Mitä ovat tarkalleen nimeltään tuossa kuvassa emolevyllä olevat elkot, siis millä nimellä noita voisi elektroniikkaliikkeistä kysellä? Meinaan että jos menen pyytämään myyjältä että elko 1000 uF/16 V niin se voi lykätä mulle perinteisiä elkoja joiden ongelmana on kuivuminen, mutta mä haluaisin tuollaisia mitä tuossa emolla on:
http://www.verkkokauppa.com/productimages/orig/107901_01.jpg
http://www.verkkokauppa.com/productimages/orig/107901_01.jpg
Vastaukset 17
Vanhimmat
http://alturl.com/maxd
http://alturl.com/596o
http://www.elektori.com/Raami.php
Partco ja Elfa yleisimmät ostapaikat. Kuvassa olevat on polymeerielkoja joita sanotaan usein solid-elkoiksi. Muuten hyviä, mutta järjettömän kalliita.
http://venda.uku.fi/studies/kurssit/ELE1/luennot/hk_elkot.pdf
Sopiva ketju sattui kohdalle, joten kysäisempä omaa konkkiin liittyvää juttua.
Onko kondensaattorille rasittava ja kuumentava tilanne sellainen, että hehkulamppuhimmentimeltä saapunut pätkitty ja sitten tasasuunnattu jännite suodatetaan tasaisemmaksi/katkeamattomaksi tasajännitteeksi? Nyt lamppu himmennettynä sirisee (jotain kaasua sisällä tyhjiön sijaan, veikkaan), ja sirisee edelleen sen tasasuuntauksen jälkeenkin, koska jännite tulee pätkinä.
Konkka joutuisi siis latautumaan ja purkautumaan pätkityn tasajännitteen mukaan 50 tai 100 (ei aivan tiedot riitä) kertaa sekunnissa.
Riittääkö 400V vai pitäisikö/kannattaisiko valita 450 voltin konkka? Pistorasiasta tulee useinkin (öiseen aikaan) 241V, joten sen huippujännite lienee noin 341V?
Noita löytyy joistakin liikkeestä kun googlettaa, mutta kapasitanssit ovat luokkaa muutama sata mikroa. Onko se alkuunkaan riittävästi, kun kuormana on 60 watin hehkulamppu? Jos ääritilanteessa (lampun ottaman tehon suhteen) käytän 100:n watin hehkulamppua, nouseeko kondensaattorin laatuvaatimukset ja onnistuuko ollenkaan? Pitäisikö valita hakkurikäyttöön kelpaava elko ja mistä sen tunnistaa? Laatua haluan, mutta kovin montaa kymppiä en osasta maksa. Jos tulee kalliiksi, jätän ostamatta, mutta muutama euro sinne tai tänne ei merkitse.
Epäilemättä jossain on sudenkuoppa jota en ole tullut ajatelleeksi, mutta missä? En halua, että räjähtävä elko kuurouttaa ja sokeuttaa minut. Kiitti jos neuvot. :)
Löysin Elfan sivuilta pari kiinnostavaa mallia, joiden tiedot tässä -käykö jompi kumpi?
Evox Rifa
Tuotenro 67-601-10
Alu-Elko-kondensaattorit snap-in 470 µF 400 VDC, PEH534VDF3470M2
Kapasitanssi 470 µF
Nimellisjännite 400 VDC
Equivalent Series Resistance 0.22 Ω
Maks. sykkivä virta 1.8 A
Pituus 45 mm
ø D 35 mm
Tuoteryhmän kuvaus
Erittäin pitkä käyttöikä myös korkeissa lämpötiloissa
Suuri vaihtovirtakuormitettavuus
Kytkeviin verkkolaitteisiin ja virransyöttöihin
Snap-In-juotosliitännät itsepidolle
https://www1.elfa.se/elfa3~fi_fi/b2b/init.do?shop=ELFA_FI-FI#item=67-601-10;
************
Evox Rifa
Tuotenro 67-601-51
Alu-Elko-kondensaattorit snap-in 470 µF 450 VDC, PEH534YDG3470M2
Kapasitanssi 470 µF
Nimellisjännite 450 VDC
Equivalent Series Resistance 0.18 Ω
ø D 35 mm
Maks. sykkivä virta 1.9 A
Tuoteryhmän kuvaus
Erittäin pitkä käyttöikä myös korkeissa lämpötiloissa
Suuri vaihtovirtakuormitettavuus
Kytkeviin verkkolaitteisiin ja virransyöttöihin
Snap-In-juotosliitännät itsepidolle
https://www1.elfa.se/elfa3~fi_fi/b2b/init.do?shop=ELFA_FI-FI#item=67-601-51;
Todennäköisesti tuossa käytössä pärjäisi vanhasta putki-TV:stä otetulla verkkokonkalla. Kestää varmasti vuosikausia ja on ilmainen.
Vaaranahan tuossa on lähinnä se, että viritellessäsi saat tällin ja heität veivisi ja/tai talo palaa.
Noilla tiedoilla ja taidoilla jättäisin tekemättä. Laitonhan tuo on joka tapauksessa.
http://www.pavouk.org/hw/lamp/en_index.html
Olisko tuossa kuvassa Sanyon Poscap tai Oscon-konkkia. Tosiaan polymeereja ja korkealuokkaisia ovat, tosin pintaliitoselkotkin on tuon näköisiä. Niissä taas laatu vaihtelee paljon enkä luottaisi jonkun kiinalaisen valmistajan tekeleisiin.
Hakkuripowereissa käytetään low-ESR -konkkia, joiden sisäinen vastus siis pieni eli rippelivirta ei muutu liikaa lämmöksi. Useimmiten lämpötila-alue menee 105 asteeseen, sekin tietää riittänä pitkää ikää.
Kitooos. Voin siis vastauksestasi tulkita, että esittämäni konkat sopivat kerrottuun käyttöön? Mutta kumpi paremmin?
"Todennäköisesti tuossa käytössä pärjäisi vanhasta putki-TV:stä otetulla verkkokonkalla..."
En tiedä kelpaako kertomaasi telkkariin vaatimattomampikin osa, mutta jos lamppu imaisee konkan tyhjäksi 50 tai 100 kertaa sekunnissa ja konkan jännite sahaa täyden ja reilusti purkautuneen välillä, täytyy sen olla konkalle jossain määrin rasittavaa (ei taida markan kiinakopio tuossa toimia). Tietysti, jos konkan napajännite putoaa paljon, kapasitanssia on liian vähän, mutta siksi kysyinkin sen (470uF) riittävyydestä (60-wattinen lamppu ottaa virtaa 261mA, 75-wattinen 326mA ja 100-wattinen 435mA).
"...Kestää varmasti vuosikausia ja on ilmainen."
-Mutta mahdollisesti jo kuivunut lyytti ei houkuta.
Kiitän huolehtimisesta. En kuitenkaan käsittele tai koske jännitteellisiä osia. Voin myös koteloida osat ja laittaa toisenkin sulakkeen. Se ensimmäinen on himmentimen sisällä.
Lampuille riittää nopea 800mA:n sulake, mutta konkka polttanee sen latautuessaan. Todennäköisesti T1,25AH tai T1,6AH kestää sytyttämiseen liittyvän virtapiikin, ja T1,6AH on sallittu myös himmentimen sisällä.
Mitä lakiin tulee, niin onhan luvallista kasata itse vaikkapa putkivahvistin, mutta otan säännöistä selvää ennen kuin ryhdyn toimeen.
Olen muuten jo kauan sitten koonnut erään aktiivijakosuotimen (sen verkkojänniteosineen) toimivaksi ensimmäisellä yrittämällä, joten eiköhän tämäkin juttu onnistu, jos vain komponentti on oikein valittu. ;)
Juuei.
Tulinpa vain ajatelleeksi sitä, että tuskinpa himmennin kestää sen konkan ottamia virtapiikkejä. Eihän sitä ole sellaiseen suuniteltu. Idea kuopattu.
Teoretisoit asioita liikaa.
Ajattelepa vanhaa isoa putkitelkkaria, tehonkulutus on toista sataa wattia ja verkkokonkan koko on 100-220u ihan yleisesti. Ja verkkokonkan kuivuminen tai muuten vikaantuminen oli todella harvinaista aikoinaan. Samalla tavalla se konkka latautuu ja purkautuu telkkareissakin.
Jotta homma ei mene ihan hurjaksi, niin normaali 230VAC himmennin hehkulampuille toimii triacilla ja lampulle ei tule tasasähköä, vaan pätkittyä vaihtosähköä.
Joten jos et itse rakenna tasasuuntausta perään, niin siihen ei sovi täällä mainitut "verkko"-elkot, jotka oikeasti ovat tasasuuntauksen jälkeisiä suodatuselkoja.
Ja jos laitat himmentimen perään tasasuuntauksen, niin himmentimen 230VAC-puolelle on laitettava sopiva syöksyvirran rajoitusvastus, samaan tapaan kuin noissa telkkareissakin oli. Sillä jos himmennin ei ole minimissä ja kytketään virta, saattaa 10A taulusulake palaa tai ainakin himmentimen triac on "vainaa" joka kerran, kun kytket jännitteen hehkulampulle.
Himmenninkäyttöön voisi olla sopiva syöksyvirran rajoirusvastus noin 120 Ω ja tehonkestoksi lähes U²/R. Tehonkestosta voidaan kyllä tinkiä, kun syöksyvirta on kertaluonteinen tapahtuma. Mutta palamaan syttymätön ns. "safety"-vastus pitisi olla, esim. vaikkapa lankavastus. Voi myös käyttää vanhasta telkkarista riisuttua NTC-vastusta.
Mutta melkoinen pellepeloton olet, jos meinaat tuollaisen rakentaa, vaikka sähkötekniikka ei liene hanskassa, kun kerran täältä joutuu kyselemään neuvoja. Mieluummin valitseisit sellaisen hehkulamppumerkin, mikä ei sirise.
"..normaali 230VAC himmennin hehkulampuille toimii triacilla ja lampulle ei tule tasasähköä, vaan pätkittyä vaihtosähköä.
Joten jos et itse rakenna tasasuuntausta perään, niin siihen ei sovi täällä mainitut "verkko"-elkot, jotka oikeasti ovat tasasuuntauksen jälkeisiä suodatuselkoja."
Tämä on minulle aivan selvä asia. Kerroinkin jo, että tasasuuntaan sähkön himmentimen jälkeen. Minulla on tasasuuntaussilta (BR110), 1000V, 10A, tuollainen:
http://www.vekoy.com/product_info.php?cPath=694_741&products_id=8861
"Ja jos laitat himmentimen perään tasasuuntauksen, niin himmentimen 230VAC-puolelle on laitettava sopiva syöksyvirran rajoitusvastus, samaan tapaan kuin noissa telkkareissakin oli. Sillä jos himmennin ei ole minimissä ja kytketään virta, saattaa 10A taulusulake palaa tai ainakin himmentimen triac on "vainaa" joka kerran, kun kytket jännitteen hehkulampulle."
Tätä syöksyvirta-asiaa pohdittuani päätinkin hyvin varhain tänään luopua hankkeesta, mutta vinkkisi tähän asiaan liittyen on hyvä. Löysin netistä sen triacin (BTA12 600C) datalehden, ja siinä seisoo, jotta ensimmäisen jakson ajan vehje voi antaa 120A virtaa, toisella jaksolla 100A, kolmannella 90A ja neljännellä 85A, mutta voihan se silti olla liian vähän konkan virranottoon verrattuna. Mene ja tiedä.
"Mutta melkoinen pellepeloton olet, jos meinaat tuollaisen rakentaa, vaikka sähkötekniikka ei liene hanskassa, kun kerran täältä joutuu kyselemään neuvoja. Mieluummin valitseisit sellaisen hehkulamppumerkin, mikä ei sirise."
Kuten jo totesinkin, niin kuoppasin idean aamulla. Siinä olet oikeassa, etten ole mikään ammattilainen, mutta siksihän täällä voi näistä asioista jutella. Mitä tulee himmeiden ja/tai satawattisten hehkulamppujen ostamiseen, niin se juna meni jo. Niitä ei enää myydä, joten niillä mennään mitä tuli hankituksi. Onneksi sentään ostin eri merkkejäkin, ettei kaikki ole yhtä ja samaa Airamia.
P.S. Konkan latautumisesta vielä: minulla on eräs (mono)subwoofervahvistin, jonka suotokonkkina on kaksi 10 000 mikrofaradin 80V elkoa. Kun napsautan laitteeseen sähköt päälle, jännite verkossa notkahtaa (valot himmenevät lyhyeksi hetkeksi). Miten suunnitelmani 470 mikroa voisi polttaa taulusulakkeen, kun kaksi 10 000 mikron konkkaa ei sitä tee? Tutkin juuri vahvarin teholähdepiirikorttia, mutta en löytänyt siitä kuvailemaasi rajoitusvastusta "järkevästä" paikasta. Yksi neljänneswatin vastus kortilla on, mutta se on tätä tarkoitusta ajatellen oudon tuntuisessa paikassa. Vahvistin voi antaa neljään ohmiin 400:n watin jatkuvaa tehoa, ja sen pääsulake on T4A.
"P.S. Konkan latautumisesta vielä: minulla on eräs (mono)subwoofervahvistin, jonka suotokonkkina on kaksi 10 000 mikrofaradin 80V elkoa. Kun napsautan laitteeseen sähköt päälle, jännite verkossa notkahtaa (valot himmenevät lyhyeksi hetkeksi). Miten suunnitelmani 470 mikroa voisi polttaa taulusulakkeen, kun kaksi 10 000 mikron konkkaa ei sitä tee? Tutkin juuri vahvarin teholähdepiirikorttia, mutta en löytänyt siitä kuvailemaasi rajoitusvastusta "järkevästä" paikasta. Yksi neljänneswatin vastus kortilla on, mutta se on tätä tarkoitusta ajatellen oudon tuntuisessa paikassa. Vahvistin voi antaa neljään ohmiin 400:n watin jatkuvaa tehoa, ja sen pääsulake on T4A."
Ota huomioon, että ne 10 000uF konkat ovat pienjännitepuolella (ehkä noin 60V jännitteessä?) joten varausvirta on pienempi kuin jos samat elkot olisi verkkojännitteen tasasuuntaajan takana. Lisäksi muuntaja (muuntajan virranantokyky/ sisäinen impedanssi) sinänsä rajoittaa maksimi varausvirtaa. Kun taas sähköverkko on "jäykkä", eli jännite ei notku suurillakaan virroilla. Joten hetkellinen piikkivirta on melkoinen, kun tyhjä 470uF kondensaattori ladataan jäykällä verkkojännitteellä.
Ymmärrän, että muuntaja saattaa rajoittaa virtaa, mutta sitä en, kuinka alempi jännite sinänsä voisi rajoituksen tehdä. Kyllähän tuokin 10 000uF 80V elko on virralle rajattoman perso, jos ruokaa vain on tarjolla, eikö niin? En nyt kuitenkaan lähde tuosta isommin kiistelemään, kun tämä ei ole vahvinta alaani. :)
Mittasin elkojen navoista 67,9 voltin jännitteen, mutta verkkojännitteen vaihtelut vaikuttanevat tuohon. Ei taida olla reguloitua tuo.
Riippuu muuntajan tyypistä ja tehosta. Esim. olen rakennellut rengassydänmuuntajasta (toroidi-) 13,8V /20A teholähteitä. Verkkomuuntajassa on pakko olla käynnistysvirran rajoitin, muuten 10A sulake "lentää" taulusta.
Luulenpa, että siinä subbarivahvistimessa ei ole kovin suuri teholtaan tuo verkkomuuntaja. Mutta kun on isot suodatuselkot, niin piikkitehoa antaa melko mukavasti, mutta jatkuvaa taas ei. Eikä tarvitsekaan, koska musiikissa huipputehon ja keskimääräisen tehon suhde on melko suuri. Monesti myös tehokkaammissa vahvistimissa on jonkinlainen käynnistysvirran rajoitin. Ainakin jos on toroidiverkkomuuntaja...
Se subbarimoduli on Hypex DS 4.0. Googleta.
No mikä nyt sitten lasketaan suureksi tai pieneksi muuntajaksi? On sillä ainakin hitosti painoa. VA:ta en tullut katsoneeksi, ja nyt laite on ruuvattu koteloon takaisin. Voin avata sen vaikka myöhemmin tänään mutta en just nyt. Ja on se toroidi.
Vai ei paljon jatkuvaa tehoa? Kuten totesin, 4 ohmiin 400W, kahdeksaan muistaakseni 210W. Nykyään monessa musiikissa on dynamiikka kompressoitu täysin lättänäksi. Hyvä jos pari dB:ä on dynamiikaa. Harmittaa moinen.
takana oli?
Jos oli yksin, niin silloin sopisi käyttää pikkasen hitaampaa sulaketta?
:)
Tuon linkittämäsi
http://www.verkkokauppa.com/productimages/orig/107901_01.jpg
emolevykuvan elkot ovat laadukkaita, eikä niitä tarvitse vaihtaa.
Mielessäsi varmaan kummittelee muutaman vuoden takaiset (4 -10v.) kiinan "ihmeet", jotka vuosivat, pullistelivat ja vuotovirta meni suureksi, lähes oikosulkuun. Niitä "kylvettiin" tietokoneen emolevyille, PC:n virtaläheisiin, digibokseihin ja muuhun elektroniikkaan merkistä riippumatta.
Katso hakutulosta:
http://www.google.fi/#hl=fi&source=hp&q=bad caps&btnG=Google-haku&meta=&aq=f&aqi=&aql=&oq=bad caps&gs_rfai=&fp=f15b6eb920cd99ac
Emolevylle ja hakkurivirtalähteisiin pitää laittaa low ESR (ESR = Equivalent Series Resistance) elkoja joiden lämmönkestävyys on myös 105 Celciusastetta.