Opetusministeri ajaa opiskelijoiden tukemana paluuta aikaan entiseen, jolloin yo-tutkinto ratkaisee opiskelijan pääsyn haluttuun opiskelupaikkaan.
Ministerin ja valtiojohdon huolena on saada nuoriso nopeammin opiskelemaan. Motiivi on tietenkin hyvä, mutta esittelevän ministerin oma tausta on vajaa. Jos ei olisi näin tärkeästä asiasta, niin hänen taustansa jopa naurattaisi. Nyt se on vain kammottavan puutteellinen. En ala käymään sitä läpi, mutta halukkaat löytävät sen kyllä...
Opiskelijoiden motiivina tukea uudistusta näyttää olevan kaunainen näkemys siitä, että vain rikkailla on varaa valmennuskursseihin, jotka varmentavat pääsyn haluttuun paikkaan. Näin erityisesti eliittitiedekuntien osalta. Kurssit maksavat tyypillisesti kalliimmillaan noin 1000 e ja ei-eliittitiedekuntiin selkeästi vähemmän. Kursseja järjestetään hyvin monilla paikkakunnilla. Priorisoimalla menonsa tällainen summa voidaan aina kustantaa. Se ehkä johtaa siihen, että kyseisen kesän lomamatka jää tekemättä tai joku muu hanke jää toteuttamatta. Lähes jokainen opiskelijaksi haluava tai hänen perheensä pystyy sen kuitenkin kustantamaan ja järjestämään. Siis jos HALUA on toteuttaa.
MIkä on jatkossa sitten tilanne, jos mennään uuteen järjestelmään?
- Opiskelijat (sekä sellaiset vanhemmat, joilla on HALUA tukea lapsiaan) pyrkivät jatkossa varmistamaan hyvät yo-tulokset hyvien pääsykoetulosten sijaan. Vastaavasti valmennuskurssien pitäjillä on tarvetta löytää uudet markkinat. Pääsykoevalmennuksen sijaan valmennus siirtyy yo-koevalmennukseen. Varakkaammat ts. paremmin motivoituneet ihmiset hakeutuvat tähän valmennukseen. Ihmetys ja valitus siitä, että sama (varakkaiden) ihmisluokka jatkaa edelleen eliittitiedekuntiin jatkuu... :D
- Tilannetta kärjistää se, että yo-valmennuskurssien vaikutuksen lisäksi eliittikoulujen merkitys kasvaa. Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tai lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat tulevat jatkossa järjestäin Helsingin huippulukioista. Niissä ei opiskele rahvaan perilliset... :D
Hallituksen tavoitteena on saada kaikille mahdollisimman nopeasti opiskelupaikka, eikä tässä innossa kauheasti kysellä mikä on "Aleksin tai Miian" lapsuuden haave. "Hämeenlinnan" yhteiskoulu ja C:n paperit osoittavat luonnontieteelliseen tiedekuntaan Joensuuhun tai Mikkelin AMK:uun. Ei ole enään mahdollisuutta ajatella "pyrin niin monta kertaa lääkikseen, että pääsen. Aloitan pääsykoekirjojen lukemisen jo elokuussa".
Ihmettelen sitä, ettei kukaan vastusta esitettävää muutosta. Muutos palvelee tosiasiassa eliittiä ja lukioon täysillä paneutuvia opiskelijoita - tyypillisesti tyttöjä. Tämän uudistuksen myötä kepeät lukioajat ovat takanapäin. Pakko panostaa täysillä kolme vuotta (vrt. pääsykokeeseen valmistautuminen). Pikkupaikkakuntien lukioista, joissa on keskinkertainen oppilasaines ja samaan adaptoituneet opettajat, ei pääse jatkossa eliittitiedekuntiin. Tämän uudistuksen myötä palaamme aikaan, jolloin ylioppilaita oli harvassa ja he kaikki pääsivät opiskelemaan. Nyt vaan täytyy laitta eliitti-etuliite.
Opiskelijoiden, erityisesti tulevien sellaisten, sekä heidän vanhempiensa olisi syytä pohtia asiaa. Kuulunko tai kuuluuko lapseni siihen onnelliseen ryhmään, joka on eliittikoulussa, jolla on huippuopettajat ja jolla on älykkäät kilpailuhenkiset kaverit. Jos vastaat kyllä, niin tue muutosta!
Voit pohtia esityksen vastustamista, jos katsot, että myös lukion vasemmalla kädellä ottaneiden poikien ja "suonenjoen lukion" keskinkertaisilla papereilla kirjoittaneiden oppilaiden täytyy pystyä toteuttamaan haaveensa. Vaikka sitten yrittämällä viisi kertaa tai havahtumalla vasta 25 vuotiaana, että vasta nyt tajuan minne haluan. Tällöin yleensä suhtautuu valmennuskurssien tarjoamaan mahdollisuuteen ymmärtäväisemmin. Ehkä se takaakin kaikille sen mahdollisuuden, joka saattoi kadota teini-iässä tai jota ei koskaan aikaisemmin löytänyt.
Mielelläni otan kommentteja vastaan. Olen ollut äärimmäisen hämmästynyt, että opetusministerin esitystä ei ole julkisuudessa vastustettu.
YO-koe vs. pääsykoe
29
1410
Vastaukset
- marsup
Pääsykokeisiin voi lukea myös ilman valmennuskursseja ja niin kuin kirjoititkin valmennuskursseja järjestetään myös abeille yo-kokeita varten. Kai opetusministeriöllä täytyy olla jokin muukin motiivi ajaa tätä asiaa?
- Vanha kettukin
Opetusministerin motiivi on sanottu alussa - nopeasti kaikki opiskelemaan. Ministerillä vain ei ole kokemusta pääsykokeista....
Aloituksen ydin on ihmettely siitä, miksi esitystä ei kukaan vastusta. Esityksen toteutuessaan tuomaa negatiivista muutosta ei tajuta jostain syystä.... - Grillipekoni
Vanha kettukin kirjoitti:
Opetusministerin motiivi on sanottu alussa - nopeasti kaikki opiskelemaan. Ministerillä vain ei ole kokemusta pääsykokeista....
Aloituksen ydin on ihmettely siitä, miksi esitystä ei kukaan vastusta. Esityksen toteutuessaan tuomaa negatiivista muutosta ei tajuta jostain syystä....Suomalainen yliopistojärjestelmä on pahasti jäänyt jälkeen kansainvälisessä vertailuissa. Nyt kun geotieteiden professori Helsingistä on kuollut Helsingin yliopiston sijainti Shanghain listan sadan parhaan yliopiston sisällä uhattu on opetusministeriössäkin huolestuttu asiasta. Suomalainen yliopistohaku on nykyisin pielessä ja hallitus on hoksannut kuinka paljon rahaa menee pääsykokeisiin ja siksipä sitä ollaan poistamassa. On myös hoksattu tosiseikka, että yksittäisiä päteviä jää ilman opiskelupaikkaa, kun ei ole rahaa mennä valmennukurssille.
Valitettavasti opetusministeriössä ei ole hoksattu sitä tosiseikkaa, että osalla porukasta on tällä hetkellä suoritettuna yhdistelmätutkinto tai ammattikoulututkinto. Eivätkä he välttämättä ole sen huonompia ihmisiä vaan tutkinnon saaminen helpommalla esimerkiksi merkonomin on kiinnostanut enemmän kuin pakkoläsnäoloinen yliopistotutkinto. Myöskin ylioppilastutkinto on korostanut naisopiskelijoita aina. Suomessa oli yhdessä vaiheessa poliittinen päätös, että naiset tekevät kotityöt ja miehet tekevät työt kuten muualla Euroopassa.
Yllättävää on myös se, että on todettu, että pääsykoekiintiössä tulee huomattavasti pätevämpää ainesta yliopistoon kuin keskiarvokiintiössä. Myöskin pääsykoekiintiöissä tulleet ovat menestyneet elämässä huomattavasti paremmin. Miksi ihmeessä tätä nyt ollaan muuttamassa. Vaikuttaa siltä, että ollaan joutumassa ojasta allikkoon.
Vielä hetki sitten hallitus sääti uutta lakia yliopistojen itsenäisyydestä, mutta nyt sitten ajetaan jotain aivan muuta. Uutinen on tyrmätty mediassa valtavalla vastarinnalla. Voi jestas, mikä äly ja väläys. Pitäsikö nyt suoritella jotain SAT-reasoning testejä ja olla oikein kansainvälinen hakija päästäkseen yliopistoon.
Mielestäni olisi järkevää, että pääsykokeet säilytetään oikeustieteellisessä, kauppatieteellisessä ja lääketieteellisessä tiedekunnissa ja niiden arvoa pikemminkin nostettaisiin. Siis mikäli ylioppilastutkintoa ei olla valmiita muuttamaan. - Eräs ihmettelijä
sanoo opetusministeri. Järki on siis voittamassa. Hieno homma....!
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=2082035
- vgyyujnmkiol
että voi ottaa kantaa.
Täällä keskustelevat ilmeisesti koululaiset ja opiskelijat. varttuneempi ja kokeneempi väki näyttää keskustelevan esim. ao. Iltalehden keskustelufoorumilla. Sävy on aivan sama kuin aloituksessa....
http://portti.iltalehti.fi/keskustelu//showthread.php?p=3249633#poststop - Realisti.
Eihän siinäkään ole järkeä että haetaan sitä huippupaikkaa vuosia vaikka omat kyvyt eivät riitä pääsykokeessa pärjäämiseen. Vuodet vierivät opiskelupaikkaa hakiessa ja sitten kolmenkympin kynnyksellä valmistumisvaiheessa ja ilman työkokemusta ihmetellään miksi työpaikkaa ei löydy helposti. Jos yliopistotutkinnon hankkimiseen lukion jälkeen menee kymmenen vuotta niin kuka sellaisen uskaltaa ottaa työntekijäksi jos työteho on niin huono.
Jos ei opiskelija osaa päättää omaa alaansa niin ainakin jonkinlainen rajoitus pitäisi laittaa pääsykoeyrityksiin ettei menisi kymmentä vuotta opiskelupaikan saamisessa niin kuin yhdellä oikeustieteen opiskelijalla.
Kannatan pääsykokeita ja mielestäni uusia opiskelijoita pitää suosia tai sitten pääsykokeen materiaali pitäisi julkistaa vasta kirjoitusten jälkeen hakijoiden menestymismahdollisuuksien tasaamiseksi. - kfkfkfkfkffk
naurettavaa tämän hetkisessä järjestelmässä on se, että ylioppilaskokeen tuloksia ei oteta mitenkään huomioon ja tällaiset pikkupaikkakunnan L-oppilaat kuten minä joutuvat tekemään käytännössä samat kokeet uudelleen päästäkseen yliopistoon. Ylioppilaskokeen voi uusia siinä missä pääsykokeenkin joten en ymmärrä valitusta siitä, että kymmenen vuoden sinnikkyydellä ei voisi enää päästä lääkikseen - voi tietysti, mutta pääsykokeiden sijaan uusii sitten ylioppilaskirjoituksia. Aleksi ja Miila uusii sitten jatkossa niitä yo-kirjoituksia.
Helsingin eliittilukioihin pääsee kyllä pienemmältäkin paikkakunnalta kun hakee vaan - tietääkseni niihin pääsee ihan samalla tavalla kuin muihinkin kouluihin. Ne harvat maksulliset lukiot ovat asia erikseen, mutta nämä ranking-listojen kärjessä olevat lukiot ovat kyllä maksuttomia.
Mielestäni nykyiset pääsykoejärjestelyt ovat päättömiä. Oikeustieteelliseen päästäkseen on opiskeltava yötä päivää ja kaiken oppimansa voi unohtaa heti kokeen jälkeisenä päivänä kun taas yo-kirjoituksiin valmistaudutaan pitempään ja saadakseen hyviä arvosanoja asiat pitää ymmärtää eikä vaan oppia ulkoa. Ja keskustelu siitä, suosisiko uudenlainen järjestelmä tyttöjä on järjetön. Naisten ja miesten aivotoiminnassa ei ole havaittu eroja, joten kyllä ne pojatkin oppivat samalla tavalla kuin tytöt. Kotoa lähtevät ajattelumallit "no se meidän ville ei opi samalla tavalla kuin tuo teidän liisa kun se on poika. se ei pysty keskittymään samalla lailla" ja höpöhöpö! ville ei opi kun äiti antaa villelle täydellisen tekosyyn olla laiska. Tämä uusi järjestelmä ei millään tavalla suosi tyttöjä enempää - se suosii ahkeria opiskelijoita; niin poikia kuin tyttöjäkin. vastuu omista opinnoista kuuluu samalla tavalla niin tytöille kuin pojillekin ja näin kuuluu ollakin.- 3+8
Osa opiskelijoista tullaan jatkossakin ottamaan sisään pääsykokeilla. Tuolla alkupuolella joku kirjoitti Helsingin eliittilukiosta ja niiden opiskelijoista. Voisiko kirjoittaja tai joku muu sanoin ajatteleva valaista mitä sillä tarkoitetaan? Parhaisiin lukioihin haetaan aivan saman, kaikille hakijoille saman yhteishaun kautta, kuin muihinkin lukioihin. Vanhempien koulutusta tai tuloja ei kysellä.
Uudistus antaa vihdoinkin todellista painoa aikaisemmille opinnoille, opintomenestys on hyvä indikaattori jatko-opintoja ajatellen. On aika, että niille joilla on jo hankitut hyvät opiskelutaidot annetaan siitä myös jatko-opinnoissa etua. Teknilliseen korkeakouluun on jo tähänkin saakka päässyt pitkän matematiikan laudaturilla ja ainakin siellä sisäänotto on toiminut odotusten mukaisesti.
Huoli siitä, että kaikki opiskelupaikat menevät L:n ylioppilaille on turha, koska gaussin käyrä pitää huolen siitä, että noita pelättyja L:n ylioppilaita on vain murto-osa, suurimman osan saadessa alempia arvosanoja. - G.Ausen
3+8 kirjoitti:
Osa opiskelijoista tullaan jatkossakin ottamaan sisään pääsykokeilla. Tuolla alkupuolella joku kirjoitti Helsingin eliittilukiosta ja niiden opiskelijoista. Voisiko kirjoittaja tai joku muu sanoin ajatteleva valaista mitä sillä tarkoitetaan? Parhaisiin lukioihin haetaan aivan saman, kaikille hakijoille saman yhteishaun kautta, kuin muihinkin lukioihin. Vanhempien koulutusta tai tuloja ei kysellä.
Uudistus antaa vihdoinkin todellista painoa aikaisemmille opinnoille, opintomenestys on hyvä indikaattori jatko-opintoja ajatellen. On aika, että niille joilla on jo hankitut hyvät opiskelutaidot annetaan siitä myös jatko-opinnoissa etua. Teknilliseen korkeakouluun on jo tähänkin saakka päässyt pitkän matematiikan laudaturilla ja ainakin siellä sisäänotto on toiminut odotusten mukaisesti.
Huoli siitä, että kaikki opiskelupaikat menevät L:n ylioppilaille on turha, koska gaussin käyrä pitää huolen siitä, että noita pelättyja L:n ylioppilaita on vain murto-osa, suurimman osan saadessa alempia arvosanoja.Korkeakouluun pääsee n. 20% yrittäneistä. Gausen käytän mukaan kirjoituksista tulee AINA n. 20% L jaE: n papereita, joten korkeakouluun tuskin pääsisi alle E:n papereilla. Valmennuskurssit alkaisi tulevaisuudessa jo 9. luokalla päästäkseen parempaan lukioon Jakomäen lukiosta ei montaa E:aa kirjoiteta pelkästään järjestyshäiriöiden vuoksi. Lukion kesto muuttuisi samalla lähemmäksi neljää vuotta.
- ertyukil
G.Ausen kirjoitti:
Korkeakouluun pääsee n. 20% yrittäneistä. Gausen käytän mukaan kirjoituksista tulee AINA n. 20% L jaE: n papereita, joten korkeakouluun tuskin pääsisi alle E:n papereilla. Valmennuskurssit alkaisi tulevaisuudessa jo 9. luokalla päästäkseen parempaan lukioon Jakomäen lukiosta ei montaa E:aa kirjoiteta pelkästään järjestyshäiriöiden vuoksi. Lukion kesto muuttuisi samalla lähemmäksi neljää vuotta.
aloituksen pääpointti. Onneksi esitystä on nyt ryhdytty laajemminkin vastustamaan.
- jepjep..
Ei ne ällän peperit osoita mitenkään soveltuvuutta esim. oikikseen tai lääkikseen tai ylipäätään minnekään. Lukio-opiskelu eroaa niin radikaalisti yliopisto-opiskelusta, että missään tapauksessa pelkästään lukiomenestyksen perusteella ei pidä paikkoja jakaa. Sitä paitsi yleisesti tiedetty faktahan on, että tytöt kypsyvät henkisesti poikia aikaisemmin ja monilla pojilla iskee juuri lukiossa hälläväliä asenne, vaikka muuten fiksuja olisivatkin. Olisi kohtuutonta, jos tästä rangaistaisiin estämällä tulevaisuudessa korjausliikkeen tekeminen.
Hyvin Yo-kokeissa pärjänneet sitä paitsi saavat yhteispistevalinnassa etua hyvistä papereista, mutta jos ällän paperit kirjoittanut siitä huolimatta häviää A:n paperit kirjoittaneelle pääsykokeessa osoittaa se juuri sen, että paremmin pääsykokeessa menestynyt soveltuu kyseiselle alalle paremmin, vaikka huonommat paperit omaisikin. Pääsykokeet mittaavat soveltuvuuden lisäksi mylös hakijan todellista motivaatiota. Aina se mikä lukiossa vaikuttaa kiinnostavalta ei todellisuudessa sitä olekaan. Pääsykoekirjoja lukiessa selviää kiinnostaako ala todellisuudessa vai ei.
Tiedän monia, jotka ovat papereilla päässeet sisään yliopistoon ja parin vuoden opiskelun jälkeen vaihtaneet alaa, kun ei kiinnostanutkaan. Pääsykokeissa olisi todennäköisesti selvinnyt todellinen kiinnostuksen taso.
- kauhukuva
Mielestäni on huolestuttavaa, että jo 15-vuotiaan harteille tulee päätös koko tulevaisuudestansa. Kuinka moni päättäjistä muistaa, millaista oli yhdeksännellä luokalla miettiä, minne sitä lähtisi opiskelemaan? Varmasti siinä vaiheessa elämää vaikuttaa eniten se, mihin kaverit menevät.
Tuleeko lukiossa päntättyä alusta asti täysillä? Mitä jos muuten etevällä opiskelijalla hiipuu motivaatio lukion toisella vuosikurssilla ja heikentää siten arvosanoja? Miten lukion opinnot liittyvät esimerkiksi kauppatieteiden opiskeluun? Miten nykyiset ammattikoulun arvosanat pystytään muuttamaan lukioarvosanoiksi. Eikö opetusministeriö juuri vaihtanut arvostelun 1-3 taulukkoon... arvosana 3 saa tod.näköisesti lukioarvosanaa 8 vastaavan arvon. Ja miksi korkeakouluihin pitäisi vaikuttaa ammattikoulun arvosanat? Näyttääkö esimerkiksi leipuri-kondiittorin ammattitutkinnosta saadut arvosanat kiinnostusta matematiikkaa kohtaan?
Eduskunta pyrkisi myös mm. rajoittamaan alanvaihtajia. Minusta tämän yhteyteen pitäisi parantaa huomattavasti lukiolaisten ja ammattikoululaisten tietoutta eri "ammateista" ja aloista, mihin korkeakouluista voi valmistua. Monet vaihtavat alaa, sillä ovat saaneet alunperin täysin erilaisen käsityksen valitsemastaan alasta. Jonkun pitäisi tuoda asioista esille myös ne negatiivisetkin puolet.
Itse opiskelen ammattikoulupohjalla yliopistossa. Arvosanojen keskiarvo taisi olla jotain reilu 3 asteikolla 1-5, joten pisteitä ei olisi paljoa tullut. Olen silti erittäin motivoitunut ja pärjään vallan mainiosti muiden mukana. Pääsin sisään ensimmäisellä kerralla ilman valmennuskurssia. Ammattikoulupohjastani on ollut lähinnä pelkkää hyötyä esimerkiksi opiskeluiden ohella työllistymisessä. Niin, ja olen myös vaihtanut aiemmin alaa 17-vuotiaana. Eli täydellinen kauhuesimerkki opetusministerille :D- 16+8
Jostakin syystä yliopistojen rehtoreille uusi systeemi tuntuu sopivan. Yksikään jeistä tai muista korkeakoulujen rehtoreista ei ole vastalausetta esittänyt.
- Ihan oikein niille!
16+8 kirjoitti:
Jostakin syystä yliopistojen rehtoreille uusi systeemi tuntuu sopivan. Yksikään jeistä tai muista korkeakoulujen rehtoreista ei ole vastalausetta esittänyt.
Opiskelemaan pyrkivien tästä pitäisi älähtää. Ongelma kulminoituu siihen, että nuorilla ei ole ymmärrystä älähtää. Taas viedään, kun pässiä narussa. Lukiosta tulee kolmen vuoden valmennuskurssi yliopistoon, mikä ei välttämättä ole huono asia. Oppivatpahan jo teini-iässä pitkäjänteiseen työskentelyyn. Heikot ja hitaasti kypsyvät ovat aina sortuneet elon tiellä.
- Hattu vai myssy?
16+8 kirjoitti:
Jostakin syystä yliopistojen rehtoreille uusi systeemi tuntuu sopivan. Yksikään jeistä tai muista korkeakoulujen rehtoreista ei ole vastalausetta esittänyt.
esitystä varsin laajalla rintamalla. Myös yliopistojen johto on epäillyt uudistuksen järkevyyttä. Edellä oleva kommentti ei ole tosiasioihin perustuva.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010033011386956_uu.shtml
- ??
Onko joku tietoinen miten jatkossa sitten pisteytettäisiin ammattikoulusta yliopistoon hakevat? Tuota muistiota opetusministeriön sivuilta luin, ja jäi mietityttämään... Ja tuossa olikin joltain hyvä kommentti tuosta motivaatiosta, että mitä jos se lopahtaa kesken kaiken? Kolme vuottakin tuntuu jo, eikä aina vaan jaksa kiinnostaa yhtä paljon. Toisinaan sitten kiinnostus on entistä kovempi.
Mutta onko tästä vielä mitään tarkempaa tietoa, miten ovat nuo pisteytykset ajatelleet ym.?
Tuntuu kyllä perin omituiselta tällainen ehdotus...- että näin...
No ei siinä kyllä ole mitään järkeä, jos aletaan mennä siihen pisteeseen, että yo-papereilla päästään yliopistoihin ja AMK:hin. On kuitenkin paljon oppilaita ja lukiolaisia joiden kirjoitukset menevät miten menevät, mutta silti heillä on mahdollisuus saada haluamansa opiskelupaikka. Kyllä pääsykokeet ovat hyvä asia ja jos niistä luovutaan niin ei hyvää seuraa...... Nuoretkin kypsyvät niin hitaasti ettei vielä lukiovaiheesassa tajuta tehdä koulun eteen yhtään mitään. Sitten abivuonna tajutaan että lääkis olisi se unelma, mutta ylppäreihin mennessä ei kyllä tietoa saa kartutettua niin paljon että L tulisi joka aineesta.. Heidän onnekseen on vielä olemassa pääsykokeet mikä pitää kaikki ovet avoinna! Kyllä tästä pitäisi opiskelijoiden älähtää.... Tosin niinhän se taitaa mennä että ne seitsemän L:än oppilaat puolustaa tätä henkeen ja vereen ja sitten se suurempi porukka jonka ainakin pitäisi vastustaa tuollaista järjestelmää...
- OOOOdkdkd
että näin... kirjoitti:
No ei siinä kyllä ole mitään järkeä, jos aletaan mennä siihen pisteeseen, että yo-papereilla päästään yliopistoihin ja AMK:hin. On kuitenkin paljon oppilaita ja lukiolaisia joiden kirjoitukset menevät miten menevät, mutta silti heillä on mahdollisuus saada haluamansa opiskelupaikka. Kyllä pääsykokeet ovat hyvä asia ja jos niistä luovutaan niin ei hyvää seuraa...... Nuoretkin kypsyvät niin hitaasti ettei vielä lukiovaiheesassa tajuta tehdä koulun eteen yhtään mitään. Sitten abivuonna tajutaan että lääkis olisi se unelma, mutta ylppäreihin mennessä ei kyllä tietoa saa kartutettua niin paljon että L tulisi joka aineesta.. Heidän onnekseen on vielä olemassa pääsykokeet mikä pitää kaikki ovet avoinna! Kyllä tästä pitäisi opiskelijoiden älähtää.... Tosin niinhän se taitaa mennä että ne seitsemän L:än oppilaat puolustaa tätä henkeen ja vereen ja sitten se suurempi porukka jonka ainakin pitäisi vastustaa tuollaista järjestelmää...
Onkohan opetusministeriössä jollain pahasti vinksahtanut? Miksi Virkkunen on ottanut vakantit tehdä päätöksiä, kuin oikea opetusministeri on äitiyslomalla.
Helsingin seudulla ei pääse yliopistoon eikä lukioon ilman erinomaisia papereita. Tampereellakin vaihtelee, että jonain vuosina alle 7,5 ei pääse mihinkään.
Tämä uudistus lytätään samalla tavalla kuin mediamaksu. - Besserwisser....
OOOOdkdkd kirjoitti:
Onkohan opetusministeriössä jollain pahasti vinksahtanut? Miksi Virkkunen on ottanut vakantit tehdä päätöksiä, kuin oikea opetusministeri on äitiyslomalla.
Helsingin seudulla ei pääse yliopistoon eikä lukioon ilman erinomaisia papereita. Tampereellakin vaihtelee, että jonain vuosina alle 7,5 ei pääse mihinkään.
Tämä uudistus lytätään samalla tavalla kuin mediamaksu.Opiskelupaikkoja ei tule lisää ja sama karsinta joudutaan jossain vaiheessa kuitenkin tekemään. Näin se vaan on....
- 41241
Besserwisser.... kirjoitti:
Opiskelupaikkoja ei tule lisää ja sama karsinta joudutaan jossain vaiheessa kuitenkin tekemään. Näin se vaan on....
Porvarihallituksen yhteisolo loppuu ensivuonna. Ensivuonna ollaankin jo poistamassa YO-kiintiötä. Tätä on nollasummapeli siis
- Poliittinen eläin?
41241 kirjoitti:
Porvarihallituksen yhteisolo loppuu ensivuonna. Ensivuonna ollaankin jo poistamassa YO-kiintiötä. Tätä on nollasummapeli siis
Aika rohkeasti esität väitteesi. Mielestäni kepun ja sossujen pitäisi olla huolissaan esityksestä. Pikkupaikkakuntien ja ongelmalähiöiden edustajat eivät uudistuksen myötä enään löytäisi tietään yliopistoihin...
Tosin olisisko tämä kauhea haitta jälkimmäisten osalta... :D - offtopic
Poliittinen eläin? kirjoitti:
Aika rohkeasti esität väitteesi. Mielestäni kepun ja sossujen pitäisi olla huolissaan esityksestä. Pikkupaikkakuntien ja ongelmalähiöiden edustajat eivät uudistuksen myötä enään löytäisi tietään yliopistoihin...
Tosin olisisko tämä kauhea haitta jälkimmäisten osalta... :D"Tosin olisisko tämä kauhea haitta jälkimmäisten osalta... :D "
Täysin asiaton ja mauton kommentti, häpeä! - EhkäEhkäEhkä
offtopic kirjoitti:
"Tosin olisisko tämä kauhea haitta jälkimmäisten osalta... :D "
Täysin asiaton ja mauton kommentti, häpeä!potentiaaliset häviäjät tässä asiassa. Ei tunnu kiinnostavan opiskelupaikkojen lipsuminen muutamien suomalaisittain suurkaupunkien huippulukioiden oppilaiden oikeudeksi.
Ehkä silloin kommentti on kohdallaan. Heikot, tyhmät ja passiiviset sortuvat elon tiellä. - 16.+1
EhkäEhkäEhkä kirjoitti:
potentiaaliset häviäjät tässä asiassa. Ei tunnu kiinnostavan opiskelupaikkojen lipsuminen muutamien suomalaisittain suurkaupunkien huippulukioiden oppilaiden oikeudeksi.
Ehkä silloin kommentti on kohdallaan. Heikot, tyhmät ja passiiviset sortuvat elon tiellä.Ne muutamasta ns. huippulukiosta vuosittain kirjoittavat eivät millään riitä täyttämään saman vuoden kaikkia korkeakoulu- ja yliopistopaikkoja. Muutenkaan kaikki noista lukioista kirjoittavat eivät kirjoita huippupapereita.
- aikkui8
16.+1 kirjoitti:
Ne muutamasta ns. huippulukiosta vuosittain kirjoittavat eivät millään riitä täyttämään saman vuoden kaikkia korkeakoulu- ja yliopistopaikkoja. Muutenkaan kaikki noista lukioista kirjoittavat eivät kirjoita huippupapereita.
- Anonyymi
13 vuotta myöhemmin: juuri nuo kaikki pahimmat koulutusskenaariot todella toteutuivat. Vaikka sen tiedettiin tapahtuvan, niin silti.
- Anonyymi
Salli mun nauraa.Suomalainen nuori ei pääse yliopistton.Minun tytöllä oli 10 matematiikassa koko koulun ja lukiossa pitkä matematiikka meni joka kurssi läpi ja yö todistuksessa ilman huippulaskinta pääsi kirkkaasti läåi.Hänellä oli paljon suunnitelmia opiskeluun.Olin mukana pääsykokeissa ja siellä oli venäläisiä kiinalaisia ja muita ulkolaisia opiskelijoita.Nehän ne paikat saivat ja suomalainen nuori ei opiskele ja käy nyttöissä ja rlättää itsensä ilman Suomen valtion tukea ei saa asumistukea.Mitä ittua suomalaiset nuoret äänestää missään eduskuntavaaleissa eihän ne välitäsuomen nuorista mitään.Eikä se enää äänestäkkään kun kysyin Hänellä on hyvä elämä ilman suomen valtion tukea
- Anonyymi
Tyttö kirjoitti monia aineita yo kirjoituksissa.Pitkän matematiikan ilman huippulaskinta niinkuin se pitäisikin olla.Sillä oli 10 koko 9 vuotisen koulun matematiikassa.Pääsykokeissa ulkomaalaiset venäläiset ja kiinalaiset pääsi hienoon suomen yliopistoon.Hänellä ei ole enää koulutustoiveita.Hän meni töihin ja asuu omassa asunnossa.Ei saa suomelta edes asuistukea vaikka veroja tulee enemmän kuin joltan pummilta joka elääsuomen tuella ja joka ei ole tehnyt töitä.Hän on 20vuotias.Ei äänestä suomen vaaleissa sanoi m inulle kun ne ei välitä suomen nuorista
- Anonyymi
Vanhempi, äiti tai isä, ei ainakaan ole edes ylioppilas. Toivottavasti se ylioppilastyttö osaa kirjoittaa paremmin ja vielä pääsee yliopistoon. Mutta eikö AMK kelpaa, jos rahkeet ei riitä yliopistoon?
Minä aikoinani kävin lukion ja kirjoitin ylioppilaaksi kokopäivätyön ohessa. Heti ylioppilaskeväänä pääsin yliopistoon haluamaani koulutusohjelmaan käymättä mitään valmennuskursseja. Pääsykoe oli pakollinen kaikille, pelkällä todistuksella ei valittu lainkaan. Hakijoista valittiin omiin oppiaineisiini alle 10 %. Mutta tämä oli viime vuosisadalla. Tosin silloin vaatimukset olivat kovemmat sekä yo-kokeissa että yliopistoon pääsyssä. Myös opiskelu yliopistossa oli ihan eri vaatimustasolla kuin nykyään. Opiskelijat olivat kaikki lahjakkaita ja ahkeria.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?
Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta781785Tietysti jokainen ansaitsee
Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt181679- 161494
En voi sille mitään
Tulen niin pahalle tuulelle tästä paikasta nykyisin. Nähnyt ja lukenut jo kaiken ja teidän juttu on samaa illasta toisee12117450+ naiset kyl
Lemottaa sillille mut myös niitte kaka lemottaa pahlle ku kävin naiste veskis nuuhiin191173Välitän sinusta mies
Kaikki mitä yritin kertoa tänään ei mennyt ihan putkeen..Joka jäi jälkeenpäin ajateltuna suoraan sanottuna harmittaa aiv51161hieman diabetes...
Kävin eilen kaverin kanssa keskusapteekissa kun on muutama kuukausi sitten tullut suomesta ja oli diabetes insuliinit lo121126Annetaanko olla vaan
Siinä se, tavallaan kysymys ja toteamuskin. Niin turhaa, niin rikkovaa. On niin äärettömän tärkeä, ja rakas olo.. N291121Miten joku voi käyttää koko elämänsä
siihen että nostelee täällä vanhoja ketjuja ja troIIaa niihin jotain linkkiä mitä kukaan ei avaa? Ihmisellä ei ole mitää61099Pakkoruotsi on leikkikieli, jota ei ole tarkoituskaan osata
Pakkoruotsi on leikkikieli. Ennen leikkikieltä sanottiin siansaksaksi, sitten keksittiin tilalle pakkoruotsi. Pakkoruot71094