En vaan saa sua mielestäni, enkä haluakaan saada.. Ajattelen sua aina heti ensimmäisenä aamulla, päivällä ja viimesenä vielä illalla ennen nukkumaan menoa, toivottaen hymyillen hyvää yötä sulle, vaikket sitä kuulekkaan.. Mä tiedän, että haluat vaan ystävyyttä, niinhän oot sanonu, kun tästä ollaan juteltu..
Anteeks, etten oo jutellu sulle, vaikka oon nähny, että oot ollu paikalla.. oon menny jotenkin ihan lukkoon.. en tiiä oikeen mitä sanoisin tai voisinhan mä sanoo vaikka mitä, mutta en tiiä.. ehkä mylskin pelkään vähän, että pelotan sut pois ja menettäisin sut, vaikken sua ookkaan oikeestaan koskaan ees silleen saanu.. Välillä oon miettiny sitä, että soittaisin sulle, mutta uskallus ei oo riittäny siihen.. Tää tuntuu niin toivottomalta, mutta silti jatkan toivomista.. Haluisin niin tavata, niin tietäis..
Tää tunne, minkä oot saanu mussa aikaan on ihan uskomaton.. en ehkä vieläkään ihan tarkalleen tajua, miten voisin tunteeni nimetä.. ehkä se on vaan suurta ihastusta, joka muuntuu suureks kaipuuks sitten tai jotain.. Oon miettiny jopa, että oisko tää tunne rakkautta, koska en tällasta tunnetta ketään kohtaan oo vielä tuntenu ja kun sua on vielä niin vaikee unohtaa... Tavallisessa ihastumisessa pystyisinkin olla ajattelematta ja pystyisin jatkaan eteenpäin, mutta joku vaan sanoo mun sisällä, että tätä ei vaan voi jotenkin jättää tähän.. En tiiä oikeen mitä tekisin.. tekis mieli itkee, mutta ei itku tähän auta.. Kai sitä pitäis antaa vaan olla ja kattoo, mitä kohtalo tuo tullessaan.. Mutta siltikin haluaisin, että se kohtalo tois meidät toistemme luo.. Oot hyvä ihminen, älä muutu..
Hmmh... http://www.youtube.com/watch?v=ev-py4KiS6o&feature=related
Kiitos, että toit auringon mun elämään! :) m
Anteeks, etten oo jutellu sulle, vaikka oon nähny, että oot ollu paikalla.. oon menny jotenkin ihan lukkoon.. en tiiä oikeen mitä sanoisin tai voisinhan mä sanoo vaikka mitä, mutta en tiiä.. ehkä mylskin pelkään vähän, että pelotan sut pois ja menettäisin sut, vaikken sua ookkaan oikeestaan koskaan ees silleen saanu.. Välillä oon miettiny sitä, että soittaisin sulle, mutta uskallus ei oo riittäny siihen.. Tää tuntuu niin toivottomalta, mutta silti jatkan toivomista.. Haluisin niin tavata, niin tietäis..
Tää tunne, minkä oot saanu mussa aikaan on ihan uskomaton.. en ehkä vieläkään ihan tarkalleen tajua, miten voisin tunteeni nimetä.. ehkä se on vaan suurta ihastusta, joka muuntuu suureks kaipuuks sitten tai jotain.. Oon miettiny jopa, että oisko tää tunne rakkautta, koska en tällasta tunnetta ketään kohtaan oo vielä tuntenu ja kun sua on vielä niin vaikee unohtaa... Tavallisessa ihastumisessa pystyisinkin olla ajattelematta ja pystyisin jatkaan eteenpäin, mutta joku vaan sanoo mun sisällä, että tätä ei vaan voi jotenkin jättää tähän.. En tiiä oikeen mitä tekisin.. tekis mieli itkee, mutta ei itku tähän auta.. Kai sitä pitäis antaa vaan olla ja kattoo, mitä kohtalo tuo tullessaan.. Mutta siltikin haluaisin, että se kohtalo tois meidät toistemme luo.. Oot hyvä ihminen, älä muutu..
Hmmh... http://www.youtube.com/watch?v=ev-py4KiS6o&feature=related
Kiitos, että toit auringon mun elämään! :) m
Vastaukset 2
Vanhimmat
lisään, että tää kirjotus menee v-kirjaimella alkavalle nelitähtiselle nuorelle miehelle tonne pohjoseenpäin täältä etelämmästä Suomee.. en tiiä käykö hän täällä, mutta halusin kuitenkin kirjottaa hänelle jotain tänne, kun se mun mielessäni ja sydämessä jaksaa niin kovin asustella.. :)
Onkohan tässä liikaa tunnisteita, ettei sen takia tähän voi vastata..? :) Noh, mutta kunhan vain tuli mieleeni tämä viesti ja kokeilen.. :)