Minulla on vain kaksi lastenlasta ja tuskin lisää tulee, valitettavasti. He lähtevät tänä vuonna opiskelemaan, muuttavat pois kodistaan joten asunnot olen päättänyt heille hommata. Mikä on järkevin tapa, antaa heille ennakkoperintönä yksiöt, lahjoittaa yksiöt vai menevät vieraalle vuokralle ja maksaa vuokrat?
Sekin vaihtoehto on että ostaa omiin nimiinsä ja antaa heidän asua ilmaiseksi mutta kannattaako sekään, eikö vieraalla asuvat saa jotain tukea asumiseen? Vuokratkoon mieleisensä vapailta markkinoilta, minä maksan vuokran, niin saa tuetkin?
Sekin vaihtoehto on että ostaa omiin nimiinsä ja antaa heidän asua ilmaiseksi mutta kannattaako sekään, eikö vieraalla asuvat saa jotain tukea asumiseen? Vuokratkoon mieleisensä vapailta markkinoilta, minä maksan vuokran, niin saa tuetkin?
Vastaukset 16
Vanhimmat
omiin nimiisi ja anna lahjakirjalla omistusoikeus lapsenlapsille ja pidätä itselläsi hallintaoikeus, jolloin lahjavero on pienempi ja tulot kuuluvat sinulle kuolemaasi asti.
Vuokra-asunto ei koskaan ole paras ratkaisu, jos on omaisuutta, sillä vuokrat menevät aina jollekin ilman pysyvää vastiketta.
Kysy verottajalta, miten hallinnanoikeus lahjakirja tehdään ja mitä etua siitä on.
Lähinnä veroseuraamukset vaihtelevat.
Väliaikaista tukea opiskeluun ja elinkustannuksiin saa antaa miten paljon tahansa verotta.
Tämä lienee paras vaihtoehto, jos vaikka käyvät töissä niin ne rahat kertyvät asunnonostoon.
Jotain rajoituksia voi olla, esim. että kustannukset pitää maksaa suoraan eikä antaa rahana.
Vuokralla asuvat saavat kohtuullisen hyvää asumistukea, lisäksi tämä aika taitaa olla moneen kymmeneen vuoteen huonoin asunnon ostoon, ainakin pääkaupunkiseudulla.
Kannattaa myös muistaa että ensiasunnon ostajan ei tarvitse maksaa 1.6% varainsiirtoveroa, jos lahjoitat yksiöt niin tämä etu menetetään. Toisaalta yhtä epäedullista sinun on ostaa asunto kun joudut tuon kumminkin maksamaan.
// Mikä on järkevin tapa, antaa heille ennakkoperintönä yksiöt, lahjoittaa yksiöt vai menevät vieraalle vuokralle ja maksaa vuokrat?//
Ennakkoperinnön antaminen on sama kuin lahjan antaminen, koska rintaperilliselle lahja on ennakkoperintöä.
Lahjakirjassa pitää määrätä, että lahja ei ole ennakkoperintöä. Näin kannattaa määrätä verotuksen kannalta, ettei perintöveron progressio pääse vaikuttamaan. Samalla voi kieltää puolisoiden avio-oikeuden.
Jos opiskelija asuu omistamassaan kerrostalo asunnossa, niin asumiskuluina on vastikkeet (hoito ja rahoitus). Arvelen asumistuen olevan 80% kuluista, mutta korkeintaan vähän yli parisataa. Yhtiössä siis voisi olla käsillä tai juuri tehty remontteja, että kuluja olisi asumistuen maximin verran.
Jos taas opiskelija asuu sinun omistamassa asunnossa, niin opintotuen asumislisä on noin 50 euroa. Jos perit vuokraa edes paperilla yli vastikkeiden ym. kulujen, niin maksat pääomatuloveroa 28%. Varsinaisista sossun harkinnanvaraisista tuista en ole selvillä.
Tuskin näistä opikelijan asumisen käytännön junailuista löytyy kelan "kultamunaa" , mutta lastenlasten lahjalla tai testamentilla voi ohittaa yhden sukupolven lahja-/perintöveron ja samalla hoituu nykyajalle hyödyllinen puolisoiden avio-oikeuden kumoaminen. Hallintaoikeuden jättäminen itselle tai välipolvelle alentaa lahja-/perintöveroa tuntuvasti (arvo x 5% x ikäkerroin), mutta hallinta voi osoittautua ongelmalliseksi dementian ym. sairauden osuessa tarpeelliseen asunnon myynnin ajankohtaan.
Ellei siis varallisuuden siirron "verosuunnittelu" paina riittävästi vaakakupissa, niin lahjoituksen vaihtoehtona pidän vuoran maksamista (ei mene lahjaveroa) hyvänä valintana. Yliopisto-opintojen 4-6 vuoden aikana kertyy vuokrista ja vaikkapa ruokalaskujen maksuista melkoinen erä verotonta lahjaa ja opintotuki jää ilonpitoon. Opiskelunsa vasta aloittavien tulevaisuuden asuinpaikkaa ei voi tietää, eikä paikkakunnanvaihdon aikaista asuntojen hintasuhdannetta, joten asuntosijoituksen tuottokin jää arvailun varaiseksi.
Summaarum, enpä osaa antaa sitä ainoaa ja parasta tapaa, mutta ehkä joku sen tähän ketjuun näpyttelee.
Ymmärtääkseni myös opintotuki pienenee paljon mikäli opiskelijalla on omaisuutta.
Koska sitä ei oikeasti nyt ole, ei kannata hankkiutua tuohon tilanteeseen.
Oma suunnitelmani on se, että asuntojen hintojen laskettua annan suvun nuorisolle pitkäaikaisia korottomia lainoja millä ostavat asunnot. Eihän opiskelijoilta voi edellyttää koronmaksua tai lyhennyksiä kun tuloja ei ole.
Muuten ehtojen pitää olla samat kuin pankkilainassa ja takaisinmaksusuunnitelmaa on noudatettava.
Maksavat sitten aikanaan takaisin inflaation syömällä rahalla, käytännössä tuo on lahja.
Tietenkin opiskelukulujen maksaminen on vielä järkevämpää, mutta se tulee tehtyä joka tapauksessa.
Opintotukeen ei vaikuta omaisuus ainoastaan verotettava tulo!!!!
Alkuperäinen kysyjä ei kyllä näistä vastauksista tule hullua hurskaammaksi. Kannattaa soittaa verottajalle ja Kelaan ja kysyä miten erivaihtoehdoissa verotus ja tuet menevät. Vuokria on kyllä tyhmää ruveta maksamaan.
Teette velkakirjan ja sovitte uskottavan lyhennysohjelman, korkoa ei ole pakko periä. Kukaan ei sitten käytännössä valvo että velkaa maksetaan. Jos satut elämään vielä vuosia/vuosikymmeniä, niin velka katoaa helposti olemattomiin tuossa ajassa. Näin minä olen omaisuuttani siirtänyt lapsille ja lastenlapsille, jää verottaja nuolemaan näppejään sitten aikanaan.
Näin minäkin teen, otin jo selvää pankinjohtajalta millä ehdoilla sieltä saa korollista lainaa.
Kuulemma saa jopa 25 vuodeksi, tosin näin pitkä laina ei verottajasta ehkä mene läpi, etenkään jos laskevat että laina maksetaan takaisin kun lainanantaja on 105-vuotias.
Eipä taida verottaja näppejään nuolla jos kuolet ennen lainan takaisin maksamista. Velka lisätään pesän varoihin ja edelleen perillisten perintöosiin ja verottajakin ottaa osansa. Voipa käydä niinkin, että velallinen maksaa velkansa heti osana perintöään. No, ihan hyvä tapa kuitenkin, mutta nyt tietokoneaikana verottajan unohduksiin luottamisessa on omat riskinsä.
jos vain tarpeeksi elinvuosia löytyy lainan antamisen jälkeen. Joka vuosi kirjoitan "velalliselle" sopivan suuruisen kuitin lyhennyksestä, näin se velka hiljalleen katoaa. Rahaakin välillä siirrämme, eli kakarat maksaa minulle tilille, minä nostan ne käteisenä ja annan takaisin.
Koroton saaminen arvostetaan jäljellä olevien täysien vuosien mukaan 8% per vuosi.
En ole varma tehdäänkö kertolasku vain onko tuo korkoa korolle-kaavan mukaan, luultavasti kertolasku.
Eli tuon mukaan kymmenen vuoden koroton saaminen olisi arvoltaan 20% nimellisarvosta.
Korottomia saatavia voi myös lahjoittaa.
Riski 1
Verottaja katsoo, että kysymyksessä on todellisuudessa lahja - ei velaksianto - ja määrää lahjaveron.
Riski 2
Sinut ja lapsesi tuomitaan rangaistukseen veropetoksesta.
Milläs sen verottaja voi todistaa jos rahakin vielä oikeasti liikkuu tililtä toiselle ja paperit on kuten pitää? Meilläkin joskus opiskelijapoika asui mummon osakkeessa ja raha kiersi. Poika maksoi vuokran ja mummo nosti rahat ja antoi takaisin käteen. Näin poika sai opintotuen asumislisää vai mitä se on nimeltään.
Olen pari, kolme kertaa saanut isältäni näppiin toistakymmentä tuhatta euroa (kuten muutkin sisarukseni). Kun isä nostaa tililtään rahaa ja antaa ne käteen, kukaan ei kysele perään. Tilille niitä ei tietysti talleteta vaan säilytetään käteisenä; niillä kohennetaan kotia, vaihdetaan autoa, matkustellaan ja ostetaan ruokaa.
Tiedän myös tapauksia, joissa lapsilla on oikeus nostaa rahaa vanhojen vanhempiensa tililtä kuten omaltaan, yhteinen tili. Isojakin nostoja "papalle" käydään nostamassa, jopa kuusinumeroisia summia.
Enpä ole seurannut, kehuskellaanko tuolla rikokset-palstalla onnistuneilla petoksilla ja ryöstöt-palstalla onnistuneilla ryöstöillä. Onko siinä jotain eroa, onko veropetos jotenkin hohdokkaampaa? Jos, niin minkähän takia?
Ehtojen vain pitää olla samat kuin millä rahaa saisi pankista, paitsi korkoja ei tarvitse ottaa.
Eli järkevä laina-aika, vakuudet on oltava sekä takaisinmaksusuunnitelma jota myös tulee noudattaa.
On esimerkiksi taysin laillista jos 50-vuotias mies antaa 20-vuotiaalle lapselleen lainaa ensiasunnon ostoa varten.
Jos jotain aivan outoa yrittää kuten että 80-vuotias antaa 40 vuoden lainan niin totta kai tulkitaan lahjaksi.
Kommenttini oli nimimerkille 20 20, ei sinulle tässä ketjussa.
Mutta niinhän se kai on, että se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa, vai mitä? Taannoin yllytit naamioimaan lahjan velaksiannoksi lahjaveron välttämiseksi. Nyt korostat, että takaisinmaksusuunnitelmaa tulee myös noudattaa. Tällöin ollaan laillisella pohjalla. Ainakin tällainen tarkoitus tulee alun pitäen olla. Jos sitten takaisinmaksu myöhemmässä vaiheessa työttömyyden/sairauden tms. syyn takia estyy, kysymyksessä ei ole veropetos (vaikka lahjavero tulisikin joltain osin kuvioihin mukaan).
Mietin vaan, miten on mahdollista sitten esim. että on käyttöoikeus vanhempiensa pankkitileihin?
Työkaverillani on avoin valtakirja eli hän voi nostaa miten paljon vaan rahaa vanhempiensa tililtä, kuka sitä seuraa ja verottaa kenelle rahat menee?