...ennen kuin sanoitte tahdon?
Olen seurustellut mieheni kanssa kaksi vuotta ja kaksi kuukautta kun meinataan sanoa tahdon. Välillä tuntuu et ollaanko liian nopeita, sillä tuttavapiirissä on monta jotka ovat seurustelleet jopa 10 vuotta ennen avioon astumista.
Olen seurustellut mieheni kanssa kaksi vuotta ja kaksi kuukautta kun meinataan sanoa tahdon. Välillä tuntuu et ollaanko liian nopeita, sillä tuttavapiirissä on monta jotka ovat seurustelleet jopa 10 vuotta ennen avioon astumista.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Kun sisimmässään tietää et toinen on se oikea ei ajalla ole mitään väliä. Me ollaan tunnettu nyt toukokuussa vuosi ja vuosipäivää vietämme kuinkas muuten kuin häiden merkeissä.
olen tismalleen samaa mieltä kanssasi. sen vaan tietää, kun se oikea sattuu kohdalle. ajalla ja muiden mielipiteillä ei ole merkitystä, ja eikä niitä edes ajattele! aloin seurustelemaan hyvän ystäväni kanssa olimme yhdessä 9kuukautta ja sitten pamautimme kihlohin. nyt 3vuoden jälkeen suunnitellaan kovasti häitä!
...viittä vuotta :) Meidät vihittiin tasan samana päivänä, kun yhteistä taivalta oli takana 4 vuotta.
Puolen vuoden tuntemisen jälkeen mentiin kihloihin ja 1 vuosi ja 2 kuukautta sen jälkeen naimisiin eli suuri päivämme koittaa heinäkuussa 2004.
Seurustelimme kesästä -87 kesään -90. En silti tuntenut riittävästi vaimoani, vai pitäisikö sanoa ettei hän ollut kertonut ihan kaikkea.
Ensitapaamisestamme on kahden viikon kuluttua vuosi. Siitä kahden kuukauden päästä sanomme toisillemme tahdon.
jälkeen muutettiin yhteen, reilu vuosi sen jälkeen suoraan naimisiin. Ei edes kihloissa oltu. Ja en muuten ollut raskaanakaan, että sen takia ei ollut kiire. Päivääkään en ole katunut, kaksi tenavaa ja kuusi yhteistä vuotta jo takana. Jos toista rakastaa, aika on oikea.
Seurustelimme vuoden ennen yhteen muuttoa ja kahdeksan vuotta ennen naimisiinmenoa.
Tämän vuoden syksyllä olemme olleet yhdessä 10 vuotta.
oon tuntenu rakkaani muutaman kuukauen(3kk tyyppina)ja 4pvaa henk.kohtasesti ennenku alettii seurustellee. ny muutaman viikon seurusteltu, ja kihloihin mennaan tasan vuojen paasta seurustelun alkamisesta ja naimisiin 2005 heinakuussa (kansje)(sovittu juttu), joten reipas vuos siihen mennessa tunnettu toisemme.(nyt oltas jo valmiit naimisiin).
ei oo pakko kymmenta vuotta olla ennenku naimisiin...jos on tarkotettu sulle,ni mita sita viivyttellee...naimissii vaa ja rakentammaa yhteista tulevaisuutta.
tsemppia kaikille!!!!
Kerrataanpa jälleen kerran se kihlaus. Kun mies ja nainen sopivat avioliitosta, he kihlautuvat. Te olette jo sopineet, että menette naimisiin vuoden 2005 heinäkuussa. Te siis olette kihloissa. Asiaa ei muuta se, että olette päättäneet pitää vuoden päästä jonkin rituaalin, jota te kutsutte kihlaukseksi.
Kihlaus-sanana tarkoittaa yleisesti sovittua tiettyä asiaa, joka tässä tapauksessa on määritelty myös Suomen laissa. Se on lupaus avioliitosta. Joku yksittäinen pariskunta ei voi noin vain muuttaa sanan merkitystä edes omalla kohdallaan.
Esimerkiksi poika ja tyttö tarkoittavat tiettyjä asioita. Vaikka poika kuinka haluaisi olla tyttö ja vaikka hän kuinka nimittäisi itseään tytöksi, hän on koko ajan poika. Se, että hän itse käyttää sanaa tyttö väärin, ei muuta asiaa. Samoin te olette kihloissa, vaikka käytätte ilmeisesti sanaa kihlaus väärin.
Ihanaa että joku on noin varma siitä toisesta ja noin pian!!!!!!!!!!
ONNEA teille!!!
Hei Mikkis, olen kanssasi samaa mieltä. Silti haluan kysyä: oletko Jehovan todistaja? Käytät vertauksia ihan kuin heikäläisetkin ja vähättelet "rituaaleja". Ihmettelen maailmanmenoa, nuorten ihmisten vastuuttomutta, lyhytjännitteisyyttä ja haahuilua siinä missä varmasti sinäkin, mutta en minä tuolla tavalla jaksa eri keskusteluissa käydä toisia opettamassa...
Seurustelimme vajaa neljä kuukautta ja menimme kihloihin. Ja pari viikkoa siitä muutimme yhteen. Häistä puhuttiin jo parin kuukauden seurustelun jälkeen, ja ne pitikin pitää tämän vuoden elokuussa (siis 10 kk tapaamisemme jälkeen), mutta jouduimme siirtämään ne ensi vuoteen, meistä johtumattomista syistä.
Mielestäni pääasia ei ole se kuinka kauan seurustelee, vaan kuinka hyvin tuntee toisen ja onko onnellinen suhteessaan.
Myönnettäköön, joskus kyllä hirvittää tämä meidän tahti (olen tavallisesti hyvinkin harkitsevainen kaikessa), mutta jos on hyvä olla niin mitä sitä miettimään.
Oltiin seurusteltu tasan vuosi kun mentiin kihloihin. nyt kesällä 2004 tulee 6v. ei olla vielä naimisissa, mutta asiasta ollaan puhuttu ja ehkäpä syksyllä/talvella 2005 menemme naimisiin.
siskoni meni 1 vkon tuntemisen jälkeen naimisiin, että näin.
Yleensä siskoni on harkitseva ja minä se että antaa mennä vaan -tyyppi... = )
*N*
...ja sitä nopeammin erotaankin!
Tää se syynä lukuisiin eroihin,
liian nopea ja (tarpeeksi) harkitsematon kihlaus ja naimisiin meno!!!
Kyllä siinä rakastumisen alkuhuumassa,
joka kuulemma kestää n. 1,5-3 v,
voikin naimisiin asti hurahtaa,
mutta kuinka moni kestää tulevan arjen!?!
Varmasti tässä aiemmin vastanneissa on molemman kaltaisia pareja, niitä kestäviäkin,
mutta veikkaan, että jos tämä sama galluppi tehdään samoille tyypeille 3-7v päästä, vähintäänkin puolet ovat eronneet,
tai vakavasti sitä harkitsevat!
Mutta pistetään tilastot uusiksi,
ja pidetään suhteet kunnossa,
valtavasti työtä se tarvitsee,
mutta parhaimmillaan on sen arvoista : )
Mitenkäs se onnistuu kun Suomessa pitää hakea avioliiton esteiden tutkintaa ja niiden saaminen kestää sen viikon? Samana päivänäkö ne hakivat sitä tutkintaa kun tutustuivat?
Me olimme seurustelleet neljä ja puoli kuukautta ennen kihlausta. Nyt kesällä juhannushäät tiedossa, eli olemme seurustelleet kaksi vuotta ja neljä kuukautta.
Joskus hirvittää, mutta miksi epäröidä, kun on tavannut sen oikean.
Minua kosittiin jo kolmen kuukauden tuntemisen jälkeen. Kihloihin lupauduin kuitenkin vasta kun seurustelua oli takana 1 v 4 kk ja yhdessä oli silloin asuttu noin 1 v. Meidät vihitään ensi kuussa, jolloin on tapaamisestamme 1 v 9 kk. Arki on jaettu, mutta rakkaus vaan syvenee. Joku ihminen voi sittenkin olla toiselle SE AINOA OIKEA - ihminen, jota ilman ei voisi kuvitellakaan elävänsä.
menivät naimisiin 10kk seurustelun jälkeen ja yhteiseloa on nyt takana 30v ja 4lasta.itse olen sinkku ja unelmoin samanlaisesta suhteesta :)
kun meni naimisiin. Nyt 14 vuotta naimisissa, muutama muksu ja menee erittäin hyvin. Kumpikin on kuulemma vakuuttunut olevansa elämänsä rakkauden kanssa naimisissa. Jus vähän aikaa sitten juteltiin.
seurusteltu nyt 4 ja puoli vuotta, häät kesäkuussa. Eli Vajaa viis vuotta tulee seurustelua, josta 2 vuotta kihloissa...
Yhdessä ollaan oltu nyt reilu 2,5 vuotta. Ollaan juteltu että naimisiinmenon aika voisi olla joskus vuoden tai parin päästä. EI, ei siis olla kihloissa vaikka täällä joku niin saarnaa. Tiedän että avomieheni haluaa kanssani naimisiin ja hän tietää minun haluavan samoin, mutta EMME ole kihloissa. Monta kertaa olemme toisiltamme kyselleet että kai me sitten joskus mennään naimisiin, mutta myöntävistä vastauksista huolimatta en todellakaan koe että olemme kihloissa. Yksimielisyys on eri asia kuin lupaus.
Edellinen suhteeni kesti 4 vuotta, ja siitä 2 vuotta olimme kihloissa. Ihan yltiörakastuneita oltiin melkein 3 vuotta, ihan varmoja oltiin että naimisiin mennään. Minä olin AIVAN varma että olin tavannut sen ainoan oikean (oli 18 ja hän 20 kun tapasimme). Vaan sitten asiat muuttui ja rakkaus loppui. Käsittämättömältähän se tuntui, mutta niinkin voi käydä. Tämän takia halua nyt nykyisessä suhteessani (joka tuntuu todella oikealta) odottaa vielä ainakin vuoden.
Tämä siis vain minun mielipiteeni. Toivotan todella paljon onnea kaikille jotka naimisiin menevät, seurusteluajasta huolimatta. Ihmiset kun ovat niin erilaisia. Jokin sopii toiselle ja toiselle taas ei.
En ole vielä naimisiinmennyt,mutta häät ovat suunnitteilla vuodelle 2007,eli 4 vuotta(Kihloihin mentiiin tänävuonna..^^)