syömishäiriöni on mennyt koko ajan pahemmaksi. enää en halua nähdä ketään, olen työtön. Olen aina kotona. Nykyään satutan välttelylläni muita, kavereita , poikaystävää. En vain halua nähdä ketään, varsinkaan näin läskinä. Haluan laihduttaa jotta voisin nähdä ihmisä, toisinaan silloin ei ole energiaa edes kävellä.
Olen umpikujassa. En kestä itseäni näin, enkä jaksa salailujani. Muutkaan ei kestä minua. Kukaan ei halua enää jutella minulle, sillä olen aina niin pahalla tuulella.
On ollut vuoden verran nyt ednos, ja kovaa vauhtia anoreksiaa kohti. En tiedä mitä teen. hoitoon en halua.
Haluisin tietää miten te läheiset näätte anorektikon? Haluatteko mielummin antaa hänen olla käytöksensä takia ? Kertokaa kaikkea mitä läheinen ajattelee.
Olen umpikujassa. En kestä itseäni näin, enkä jaksa salailujani. Muutkaan ei kestä minua. Kukaan ei halua enää jutella minulle, sillä olen aina niin pahalla tuulella.
On ollut vuoden verran nyt ednos, ja kovaa vauhtia anoreksiaa kohti. En tiedä mitä teen. hoitoon en halua.
Haluisin tietää miten te läheiset näätte anorektikon? Haluatteko mielummin antaa hänen olla käytöksensä takia ? Kertokaa kaikkea mitä läheinen ajattelee.
Vastaukset 1
Vanhimmat
voin sanoa, että sä tuhoat kaiken hyvän ympäriltäsi. Mulla on ollut paha anoreksia ja olen siitä yrittänyt toipua vuosia. Nyt paras ystäväni on sairastunut siihen. Tuntuu pahalta. Iha helvetin pahalta. Sä satutat kaikkia ympärilläs olevia. Jos susta tuntuu ettei kukaan välitä, sä olet väärässä. Ne todennäköisesti itkee yksin öisin sun pahaa oloasi. Sä et vain näe sitä.
Älä tuhoa itseäs ja ympärilläsi olevia. Se ei johda mihinkään hyvään. Jos sä nautit muiden satuttamisesta, kehotan jatkamaan sairaita ajatuksiasi. Tärkeintä vain on, että tajuat, mitä teet. Läheisenä voin sanoa, että mä tappaisin itteni ennen kuin antaisin läheiseni kärsiä siitä katalasta taudista.