luokanopettajakoulutuksesta...

Joo, open työ on kuitenkin kaikkea muuta kuin sivistysanoilla leikkimistä...Toki joku suattaapi haluta tutkijaksi eikä niinkään käytännön opetustyöhön :)
Mielelläni kuulisin itsekin opiskelusta enemmän...

Tuosta tuskin kannattaa kantaa huolta. Jollain kirjallahan porukkaa on vain karsittava.

Yleinen mielipide, mitä olen monelta kuullut, on:
-OKL-opinnot ovat tosi mukavia
-Työ ei sitten olekaan yhtä mukavaa. Useimmat eivät ole alalle tullessaan ymmärtäneet, kuinka paljon hommaa ja stressiä tulee
1) Vanhempien kanssa yhteistyöstä, silloin kun se ei toimi. Ja tätä yhteydenpitoa on niin paljon, että työtä tekemättä ei arvaa.
2) Kasvatustyöstä (ei niinkään opetustyöstä). Kiusaamisten selvittely, tapojen opettelu, rutiinien opettelu...

Tuo materiaali antaa todella väärän kuvan siitä, mitä opiskelu on. Joo, opiskellaan me pääaineena kasvatustiedettä, mutta sen lisäksi on kieliopintoja (hyvin paljon lukion tunteja muistuttavia), oppiaineiden didaktiikkaa, harjoitteluita, muita hyödyttäviä opintoja... ja näitä tehdään luentoina, ryhmäopisekeluna (edelleen hyvin paljon, kuten lukiossa) ja tietysti kotihommina. En sanoisi, että opiskelu on millään tavalla puuduttavaa, vaan nimenomaan tosi monipuolista ja sitä tehdään niin monella tapaa. Joskus suunnitellaan opetusmateriaaleja, joskus tehdään itse vaikka villasukat, koska sitä kautta sitä oppii. Päntätään me myös lisää niitä sivistyssanoja ja muiden lauseita, mutta niistä oppii karsimaan ylimääräiset pois ja keskittymään olennaiseen.

VAKAVA-koe mittaa ainoastaan sitä pystytkö omaksumaan tekstiä ja periaatteessa osoitat siinä, että sovellut opiskelijaksi, joka pärjää niissä kirjakuulusteiluissa. Kuitenkaan se koko opiskelu ei todellakaan ole sitä.