Eli olisiko jollakulla tietoa Suomi konepistoolin rumpulippaista, että kuinka suuria ne olivat halkaisijaltaan? Mikä oli kaikkein suurimman rumpulippaan halkaisija?
Minkä kokoisia Suomi-kp lippaita?
Veikko.
91503
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
149mm on tuon kannen halkaisija, mikä minulla on. En ole testannut montako kuulaa menee, mutta luulisin että on se suurempi versio.
Minkä kaliperinen se sun lippaas on?
9*19.
muitakin kaliipereja kuin 9x19...?
M/-31 40 ptr
M /-37 70 ptr
Tanko M/-31 20 ptr
Tanko ("ruumisarkku") 50 ptr
Tanko M/-54 -55 36 ptr
Eikös 50 patruunan lipas ole kaliberiltaan 9*18?
Sotamiehen käsikirja vuodelta 1944 sanoo Suomi kp:n varusteista mm: ”Patruunalippaita on sekä suoria- että rumpupartuunalippaita. Rumpulippaisiin mahtuu joko 40 tai 70 pistoolinpatruunaa. Lippaat ovat ulkomitoiltaan yhtä suuria, mutta sisärakenne on niissä erilainen. 40 patruunan lippaassa patruunat on sijoitettu ulkokehän ja syöttöpyörän seinämien väliin yhteen kerrokseen. 70 Patruunan rumpulippaassa on patruunat sijoitettu kahteen kerrokseen spiraalinmuotoiseen johtouraan. Suoraan patruunalippaaseen mahtuu 20 patruunaa.”
Noin kerrottiin silloin. Itse latasin vain 70 patruunan lippaita ja siinä tarvittiin pitokädeltä kiertävää liikettä, jotta patruunat pysyivät järjestyksessä eivätkä putoilleen latauksen aikana. Hommaa harjoiteltiin kylmin latauspatruunoin. Jollen väärin muista, sai sinne mahtumaan jopa 72 paukkua. En ole siitä enää varma. Joka tapauksessa latauksen jälkeen laskettiin vieterikoneiston kieleke varovasti viimeisen patruunan perään ja sitten kansi kiinni ulkopuolisella salvalla. Olen nähnyt myös pahvisen paketin, jossa luki ”Konepistoolin patruunoita 70 kpl”. Siis ei pistoolin patruunoita. Oliko sitten niin, että lataus oli aavistuksen verran tukevampi kp:n toimintatavasta johtuen kuin pistooliin tarkoitettu 9x19?
Oikea sana on varmaankin lipastaa eikä ladata.
Treeneissä kilpailtiin nopeudessa. Taitolaji, jossa mämmikourat tai krapulaiset eivät pärjää! Monella kaverilla lensivät patruunat lattialle juuri hetkeä ennen, kun jousikoneiston kieleke painoi patruunaspiraaliin. Ei olisi ollut sellaisista Rokan Anteron apureiksi.
konepistoolin patruuna on lataukseltaan sen verran jämäkämpi jotta ei kannata mennä kokeilemaan nykyajan pistoolissa jos sattuu sellaisia patruunoita löytämään. Mikähän tuollainen 9x18 patruuna sitten on?
Itsellä myös muistikuva armeija-ajoilta jolloin ammuttiin jonkun verran myös suomi kp:lla että lipastaessa rumpulippaaseen meni 72 patruunaa.
Ei läheskään niin helppo lipastaa kuin nämä nykyajan kaksiriviset lippaat.
Hyvä kuva kp:n rumpulippaasta myynti-ilmoituksessa http://www.swat-team.fi/products.php?lang=fi&id=238 Siinä erottuu mainiosti patruunoiden spiraaliura, jousikoneisto ja lippaan sulkija.
Sotamiehen kirjasessa vuodelta 1944 kerrotaan Suomi kp:n varmistamisesta seuraavaa: ”Kun kp halutaan varmistaa, vedetään vaihtaja taka-asentoon. Lukonpidättäjän ohjauskaran kärki painuu silloin säätöpinnan etummaiseen koloon, salvaten vaihtajan paikoilleen. Tällöin joutuu vaihtajan etuosassa oleva varmistinkynnys lukonpidättäjän alle, estäen sitä painumasta alas, eikä konepistooli, lukon ollessa taka-asennossa, pääse laukeamaan. Jos lukko on laukaistuna edessä, estää lukonpidättäjän koroke, joka vastaa toiseen lukossa olevaan olkaan, lukkoa pääsemästä taaksepäin, joten asetta ei varmistettuna voi vetää vireeseen.”
Näinhän se toimi periaatteessa, mutta olen lukenut kertomuksia siitä, että kun konepistoolimies hyppäsi vaikkapa auton lavalta ase varmistettuna lukko edessä ja lipas paikoillaan ja kun aseen perä osui maahan, lukko kulkikin jatkuvuuden lain mukaisesti väkisinkin taakse tullakseen sitten jousen voimalla eteen vieden patruunan pesään ja hups, ase laukesi. Mahtaako olla totta vai onko kysymys takaportaan jermujen legendasta? Osaako kukaan selvittää?
Moni kertoo täällä ampuneensa Suomi kp:lla kohtuullisen hyvin. Ammuin jv-jakson aikana sellaisella sarjatulta – 2 – 3 laukauksen purskein – seisojaan n. 50 metrin etäisyydeltä. Mielestäni tulos oli huono. Liekö vika ollut aseessa tai ampujassa, se jäi selvittämättä. Onneksi olin tykistön puolella tj-au, joten käsiaseilla (armeijan tarkoituksessa sanottuna) en juurikaan joutunut operoimaan.