Vanha on halpa mutta remontteja on tulossa, miten laskea ne vanhan hintaan? Putkiremppa osakkeessa on 500-700 euroa neliö, 50 vuotta kestävät, entä paljonko maksaa julkisivu, parveke, sähkö ja muut rempat, miten usein niitä pitää tehdä?
Uuden ja vanhan hinnan
vertaaminen
20406
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
äkkiä se kämppä tarjoten +30% pyyntihintaan. Etteivät vaan lopu, kun korko on halpaa ;)
Ei nyt ole asunnonostajan syytä käyttää järkeään. (ikivelkaisten muulien ajatelma 2010)
Noin keskimäärin kerrostalon remontteihin menee 50 vuodessa osakkeen hinta. Ensimmäisen 20 - 30 v aikana remonttikustannukset pysyvät kohtuullisina, mutta seuraavan 20 - 30 v aikana tehdään ne isot remontit ainakin kertaalleen ja tässä ei ole vielä mukana asukkaan itse tekemiä remontteja. Eli jos ostat 30 v vanhan kt-osakkeen eikä kiinteistössä ole tehty ainoatakaan isoa remonttia, voit suosilla varautua, että niitä on tulossa ja huomioi se myös tarjoamassasi hinnassa.
Tarkoitus olisi ostaa max 25 vuotta vanha neljä huonetta ja keittiö. Siinä ehtisi hyvin lapset kasvattaa ja ennen putkiremppaa myydä ja muuttaa muijan kanssa kaksioon, penskat silloin jo maailmalla. Putkirempan hinnan suurinpiirtein tiedän mutta kuinka usein niitä muita remppoja tulee ja kuinka kalliita ne ovat?
Ostat max 20 v vanha. Tarkkaan kun valitsee ja kiinteistön kunnon selvittää, hyvällä tuurilla siinä voi ausustella edullisesti vielä reilu 10 v. Toisaalta, putkiston ikää on aika vaikea arvioida lonkalta. Ikkuna, ovi ja vesikateremontit ovat pikkujuttuja, vaan jos nekin tulee yhdellä kertaa, saattaa siitäkin kertyä aimo kakku. Ilkein kuitenkin on tuo putkiremontti. Pääsääntöisesti osakkeessa ei voi asua remontin aikana ja se voi olla aika hankalaa. Harvemmin myöskään remontin kustannukset nostavat osakkeen arvoa 1:1. Ehkä kaikkein varmin/edullisin kokonaiskustannuksilta voisi olla tuollainen 10-15v vanha, mistä on jo uutuuslisä karissut pois. Miksei myös vähän vanhempi, jossa on jo isoimmat remotit tehty - ainakin se putkiremppa.
Tuttava osti kt-osakkeen yhtiöstä, jossa oli laaja putkiremppa muuta saneerausta edessä, mutta suunnitelmat oli jo tehty ja hinnat tiedossa. Luonnollisesti hinta oli sovitettu remonttikustannusten mukaan. Remppa on nyt valmistumassa ja samalla hän teki täydellisen pintarempan koko asuntoon. Asusteli vuokralla ja pätkäsi vuokrasopimuksen niin, että muuttaa vasta kun kaikki on valmista. Kokonaishinta oli ehkä aika kova, mutta ihan saman tyyppinen juttu kuin jos ostaisi uuden. Maksetaan vähän enemmän huolettomuudesta.
Kun ostat uuden maksat aluksi enemmän mutta pitkään aikaan ei tarvitse remonteista maksaa. Lisäksi äänieristys on erinomainen verrattuna vanhoihin. Tämä ei ole mielipide vaan fakta!
Tietämättä valituista teknisistä ratkaisuista. Esimerkiksi putkiremontteja tehdään entistä enemmän pinnotustekniikalla, joka on paljon halvempi kuin perinteinen. Kaikkiin putkiin sitä kuitenkaan ei voida tehdä. Lisäksi kaikki asoy:t eivät pinnotusta halua vaan mielummin perinteisen, vaikka ko. systeemi esim. Ruotsissa toimii hyvin.
Oma neuvoni on, että osta valmiiksi peruskorjattu vanha, hinta on joka tapauksessa halvempi kuin uudessa.
Pitää ottaa huomioon laatunäkökohdat, uusissa on sauna, isommissa asunnoissa kaksi vessaa, kaikissa vanhoissa isoissa ei ole, parveke iso ja/tai niitä on kaksi, erinomainen ilmanvaihto, äänieristys josta vanhassa voi vain unelmoida, nämä kaikki on otettava huomioon. Asumisen laatuun kuuluu kaikki nämä, niitä on hankala rahallisesti mitata.
Käväsin tuossa eräällä tuttavalla pari vuotta sitten valmistuneessa kaksiossa. Kaupungin (ei hesa) kalleinta aluetta, kuten myös neliöhinnat. Oli kyllä aika loukku. Ahdas ja sokkeloinen, pieni ja liian kapea parveke. Erillinen vessa oli tosi ahdas koppi. Hyvät materiaalit mutta ei mitenkään kummoset jos vaikka ajattelisi tehdä pinta-/keittiö-/märkätilarempan vanhaan. Tekniikkakin oli mielestäni hyvin tuollaista perustasoa. Koneellinen ilmastointi oli, sekin ihan perusmalli. Itse jos uuden ostaisin, kyllä siellä pitäisi olla vähän jotain "UUTTA" ..kin.. Isot rakennusliikkeet laskee just eikä melkein joka nippelin ja nappelin. Ihan standarttia perusmallia myydään luksuksena.
Jos kaupungin "parhaimmalle eli kalleimmalle" rakennuspaikalle tehdään kerrostaloja, kaupungin pitäisi edellyttää jo tontteja myydessä/vuokratessa, että sinne myös tehdään tonttien arvoisia taloja/osakkeita.
Samaa skeidaa ne uudetkin on, Suomessa ei osata kerrostaloja rakentaa. Ääineristys ei ole yhtään parempi, se on täyttä propagandaa!
Isellä ollut 4 ja on 2000-luvun uudiskohdetta ja kaikissa huomattavasti parempi äänieristys kuin
vanhoissa. Esim askeläänet eivät kuulu yläkerrasta enää ja ilmanvaihto huoneistokohtainen.
Kanavista ei siis tule naapurin ääniä.
Tässä vain muutama esimerkki.
Itse ostan aina uuden. Vanhoja en huoli, koska niitä on ollut ja ne tiedetään.
Jep samaa mieltä, itsellä kokemuksia eri aikakausien asunnoista, vanhoissa kivitaloissa rv 1928-1940 oli paperiseinät, kaikki kuului läpi naapurista, 1960 luvun talossa kuului kaikki myöskin kananpaska seinän läpi 1990 luvun elementtitaloissa kuului myöskin läpi puh ja vessaäänet ja suihkun äänet, 2001 rakenettu oli jo hieman parempi, vain veden kohina kuului, nyt asun 2006 rakennetussa, jossa välipohjat paksu paikalla valu ja oma ilmanvaihto, ei kuulu mitään naapureista, ei mistään kuulu vesijohtojen ääniä, erittäin hyvää asumista ja talossa kuitnekin paljon asuntoja ja kerroksia, mutta tämä hyvin rakennettu omistustalo.
Uusimmat ovat parhaita.
Jos naapurissa möykätään on aivan samantekevää onko talo uusi tai vanha, kääntäen on myös samantekevää jos ovat hiljaisia, ei uudet ole yhtään sen parempia kuin esim 1970-luvun puolivälin rakennetut, seinät ovat niissä ja uusissa tasan tarkkaan samanpaksuiset eli 180 milliä teräsbetonia!
Askeläänien äänieristys on voinut parantua mutta pointti on se että se on vain yksi taajuus jota on mitattu, muut menevät läpi kuin ennenkin!
Äläpä yleistä, seinät ovat usein 180 cm, mutta miten läpivedot ja tiiistys toteutettu, nykyään paljon paremmin ja välipohjat olivat vielä 90-luvulla ontelolaatta 265 mm, nykyisin ontelolaatta 370mm, tai vielä parempi 30 cm paksu paikalla valettu välipohja, jossa ei onteloita ja hyvä äänieritys.
Seinistä vielä, Leppävaaraan valmistuvassa Skanskan tornitalossa seinät 200 mm ja välipohjat 32 cm paikala valu.
Kampissa Urho Kekkosen kadulla rv-2005 rakentaja Srv Westerlund, koko talo paikalla rakennettu, seinät paikalla valu 220 mm, välipohjat 32 cm paikalla valu uiva eristekerros, voin sanoa, että parempaa äänieristystä ei löydy, tässä talossa hiirenhiljaista, kun vielä nykyaikainen talotekniikka.
Köyhät ne vaan selittää pihjajanmarjoja happamiksi.
Kyllä uusi on aina uusi. Aivan täydellinen ei äänieristys ole - kyllä poraaminen tai ovien paiskominen edelleen kuuluu, mutta siihen se sitten melkeinpä jääkin.
Itselläni on just tullut 2 vuotta täyteen ja toistaiseksi on ensimmäinenkin perheriita vielä kuulematta. Joko täällä ei moisia harrasteta (uskottavaa?) tai sitten äänieristys on vaan riittävän hyvä. Veikkaan jälkimmäistä....
Nimittäin ihan alkuun, taloon muutettuani, kuvittelin, että seinänaapurit ovat pääasiassa poissa kotoa, kun mitään ei kuulu. Sitten yhtenä viikonloppuna kuului jotain muminaa alakerrasta. Aha, nyt siellä sitten ollaan kotona, päättelin. Kunnes rappukäytävässä liikkuessani hiffasin, että siellä olikin koko kämppä täynnä miehenköriläitä & kisastudio pystyssä (lätkän mm-kisat käynnissä) .... eli kun puolentusinaa miestä huutaa suoraa huutoa, niin se kuuluu seinistä/välipohjista läpi. ...mutta sen verran huonosti, etten arvannut ääntelijöiden määrää & äänenkäytön voimakkuutta (kaikki irti).
> seinät ovat niissä ja uusissa tasan tarkkaan samanpaksuiset eli 180 milliä teräsbetonia!
Niinpä, mutta elementtirakentamisen alkuaikoina ei edes osattu tehdä kunnollisia sauma/juotosvaluja (kun ei ollut oikeanlaista "kuraa" tähän tarkoitukseen) elementtien liittämiseen toisiinsa "saumattomaksi" kokonaisuudeksi. Ja välipohjathan noissa olivat aika ohkaiset silloin, kun sai rakentaa min. 2,7 m kerroskorkeudella (rakentamisessahan, valitettavasti, minimivaatimus = normaali mitoituskäytäntö).
Onneksi nykyiset äänieristysvaatimukset ovatkin maailman tiukimmat. Tai ainakin olivat pari vuotta sitten A. Halmeen mukaan.
> Askeläänien äänieristys on voinut parantua mutta pointti on se että se on vain yksi taajuus jota on mitattu, muut menevät läpi kuin ennenkin!
Yksi taajuus? Askeläänien eristävyys mitataan kylläkin koneella, joka takoo lattioita vasaroilla, simuloiden kengät jalassa astelua.
Ei kai köyhä & kateellinen pelle nyt kuvittele, että ongelmana olisi lattioiden notkuminen askelten tahtiin eli jollain 0,5 Hz taajuudella? .... eihän nyt puhuta mistään Kallion slummista ja puisista välipohjista, jotka tosiaan notkuvat havaittavasti & häiritsevästi.
Se nyt vaan on niin että ei uusissa kerrostaloissa ole oleellisesti parempi äänieristys kun verrataan esim. 1980-luvulla rakennettuihin. Vähän parempi, ei paljoa, niin se vain on. Naapurit ratkaisee, jos he yöllä möykkäävät herää uudessa aivan yhtä varmasti kuin vanhassakin.
Uusi ostetaan sen takia että asumiskustannukset ovat tiedossa, ei ole isoja remontteja vuosikymmeniin tulossa. Tästä kyllä sitten joutuukin maksamaan ja paljon, minun mielestä liikaa!
Kun verrataan 1980-luvulla rakennettua ja aivan uutta ei oleellista eroa ole äänieristyksessä. Joka muuta väittää valehtelee!
> Putkiremppa osakkeessa on 500-700 euroa neliö
Tällaisessa hinnassa on yleensä mukana myös yhteistilojen kunnostusta sekä teletekniikan ja sähköjen ainakin osittainen uusiminen (yleensä nousut ryhmäkeskukset eli "sulaketaulut"). Tarkoittaen sitä, että tulee 3-vaihdesähkö joka kämppään. Pahimmillaanhan koko asunto on voinut olla 2 sulakkeen takana eli hella 10 A valaistukselle.
Mutta pistorasioiden määrä pysyy edelleen yhtä olemattomana = 50-60 -luvun laatustandardien mukaisena ...ellei asukas sitten teetä omaan laskuunsa näitä lisää.
...nämä viemärien pinnoitukset, mitä taas muutama pelle tyrkytti, ovat toki halvempia, mutta se halpuus tulee siitä, että jätetään osa töistä tekemättä = siirretään myöhemmin tehtäväksi. Esim. vesieristysten uusiminen, sähkönousut yms.
> parveke, sähkö ja muut rempat, miten usein niitä pitää tehdä?
Parveke, julkisivu, vesikatto, ikkunoiden uusiminen/kunnostus - näihin en osaa sanoa tarkkaa hintaa, se riippuu hyvin paljon siitä, kuin raskaita toimenpiteitä tarvitaan. Itse on tullut koettua parveke julkisivuremppa 70-luvun talossa ja se jäi alle 100 €/m² koska usea taloyhtiö toimi yhteistyössä ja teetti rempat peräkkäin. Iso, pitkäkestoinen työmaa on aina parempi urakoitsijoille ja se näkyy myös hinnassa.
Mutta peukalosääntönä voisi kait laskea 100 €/m² "joka aselajille" ja saaneerausjakso 30 vuotta (...toki tässäkin on vaihteluita, jo 15 vuotiaisiin taloihin on jo jouduttu tekemään parvekeremppaa, toisaalta joku toinen voi kestää 50 vuotta no problems). Vanhoissa keskikaupungin kortteleissa voi olla aika kiva = kallis miina myös pihakansien korjaukset.
Eli näin äkkipäätä sanoisin, että vanhan "koskaan ei ole remonttia tarvinnut tehdä" pommin saneeraus = putki julkisivuremontit (sis. ikkunoiden uusiminen) jotain muuta, pienempää, maksaa helposti 1000 €/m².
Tiedän myös, että yksi ex. asuintaloni on korjattu kymmenkynta vuotta sitten niin raskaasti (siinä meni uusiksi myös elementtien ulkokuoret eristeet ja vanhaa jäi siis jäljelle vain kantava runko), että kustannus oli = uudisrakennuksen kustannus. Remontilla (totaalisen purkamisen ja uudisrakentamisen sijaan) säästettiin ainoastaan rungon purkutöissä & jätemaksuissa....
....eikä lopputulos silti ole lähelläkään uutta!
Näissä nyt rempattavissa, pääsosin 50/60 -luvun taloissa, on kylppärit 3 m² kokoluokkaa eli hyvällä tuurilla niihin saadaan järjestymään paikka pesutornille (uusissa itsestäänselvyys) ja huonolla löytyy tila ainoastaan päältäladattavalle pesukoneelle.
Ja viimeistään rempan jälkeen asuntojen ilmanvaihto on mallia koneellinen poisto ja korvausilma otetaan sisään sillä halvimmalla & huonoimmalla ratkaisulla eli karmiventtiilit ikkunoissa. Veto on taattu vieras siinä missä liikenteen melu ja pölykin.
Vanhoista taloista puuttuu usein parvekkeet pienimmistä asunnoista. Pahimmillaan ei ole edes tuuletusparvekkeita.
Ja se on kanssa syytä muistaa, ettei äänieristys parane yhtään eli voi talon rakenneratkaisuista ja tuurista (miten hyvin ne on aikanaan toteutettu) olla mitä tahansa tyydyttävän ja surkean välillä. Ei ole vanhoissa taloissa mitenkään harvinaista, että muutaman asunnon välillä on seinä pelkästään näköesteenä ja keskustelu sujuu ääntä yhtään korottamatta. En nyt osaa suoralta kädeltä sanoa, milloin on edes tullut vaatimuksia huoneistojen väliselle äänieristykselle, mutta vahvasti on sellainen fiilis, että ne määräyksetkin ovat olleet "kuollut kirjain" pitkälle 90-luvulle, koska mittauksia ei ole ollut tapana tehdä.
Vrt. uusissa taloissa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto = ei ole ulkoseinät "juustoa" ja huoneistojen välinen äänieristyskin on selvästi parempi (vaikka tämä selvästi harmittaa niitä onnettomia, joilla ei ole uuteen varaa -> pitää yrittää vakuutella kaikille ja ennenkaikkea itselleen, että pihlajanmarjat ovat happamia). Syynä parempaan äänieristykseen ovat mm.
elementtien väliset juotosvalut (elementtitekniikan alkuvuosina ei ollut sopivia materiaaleja eli elementtien välejä ei saatu suljettua ilma&äänitiiviisti)
ääntä eristävät liittimet pattereissa
paksummat/massiivisemmat/jäykemmät välipohjat, tämän mahdollisti kerroskorkeuden nosto 2,7 -> 3,0 m joku 10 vuotta sitten
koneellinen tulo&poistoilmanvaihto = ulkoseinät eivät enää ole täynnä korvausilmaräppänöitä, myös huoneistojen välinen siirtyminen kanavien kautta eliminoitu ainakin huoneistokohtaisilla koneilla toteutetuissa kohteissa (toki onnistuu järkevillä kanavaratkaisuilla myös keskitetyssä järjestelmässä)
Asiaa kirjoitit ja totta, uudessa asuminen on moniverroin parmpaa kuin vanhassa, talotekniikka ja äänieristys ovat paljon paremmat uudessa, näitä "kallion pellejä" löytyy jotka puolustlevat vanhaa pahviseinäistä slummitaloa, mutta loppupeleissä Hildalle on tärkeämpi Mekon väri ja se mitä naapurista kuuluu ja kuinka lorisee. Heh..