Rakastunut Birgitta- neito heltyi nuorukaisen sanoista ja vakuutti:
- Armaani! Mikään mahti maailmassa tai sukujen kirot eivät voi lempeämme estää. Ota minut, rakkaani, sillä sinut olen valinnut yli kaikkien Paholaisen juonien!
Birgitta tarttui häkeltyneen hakkapeliitan käteen, eikä tämä voinut pelätessään tulevansa pian nähdyksi muuta kuin vetää tämän aitan seinustalle. Toisiaan tiukasti käsistä pidellen heidän kasvonsa lähenivät toisiaan, ja kohta neito antautui nuoren miehen kauan odottamaan suudelmaan.
Aitan ovi oli sopivasti auki, joten nuorukaiset livahtivat sinne kuin yhteisestä sopimuksesta.
Kun he silloin olisivat tienneet Paholaisen suurista juonista heitä kohtaan, neitokainen kertoi myöhemmin kauhuissaan, olisivat he vielä voineet perua aikeensa.
Klemetti suuteli Birgittaa yhä kiihkeämmin, ja nuoren sotamiehen vilkkaat kädet alkoivat työntyä neidon pellavaisen hameen alle. Birgitta päästi mekkonsa olkaimet putoamaan miehen alkaessa hyväillä ja puristella hänen kauniita omenankokoisia rintojaan.
Kaunis Birgitta nosti paidanhelmansa päänsä yli paljastaen pystypäiset ryntäänsä, jotka olivat kylän kaikkien poikien päiväuni, ja joiden nänninpäät nyt törröttivät kiihotuksesta kovina ja suurina kuin kirsikankivet. Klemetti alkoi suukotella niitä hellän kevyesti saaden neidon huokailemaan jännityksestä. Mies upotti koko suunsa nännin ympärille pyöritellen kielellä nypykkää ja imaisten molempia nännejä ahnaasti. Sotilaan tuuheat viikset kutittivat Birgitan rintoja hieman, ja neito huomasi miehen housunlahkeen alkavan kohoilla lupaavasti.
Birgitta laski kätensä hellästi mutta päättäväisesti miehen etumukselle tuntien siellä kovan sojotuksen. Yhdessä Klemetin avustuksella kaunotar vapautti miehen nahkavyöstään ja antoi painavien housujen pudota aitan puiselle lattialle. He molemmat huohottivat yhä kovemmin.
Yhtäkkiä vaalea neitsyt tunsi miehen sormien sukeltavan alushameensa alle ja koskettavan jalkoväliään, ja neito värähti hieman yllätyksestä. Samalla hän huomasi kostuneensa alapäästään huomattavasti.
Oliko tämä rakkautta, jota hän oli kaivannut?
Klemetin sormet tunkeutuivat varovasti kuin tunnustellen neidon sisään, ja nuori nainen vapisi tämän itselleen uuden tunteen vallassa. Kohta tytön sisässä seikkaili jo kaksi sormea, ja hän alkoi huohottaa yhä äänekkäämmin. Kaksin käsin Birgitta riuhtoi sotamiehen yltä tämän valkean rohdinpaidan samalla kun sotamies riisui lopullisesti neidon alushameen.
Siinä hän nyt oli aitan vaatearkulla täysin alasti istuen, eikä Klemettiäkään peittänyt enää muu kuin puolipitkät alushousut, jotka edestä pullottivat kuin saumoistaan pian ratkeavina.
Nyt minä teen sen, ajatteli Birgitta- neito, nyt minä näen ensi kertaa sen, mistä tähän mennessä olen vain kuullut säädyttömien piikatyttöjen tirskuen hihittelevän. Kartanon kaunotar ojensi kätensä miehen alushousujen saumalle, katsoi Klemettiä silmiin, ja kohtasi sieltä kysyvän, anteeksipyytävän, mutta yhdellä kertaa myös hyväksyvän katseen. Tyttö alkoi hiljalleen vetää housuja miehen jalasta.
Sitä tytön ei olisi pitänyt tehdä, sillä tämän jälkeen hän ei elämänsä yhtenäkään yönä tai päivänä voisi unohtaa sitä näkyä joka häntä kohtasi…
Kun neito rohkaistui riuhtaisemaan miehen alushousut kokonaan kerralla polviin saakka, ponnahti housujen alta täyteen seisovaan pituuteensa kovettuneet kaksi seisovaa miehen kalua!
Molemmat paalut alkoivat miehen nivusista mutta muistuttivat muuten kuin kaksihaaraista pajupuuta, jonka rungot nyt kilvan kohosivat taivasta kohden kivenkoviksi jäykistyneinä tämän alastoman naisen kiihotuksesta.
Birgitta- neidon suu jäi ammolleen tuon näyn edessä, ja kohta hän olisi ruvennut epäilemättä kirkumaan, mutta tässä kohtaa Klemetti otti tilanteen haltuunsa.
Hetkessä Klemetti oli työntänyt toisen kivikovista kaluistaan Birgitan suuhun, ja hetken neidosta tuntui että hän tukehtuisi siihen. Miehen ääni kuulosti nyt erilaiselta kuin sen tytön tunteman ujon nuorukaisen.
- Ime nyt sitä sitten, kun niin utelias olit… Tässä se sukuni kirous, jota olen saanut kantaa koko elämäni!
Klemetin kyrpä seisoi yhä kuumempana ja kovempana Birgitan kosteassa suussa, eikä Birgitta tiennyt mitä sille tehdä. Koska mies näytti kuitenkin nauttivan käsittelystä, alkoi neito pian rauhoittua huomatessaan nuoren sotilaan olevankin tällä tavoin kokonaan naisen ohjailtavissa. Saattoihan neito hyvinkin jatkaa hakkapeliitan kiusoittelemista, eikä tämä varmaan tekisi neidolle mitään pahaa niin kauan kun tunsi naisen hänelle tuomaa suunnatonta nautintoa.
Birgitta alkoi pyörittää kieltään Klemetin vasemmanpuoleisen kalun suuren terskan ympärillä, kunnes upotti koko vehkeen kokonaan suuhunsa juuriaan myöten. Toisella kädellään nainen tarttui edellisen juuresta nousevaan toiseen kyrpään alkaen vedellä sitä hiljaa edestakaisin. Tämä käsittely näytti tuottavan miehelle suurta mielihyvää, joten Birgitta runkkasi siitintä yhä varmemmin ja rajummin liikkein.
- Armaani! Mikään mahti maailmassa tai sukujen kirot eivät voi lempeämme estää. Ota minut, rakkaani, sillä sinut olen valinnut yli kaikkien Paholaisen juonien!
Birgitta tarttui häkeltyneen hakkapeliitan käteen, eikä tämä voinut pelätessään tulevansa pian nähdyksi muuta kuin vetää tämän aitan seinustalle. Toisiaan tiukasti käsistä pidellen heidän kasvonsa lähenivät toisiaan, ja kohta neito antautui nuoren miehen kauan odottamaan suudelmaan.
Aitan ovi oli sopivasti auki, joten nuorukaiset livahtivat sinne kuin yhteisestä sopimuksesta.
Kun he silloin olisivat tienneet Paholaisen suurista juonista heitä kohtaan, neitokainen kertoi myöhemmin kauhuissaan, olisivat he vielä voineet perua aikeensa.
Klemetti suuteli Birgittaa yhä kiihkeämmin, ja nuoren sotamiehen vilkkaat kädet alkoivat työntyä neidon pellavaisen hameen alle. Birgitta päästi mekkonsa olkaimet putoamaan miehen alkaessa hyväillä ja puristella hänen kauniita omenankokoisia rintojaan.
Kaunis Birgitta nosti paidanhelmansa päänsä yli paljastaen pystypäiset ryntäänsä, jotka olivat kylän kaikkien poikien päiväuni, ja joiden nänninpäät nyt törröttivät kiihotuksesta kovina ja suurina kuin kirsikankivet. Klemetti alkoi suukotella niitä hellän kevyesti saaden neidon huokailemaan jännityksestä. Mies upotti koko suunsa nännin ympärille pyöritellen kielellä nypykkää ja imaisten molempia nännejä ahnaasti. Sotilaan tuuheat viikset kutittivat Birgitan rintoja hieman, ja neito huomasi miehen housunlahkeen alkavan kohoilla lupaavasti.
Birgitta laski kätensä hellästi mutta päättäväisesti miehen etumukselle tuntien siellä kovan sojotuksen. Yhdessä Klemetin avustuksella kaunotar vapautti miehen nahkavyöstään ja antoi painavien housujen pudota aitan puiselle lattialle. He molemmat huohottivat yhä kovemmin.
Yhtäkkiä vaalea neitsyt tunsi miehen sormien sukeltavan alushameensa alle ja koskettavan jalkoväliään, ja neito värähti hieman yllätyksestä. Samalla hän huomasi kostuneensa alapäästään huomattavasti.
Oliko tämä rakkautta, jota hän oli kaivannut?
Klemetin sormet tunkeutuivat varovasti kuin tunnustellen neidon sisään, ja nuori nainen vapisi tämän itselleen uuden tunteen vallassa. Kohta tytön sisässä seikkaili jo kaksi sormea, ja hän alkoi huohottaa yhä äänekkäämmin. Kaksin käsin Birgitta riuhtoi sotamiehen yltä tämän valkean rohdinpaidan samalla kun sotamies riisui lopullisesti neidon alushameen.
Siinä hän nyt oli aitan vaatearkulla täysin alasti istuen, eikä Klemettiäkään peittänyt enää muu kuin puolipitkät alushousut, jotka edestä pullottivat kuin saumoistaan pian ratkeavina.
Nyt minä teen sen, ajatteli Birgitta- neito, nyt minä näen ensi kertaa sen, mistä tähän mennessä olen vain kuullut säädyttömien piikatyttöjen tirskuen hihittelevän. Kartanon kaunotar ojensi kätensä miehen alushousujen saumalle, katsoi Klemettiä silmiin, ja kohtasi sieltä kysyvän, anteeksipyytävän, mutta yhdellä kertaa myös hyväksyvän katseen. Tyttö alkoi hiljalleen vetää housuja miehen jalasta.
Sitä tytön ei olisi pitänyt tehdä, sillä tämän jälkeen hän ei elämänsä yhtenäkään yönä tai päivänä voisi unohtaa sitä näkyä joka häntä kohtasi…
Kun neito rohkaistui riuhtaisemaan miehen alushousut kokonaan kerralla polviin saakka, ponnahti housujen alta täyteen seisovaan pituuteensa kovettuneet kaksi seisovaa miehen kalua!
Molemmat paalut alkoivat miehen nivusista mutta muistuttivat muuten kuin kaksihaaraista pajupuuta, jonka rungot nyt kilvan kohosivat taivasta kohden kivenkoviksi jäykistyneinä tämän alastoman naisen kiihotuksesta.
Birgitta- neidon suu jäi ammolleen tuon näyn edessä, ja kohta hän olisi ruvennut epäilemättä kirkumaan, mutta tässä kohtaa Klemetti otti tilanteen haltuunsa.
Hetkessä Klemetti oli työntänyt toisen kivikovista kaluistaan Birgitan suuhun, ja hetken neidosta tuntui että hän tukehtuisi siihen. Miehen ääni kuulosti nyt erilaiselta kuin sen tytön tunteman ujon nuorukaisen.
- Ime nyt sitä sitten, kun niin utelias olit… Tässä se sukuni kirous, jota olen saanut kantaa koko elämäni!
Klemetin kyrpä seisoi yhä kuumempana ja kovempana Birgitan kosteassa suussa, eikä Birgitta tiennyt mitä sille tehdä. Koska mies näytti kuitenkin nauttivan käsittelystä, alkoi neito pian rauhoittua huomatessaan nuoren sotilaan olevankin tällä tavoin kokonaan naisen ohjailtavissa. Saattoihan neito hyvinkin jatkaa hakkapeliitan kiusoittelemista, eikä tämä varmaan tekisi neidolle mitään pahaa niin kauan kun tunsi naisen hänelle tuomaa suunnatonta nautintoa.
Birgitta alkoi pyörittää kieltään Klemetin vasemmanpuoleisen kalun suuren terskan ympärillä, kunnes upotti koko vehkeen kokonaan suuhunsa juuriaan myöten. Toisella kädellään nainen tarttui edellisen juuresta nousevaan toiseen kyrpään alkaen vedellä sitä hiljaa edestakaisin. Tämä käsittely näytti tuottavan miehelle suurta mielihyvää, joten Birgitta runkkasi siitintä yhä varmemmin ja rajummin liikkein.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.