Kun ongelmani on tämä. Avovaimollani ja minulla on pieni kaksivuotias poika. Ja seksielämämme käytännössä loppui jo raskauden alkupuolella eli olen ollut lähes ilman seksiä nyt siis jo melkein kolme vuotta. Pari kertaa hän on heltynyt minulle antamaan tänä aikana. Synnytyksessä hän repesi pahasti ja ymmärrän häntä kyllä siinä mielessä että siinä voi pitkäkin aika mennä ennen kuin "se" käy edes mielessä kaiken sen vaipan vaihdon koliikin keskellä, mutta että kaksi vuotta... Rakastan häntä ja poikaani kovasti eikä tämä ole tärkein asia maailmassa mutta on se kuitenkin iso osa parisuhdetta, ainakin minun mielestäni. Vika ei ole yksistään kummassakaan mutta se on kaikkien osien summa. Puolisollani ei käytännössä ole haluja lainkaan ja minulla sitten taas hänenkin puolestaan. Olemme olleet jo niin kauan kuin kämppiksiä keskenämme, että asiasta on tullut hankala. Hän haluaa kyllä sitten kun hänet saa ensin lämpenemään ja kostumaan, jossa sitten törmätäänkin sitten siihen ongelmaan. Kun hänen lähelleen ei pääse millään aseilla ja millä saan hänet "käännettyä päälle" jos en pääse lähelle. Jos ehdotan että voisin vaikka hieroa hartioita tai jalkoja, vastaus on "mitä sä oikein yrität, pimppiä vai", jos ehdotan että laitetaan poika sukulaisille yökylään ja mennään vaikka syömään ja leffaan tai jotain, vastaus on saman kaltainen mutta lisättynä "ja mun tulee ikävä poikaa". Jos sanon suoraan hän järkyttyy ja vaivaantuu, ja jos koitan vihjailla hän sanoo "hah, ei käy". Varsinkin salkkarit ja sun muut unelmien poikamiestytöt ja facebookit tuntuvat olevan tärkeämpiä kuin yhteinen vähiin jäänyt aikamme. Tekstistä saa kuvan että hän on aivan kaamea lehmä mutta ei, hän on aivan ihana, kaunis, huumorintajuinen ja mahtava äiti. Mitä pitäisi tehdä?!? Alan olla epätoivoinen!! Olemme puhuneet asiasta suoraan, ja olemme samaa mieltä, että jotain pitäisi tehdä!! Toivottavasti en ole tuomittu ikuiseen selibaattiin, olen vasta kuitenkin 25!!! Nyt niitä vinkkejä ihmiset!!! Kiitos jo etukäteen!!!
Olisko vinkkiä?
jaalo
1127
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kurja juttu ja pitkään olette antaneet asian olla.
Nyt, kun molemmat ovat sitä mieltä, että jotain pitäisi asialle tehdä, niin TEHKÄÄ!! Keskenään puhuminen ei tunnu auttavan, niin sitten SINUN tulee rohkeasti varata aika seksuaaliterapeutille/terapeutille. Ihan oikeasti. Kai vaimosi lähtisi sinne kanssasi, kun kerran hänkin on sitä mieltä että jotain tarttis tehdä?
Tai sitten mietitte yhdessä miten hommat hoidetaan. Jos vaimosi halut ovat täysin loppu, eikä hän halua edes yrittää herätellä niitä, niin onko hän sitä mieltä, että sinun on sitten tyydyttävä osaasi? Minusta ei sekään ihan reilua ole.