Missä lahja järki mistä ylikansallinen apu Asennevamma

lapsen "väärän vaatetuksen" takia olla silmätikkuna koko ala-asteajan. Pienemmän lapsenhan voi vanhempi pakottaa pukemaan niin, että kellään ei ole siihen sanomista, vielä tarhaikäisenkin kanssa se onnistuu just ja just, mutta kouluikäinen on jo niin iso, että varsinkin nopeasti kasvaneelle kouluikäiselle ei kyllä kukaan pue enää mitään päälle väkisin, mitä lapsi ei halua.

Meillä siis oli kyse siitä, että jopa MINUN mielestäni lapsi lähti ala-asteella liian kevyesti vaatetettuna ulos, mutta mikään järkipuhe, palkitseminen, uhkailu tai kiristys ei saanut lasta pukemaan riittävästi päälleen. Lapsi itse kärsi jatkuvasta arvostelusta vaatteiden suhteen ja käytin sitäkin keinona saada hänet pukemaan lisää vaatteita, että säästyisi jatkuvalta mollaamiselta opettajien taholta, mutta ei, edes se ei saanut lisää vaatteita päälle. Siis voitte kuvitella, mitä helvettiä elämä oli jatkuvasti pelkästään sen takia.

Mutta toisaalta tilanne oli HERKULLINEN, koska lapsi oli jo kerran laittomasti huostaanotettu ja kotiutettu nopeasti sossun toimesta, niin valittajat olivat AIVAN IHMEISSÄÄN, jos yrittivät tehdä ilmoituksia, eikä sossu reagoinut niihin mitenkään. Sossu tiesi ja tunsi tilanteen, eikä halunnut enää loata pyrstösulkiaan puuttumalla meidän asioihin.

Mutta väärin sekin on, että lapsi pitää alistaa väärinkäytöksille ensin, ennen kuin saa hänet jonkinlaiselle turvavyöhykkeelle sossua vastaan. Varhainen puuttuminen oikeuttaa ilmoittajat ja sossun ihan mihin tahansa. Koska sossua painostetaan aina ja aina aikaisemmin tekemään huostaanottoja, on tultu tähän, että jopa olemattomista syistä sossu voi ryhtyä miten raskaisiin toimiin tahansa. Ihan turha siinä on kenenkään vieressä inistä, että Suomessa muka huostaanotot olisivat "tarkkaan harkittuja ja tehdään vasta, kun kaikki mahdollinen muu tuki on ensin perheelle tarjottu". Hah, mitkä tuet? Varsinkin kun ei monessa kunnassa ole mitään tukea tarjota - paitsi tietysti jotain lumetukea - ja jos perheellä ei ole sellaista ongelmaa, johon he mitään tukea tarvitsisivat.

Kas, kun ei kukaan ole jo kehottanut ottamaan "rohkeasti sossulta vastaan apua! Saa vaikka perhetyöntekijän neuvomaan ja opettamaan, millainen vaatetus on sen ikäiselle lapselle sopiva ja riittävä." Huoh...

Tuntuu kamalalle, että lapsi pitäisi saada riittävän isoksi, että hän on turvassa vaatetuksen arvostelulta. Teini-ikäinen saa ilmeisesti olla jo vähän kevyemmissä vaatteissa talvellakin, koska on ymmärrettävää heidän vähän uhmailevan ja samanlainen vaatetus on tärkeää kaveripiirissä. Mutta teinien kohdalla ollaankin sossun vaaravyöhykkeessä sitten jo muiden asioiden suhteen. Ei tämä enää mitään tukea ole, kun ihmisten pitää pelätä sossun mielivaltaista ja turhaa puuttumista asioihinsa.

epäoikeudenmukaista kirjoitti:

lapsen "väärän vaatetuksen" takia olla silmätikkuna koko ala-asteajan. Pienemmän lapsenhan voi vanhempi pakottaa pukemaan niin, että kellään ei ole siihen sanomista, vielä tarhaikäisenkin kanssa se onnistuu just ja just, mutta kouluikäinen on jo niin iso, että varsinkin nopeasti kasvaneelle kouluikäiselle ei kyllä kukaan pue enää mitään päälle väkisin, mitä lapsi ei halua.

Meillä siis oli kyse siitä, että jopa MINUN mielestäni lapsi lähti ala-asteella liian kevyesti vaatetettuna ulos, mutta mikään järkipuhe, palkitseminen, uhkailu tai kiristys ei saanut lasta pukemaan riittävästi päälleen. Lapsi itse kärsi jatkuvasta arvostelusta vaatteiden suhteen ja käytin sitäkin keinona saada hänet pukemaan lisää vaatteita, että säästyisi jatkuvalta mollaamiselta opettajien taholta, mutta ei, edes se ei saanut lisää vaatteita päälle. Siis voitte kuvitella, mitä helvettiä elämä oli jatkuvasti pelkästään sen takia.

Mutta toisaalta tilanne oli HERKULLINEN, koska lapsi oli jo kerran laittomasti huostaanotettu ja kotiutettu nopeasti sossun toimesta, niin valittajat olivat AIVAN IHMEISSÄÄN, jos yrittivät tehdä ilmoituksia, eikä sossu reagoinut niihin mitenkään. Sossu tiesi ja tunsi tilanteen, eikä halunnut enää loata pyrstösulkiaan puuttumalla meidän asioihin.

Mutta väärin sekin on, että lapsi pitää alistaa väärinkäytöksille ensin, ennen kuin saa hänet jonkinlaiselle turvavyöhykkeelle sossua vastaan. Varhainen puuttuminen oikeuttaa ilmoittajat ja sossun ihan mihin tahansa. Koska sossua painostetaan aina ja aina aikaisemmin tekemään huostaanottoja, on tultu tähän, että jopa olemattomista syistä sossu voi ryhtyä miten raskaisiin toimiin tahansa. Ihan turha siinä on kenenkään vieressä inistä, että Suomessa muka huostaanotot olisivat "tarkkaan harkittuja ja tehdään vasta, kun kaikki mahdollinen muu tuki on ensin perheelle tarjottu". Hah, mitkä tuet? Varsinkin kun ei monessa kunnassa ole mitään tukea tarjota - paitsi tietysti jotain lumetukea - ja jos perheellä ei ole sellaista ongelmaa, johon he mitään tukea tarvitsisivat.

Kas, kun ei kukaan ole jo kehottanut ottamaan "rohkeasti sossulta vastaan apua! Saa vaikka perhetyöntekijän neuvomaan ja opettamaan, millainen vaatetus on sen ikäiselle lapselle sopiva ja riittävä." Huoh...

Tuntuu kamalalle, että lapsi pitäisi saada riittävän isoksi, että hän on turvassa vaatetuksen arvostelulta. Teini-ikäinen saa ilmeisesti olla jo vähän kevyemmissä vaatteissa talvellakin, koska on ymmärrettävää heidän vähän uhmailevan ja samanlainen vaatetus on tärkeää kaveripiirissä. Mutta teinien kohdalla ollaankin sossun vaaravyöhykkeessä sitten jo muiden asioiden suhteen. Ei tämä enää mitään tukea ole, kun ihmisten pitää pelätä sossun mielivaltaista ja turhaa puuttumista asioihinsa.

Kukkahattutädit vauhdissa. Varpu. Pesue. Diakoniatyö. Pride?

Helsingin Sanomat Sunnuntaidebatti 7.12.2008.
"Suomessa on siirrytty huolenpidosta lasten kontrolliin. Johtuvatko ihmisen ongelmat hänestä itsestään, vai yhteiskunnasta.

Palvelujen leikkauksilla ja niinsanotulla varhaisen puuttumisen strategialla on lyhyessä ajassa onnistuttu kyseealaistamaan pohjoismaisen lapsipolittikan ydin.
Päälaelleen on kääntynyt periaate ehkäistä lasten ongelmia ensisijaisesti julkisen palvelun alulla.

Varhaiseen puutumiseen innnostuttiin vuosituhannen vaiheessa. Uudella strategialla tavoiteltiin moraalista herätystä, jonka tuloksena kaikki kansalaispiirit herkistyivät ilmaisemaan huolensa kohtaamiensa lasten hyvinvoinnista.
Virallisesti varhaista puuttumista ryhtyi edistämään kuusi ministeriötä, Kirkkohallitus, Kuntaliitto, Oprtushallitus, Stakes, sekä suuri jukko sosiaalialan eturivin järjestöjä.
Puuttumista on vauhditettu neuvoloissa, päiväkodeissa, kouluissa, lastensuojelussa, asuinalueilla ja lastenjärjestöissä.
Kirjoittaja on akatemiatutkija ja sosiaalityön dosentti Jyväskylän yliopistossa.
(Samasta aiheesta oli uutisia ja keskusteluita Turun Sanomissa Ilta-Sanomissa).

Lue Debatti, sekä siihen liittyvä keskustelu.
Saattaa olla, että Debatti täytyy nostaa esiin keskustelusta.

http://www.hs.fi/keskustelu/message.jspa?messageID=2715246