Miksi lapset voivat pahoin kouluissa?
Kouluissa voidaan pahoin ja joissain kunnissa opettajat ovat valmiit pudottamaan kyydistä jokaisen, joka ei pysy normaaliopetuksen tahdissa. Tällöin opetustoimi siivoaa tukea tarvitsevan oppilaan sosiaalitoimelle ja tämä edelleen lastenkotiin. 2000-luvulla päiväkodin ja koulun suhtautumistapa lapsiin on muuttunut yhä aggressiivisemmaksi. Lapsiin kouluissa ja päivähoidossa kohdistetut kiinnipidot ja väkivalta synnyttävät väistämättä vihaa ja väkivaltaa.
Lapsen oikeuksien yleissopimus velvoittaa julkista valtaa kunnioittamaan lapsen huoltajien ensisijaista vastuuta lapsen kasvatuksessa. Vanhempien ensisijaisuus lapsen elämässä ei kuitenkaan enää ole selviö lasten kanssa työtä tekeville. Uusi lastensuojelulaki alensi lastensuojeluilmoituksen tekemisen kynnystä ja kuntiin ajettu varhaisen puuttumisen koulutus suorastaan yllyttää tekemään huoli-ilmoituksia. Tähän ideologiaan kuuluu virhekäsitys, että valvonta olisi auttamista. Salassapitovelvollisuuden murtamisella avun hakija ajetaan pois palvelujen piiristä eli lopputulos on täysin päin vastainen kuin mitä ajateltiin.
Uusi lastensuojelulaki perustuu varhaiselle puuttumiselle. Koko 2000-luvun käytössä ollut puuttuminen vieroksuu kaikkea erilaisuutta, hakee huolen aiheita ja sivuuttaa vanhemmat. Stakes on mm. v. 2001-2002 huolikartoittanut n. 30 000 lasta vanhemmilta lupaa kysymättä. Puuttumisen kohteeksi joutuu helposti yksinhuoltaja, vammainen, maahanmuuttaja, köyhä, oppimisvaikeuksista kärsivä lapsi, avunpyytäjä. Puuttumisen tekniikkaan kuuluu psykiatrisen diagnoosin teko. Kun puuttumisen menetelmät ovat epätieteellisiä, ns. väärien positiivisten löydösten vaara on suuri. Epäpätevien työntekijöiden käsissä puuttuminen on riistäytynyt täysin hallitsemattomaksi toiminnaksi. Vauvaperhetyö katkaisee pahimmassa tapauksessa äiti-lapsisuhteen jo ennen kuin se on alkanutkaan. Monen sijoitetun lapsen syrjäytyminen alkaa siitä, kun lapsi sijoitetaan kodin ulkopuolelle.
Miksi resurssit eivät riitä?
Sijoitus on suuri riski lapselle. Sijoitetuiksi joutuneet tekevät liki puolet lasten rikoksista. Sijoitus ei siis lunasta better mother -lupaustaan. Moni sijoitetuista jää vaille perusopetusta. Suomi kohtelee lapsiaan kierrätystavarana olettaen, että sijaisperheestä löytyy lapsen etu. Maassamme ei liene koskaan ollut niin paljon sosiaalityöntekijöitä, eri alojen asiantuntijoita ja tiimejä lasta kohden kuin tänä päivänä. Koskaan aikaisemmin ei maassamme ole ollut sellaista sosiaalitoimen valvontaverkostoa kuin nyt. Panostuksista huolimatta tuloksia ei synny ja perhe-elämään perusteettomasta kajoamisesta ja sijoituksista aiheutuu lapsille, vanhemmille ja läheisille mittaamattomia vaurioita. Laista puuttuvat viranomaisten vastuusäännökset.
Panostus kaikkeen muuhun kuin sosiaalitoimeen, eli päivähoitoon, pienempiin ryhmiin, iltapäivähoitoon, harrastuksiin, murrosikäisten vanhempien tukiryhmiin ym. olisi sijoittamista lapseen. Tämä edellyttää, että valtiovalta ohjaa kuntia, siten että se ei rahoita menettelyjä, jotka lisäävät ongelmia. Huolikoulutettujen virkamiesten huolen taakkaa tulisi helpottaa, ja velvoittaa heidät perheiden voimavarojen etsintään.
Leeni Ikonen
varatuomari
Sipoo
http://www.knuutilaki.net/node/10
Kouluissa voidaan pahoin ja joissain kunnissa opettajat ovat valmiit pudottamaan kyydistä jokaisen, joka ei pysy normaaliopetuksen tahdissa. Tällöin opetustoimi siivoaa tukea tarvitsevan oppilaan sosiaalitoimelle ja tämä edelleen lastenkotiin. 2000-luvulla päiväkodin ja koulun suhtautumistapa lapsiin on muuttunut yhä aggressiivisemmaksi. Lapsiin kouluissa ja päivähoidossa kohdistetut kiinnipidot ja väkivalta synnyttävät väistämättä vihaa ja väkivaltaa.
Lapsen oikeuksien yleissopimus velvoittaa julkista valtaa kunnioittamaan lapsen huoltajien ensisijaista vastuuta lapsen kasvatuksessa. Vanhempien ensisijaisuus lapsen elämässä ei kuitenkaan enää ole selviö lasten kanssa työtä tekeville. Uusi lastensuojelulaki alensi lastensuojeluilmoituksen tekemisen kynnystä ja kuntiin ajettu varhaisen puuttumisen koulutus suorastaan yllyttää tekemään huoli-ilmoituksia. Tähän ideologiaan kuuluu virhekäsitys, että valvonta olisi auttamista. Salassapitovelvollisuuden murtamisella avun hakija ajetaan pois palvelujen piiristä eli lopputulos on täysin päin vastainen kuin mitä ajateltiin.
Uusi lastensuojelulaki perustuu varhaiselle puuttumiselle. Koko 2000-luvun käytössä ollut puuttuminen vieroksuu kaikkea erilaisuutta, hakee huolen aiheita ja sivuuttaa vanhemmat. Stakes on mm. v. 2001-2002 huolikartoittanut n. 30 000 lasta vanhemmilta lupaa kysymättä. Puuttumisen kohteeksi joutuu helposti yksinhuoltaja, vammainen, maahanmuuttaja, köyhä, oppimisvaikeuksista kärsivä lapsi, avunpyytäjä. Puuttumisen tekniikkaan kuuluu psykiatrisen diagnoosin teko. Kun puuttumisen menetelmät ovat epätieteellisiä, ns. väärien positiivisten löydösten vaara on suuri. Epäpätevien työntekijöiden käsissä puuttuminen on riistäytynyt täysin hallitsemattomaksi toiminnaksi. Vauvaperhetyö katkaisee pahimmassa tapauksessa äiti-lapsisuhteen jo ennen kuin se on alkanutkaan. Monen sijoitetun lapsen syrjäytyminen alkaa siitä, kun lapsi sijoitetaan kodin ulkopuolelle.
Miksi resurssit eivät riitä?
Sijoitus on suuri riski lapselle. Sijoitetuiksi joutuneet tekevät liki puolet lasten rikoksista. Sijoitus ei siis lunasta better mother -lupaustaan. Moni sijoitetuista jää vaille perusopetusta. Suomi kohtelee lapsiaan kierrätystavarana olettaen, että sijaisperheestä löytyy lapsen etu. Maassamme ei liene koskaan ollut niin paljon sosiaalityöntekijöitä, eri alojen asiantuntijoita ja tiimejä lasta kohden kuin tänä päivänä. Koskaan aikaisemmin ei maassamme ole ollut sellaista sosiaalitoimen valvontaverkostoa kuin nyt. Panostuksista huolimatta tuloksia ei synny ja perhe-elämään perusteettomasta kajoamisesta ja sijoituksista aiheutuu lapsille, vanhemmille ja läheisille mittaamattomia vaurioita. Laista puuttuvat viranomaisten vastuusäännökset.
Panostus kaikkeen muuhun kuin sosiaalitoimeen, eli päivähoitoon, pienempiin ryhmiin, iltapäivähoitoon, harrastuksiin, murrosikäisten vanhempien tukiryhmiin ym. olisi sijoittamista lapseen. Tämä edellyttää, että valtiovalta ohjaa kuntia, siten että se ei rahoita menettelyjä, jotka lisäävät ongelmia. Huolikoulutettujen virkamiesten huolen taakkaa tulisi helpottaa, ja velvoittaa heidät perheiden voimavarojen etsintään.
Leeni Ikonen
varatuomari
Sipoo
http://www.knuutilaki.net/node/10
Vastaukset 1
Vanhimmat
Jos ennaltaehkäisevään tukeen menee kaikki määrärahat sen hetkisestä budjetista, tehdään toinen päätös toisen määrärahan piiristä? Vuosien ennaltaehkäisevä työ voi olla kannattamatonta, jos sillä yritetään ehkäistä sijoitus. Voiko se olla myös pohjan luomista mahdolliselle sijoitukselle?