviin, eikä tykätä. Ulos tarhaan kun haluavat, niin maukumisäänensävy on ihan erilainen, kärsimättömän käskeväinen. Kun huhuilen kissoja tarhasta sisälle, olen oppinut, että kissamainen: mau,mau saa ne tulemaan juosten sisälle. Kissani jahtaavat taskulampun valopistettä lattialla mielellään ja kun sanon ääneen: valopallo, niin saan kurnuttavalla äänellä vastauksen: kiva, kiva, leikitään.
Toinen kissoista tykkää loikoilla takan edessä, kun pesässä on valkea. Joku ilta kun takansytyttäminen on viivästynyt, niin siitä ilmoitetaan makaamalla takan edessä pitämään niin pahaa mouruamista, että varmasti huomataan mistä kiikastaa.
Miedosta tuskin kuultavasta naukaisusta paheksuvaan mouruntaan, kaikkea siltä väliltä.
On myös huomionkipeä, jos ei huomioida niin alkaa pudotella tavaroita tai tehdä jotain muuta mikä varmasti herättää huomioni.
Tuppaa syliin jos olen netissä, ei halua että netti vie huomioni.
Äänestä tietää mitä haluaa, siinä on joka asialle oma vivahteensa.
Rakas ja vaivalloinen kattini on.
itsellä on n.6kk kollikissa,joka on jutellut ihan pennusta asti :D.
puhuu päivästä n.40-50prosenttia,juttelen sille ja se juttelee mulle :).
Se tosin ei ole mikään jätkämäinen ääni,lähinnä kuulostaa tyttökissan pieneltä maukaisulta.
itsellä on tyttö ja poikakissa niin tyttökissa alussa mauku samalla tavalla kuin koira ulvos,eli MOUUUU MOOUUU.
nykysin kun on kala aika(eli antaa kerran viikkoon kalaa) ja aukaseen pakastimen oven,tulee kissat hirveetä haipakkaa keittiöön ja sit alkaa myös se konsertti,huvittavaa ja hauskaa :D "jee me saadaan nyt taas kalaa"
on puheliasta sorttia toinen kisuista :) toinen lähinnä maukuu itsekseen mutta toinen kisuista kertoo aina jos on nälkä, täytyy saada hellyyttä tai jos hiekkis on liian likainen herran makuun :D heti aamusta kun nousen niin edelläni juoksee pikku pallero ja kertoo että nyt sitä sapuskaa :)
Heh :) hauska kuulla että noin monella kissat juttelee takas :)
Kyllä niistä vaan kummasti huomaa mitä juttelemallakin haluavat, esim jos olen iltaan asti töissä ja kissa kuulee oven äänen niin tulee niin karmiva mourasu minkä naapuritkin kuulee aivan varmasti, sillä ollu selvästi kävä, sama aamuisin kun kelloni soi on kissa häntä pystyssä kovaa vauhtii sänkyyn tulossa kurnuttamaan hereille ja puskemaan naamasta :))
Ootas vaan kun erehdyt jääkaapin aukasemaan on äänensävy taas kimittävä ja on niin omistajan mieliksi.
Tääki on hauska, ainakun tupakalla käyn parvekkeella ja tulen sisälle, yrittää kissa tietysti ulos ja oven raossa kyttää, mutta tietää että se on kiellettyä ja kun erehdyn sanomaan HUS SIITÄ nii kyllä saan kuulla tyytymättömyyden herran äänestä :O
Samanlaist se meno on täälläki, tupakillaka ei saa yksin käydä ku sit alkaa huuto ja oven raavinta :D
Välil meinaa kyl men hermo ku se huuto on korvii huumaavaa ja se jatkuu aamust iltaan :O
Ja jos kotiin tulet töist tai koulust tai ihan mist vaan oikeestaan nii sit juostaan käytäväl vastaan ja huudetaan siel ja pusketaan silmät onnest säihkyen :))
tervehtivät ja juttelevat kukin omalla tavallaan, kurahduksia, murahduksia ja kehruuta
ja kun herkkuja on tarjolla kaikki huutaa kuorossa jalkojen juuressa
Luovutusikä on 12 viikkoa...
Juu kullä, 12 viikkoa on kissan luovutus ikä ( joku asiaa tutkinutko? ) tämä on jo niin puhuttu asia ja kaikilla meillähän on omat mielipiteemme 'pikkuelukka'
Olen syntynyt maalla, ja meillä on ollut 9 pentuetta elämämme varrella, eli siis.. aika paljon :)
Seurannut olen tästä niin puhutusta luovutus iästä ja kyllä väitän nyt, että se on ihan sama annatko 8 vai 12 viikon ikäisenä pennun pois :))
8 viikkoiset jotka on meiltä lähteneet ovat : Pissanneet ekasta päivästä asti laatikkoon ei muualle,
oppineet nopeasti mikä on kiellettyä mikä taasen ei.
Ovat oppineet kaikkiruokaisiksi,
Ihmisystävälliksi,
ja oppivat nopeasti uusia asioita.
12 viikkoiset lähteneet meiltä : eivät ole osanneet laatikolla joka kerta käydä,
Joutuu enemmän toistamaan kiellettyjä asioita ( itsepäisempiä )
Eivät söisi kun vain tiettyjä ruokia ( nirsoilee ja paastoaa jopa 3 päivää )
Tottuneet vain muutamaan ihmiseen ( juoksee vieraita karkuun/ arastaa )
Tässäpä sinulle muutama esimerkki miksi itse suosin tuota 8 viikon ikää :) ei ole ollut ongelmia, ikinä.