Auttaiskohan jos tekisi ensialkuun itselle ihan lukujärjestyksen viikolle?
Kun meillä ei oikein ole minkäänlaista kunnon rytmiä elämässä; säännöllisiä ruoka-aikoja ei ole taikka säännöllisiä ulkoiluaikoja. Emme edes välttämättä käy ulkona joka päivä.
Tuntuu että päivät menee vaan eteenpäin enkä oikein saa mitään aikaiseksi. Jos yritän siivotakin, menee se yleensä niin, että suunnittelen ja suunnittelen, mutten saa aikaiseksi tarttua toimeen.
Haluaisin aloittaa jonkun oman harrastuksen mutta sekin vaan jää suunnitelmaksi; siis ihan vaan vaikka lenkkeily tai kirjoittelu tmv. jota voi kotonakin harrastaa. Tai siis muksujen kanssa.
Laihdutusta suunnittelen mutta sekin jää inoksi ideoita enkä saa aikaiseksi aloittaa.
Jos toteuttaisin kaiken mitä aina suunnittelen, olisin aktiivinen ja takuulla virkeämpi ihminen. Vinkkejä....?
Kun meillä ei oikein ole minkäänlaista kunnon rytmiä elämässä; säännöllisiä ruoka-aikoja ei ole taikka säännöllisiä ulkoiluaikoja. Emme edes välttämättä käy ulkona joka päivä.
Tuntuu että päivät menee vaan eteenpäin enkä oikein saa mitään aikaiseksi. Jos yritän siivotakin, menee se yleensä niin, että suunnittelen ja suunnittelen, mutten saa aikaiseksi tarttua toimeen.
Haluaisin aloittaa jonkun oman harrastuksen mutta sekin vaan jää suunnitelmaksi; siis ihan vaan vaikka lenkkeily tai kirjoittelu tmv. jota voi kotonakin harrastaa. Tai siis muksujen kanssa.
Laihdutusta suunnittelen mutta sekin jää inoksi ideoita enkä saa aikaiseksi aloittaa.
Jos toteuttaisin kaiken mitä aina suunnittelen, olisin aktiivinen ja takuulla virkeämpi ihminen. Vinkkejä....?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Aloita pienestä ja yksinkertaisesta. Lisää ensin yksi säännöllinen asia elämääsi. Vaikka lounas aina samaan aikaan. Odota vähän aikaa että totut tuohon yhteen säännölliseen asiaan päivässä. Älä laista siitä vaikka välillä laiskottaisi vaan ajattele että yhden asian jaksaa aina tehdä. Älä jää koskaan pohtimaan ja mietiskelemään vaan toimi heti.
Sitten vähitellen lisää säännöllisia asioita, esim. ulkoilu, herääminen, siivous yms. Kaikki pienin askelin rutiineiksi joita ei tarvitse erikseen suunnitella. Vaikka kännykkä piipaamaan aina oikeaan aikaan niin ei unohdukaan.
personal tarineriin. Aloitekyvyttömille räätälöityjä ohjelmia on. Eesim 5 tapaamista/harjoitusta valmentajan kanssa. Aloitus on yleensä kaikkein vaikeinta.
eka otat ja teen vaikka sen lukkarin ruoka-ajoille. siitä kun tulee jokapäiväistä, niin sitten lisää kalenteriin jotain muutakin. minun mielestäni noi säännöliset ruokailut on lapsille ainakin tosi tärkeitä!!!!!!!!"!
"..noi säännöliset ruokailut on lapsille ainakin tosi tärkeitä!!!!!!!!"!"
Ihmisen on hyvä syödä silloin, kun on nälkä, eikä minkään kellon mukaan.
tuolaset muutokset pitää alottaa pienillä asioilla niinku joku jo sanokin. otat yhen asian päivässä minkä teet säännöllisesti suurin piiretin samoihin aikoihin ja siitä se lähtee.
mutta toisaalta ennen kun teet tuotakaan niin mieti miks haluut muutosta? tai siis haluatko sitä oikeesti, vai tuntuuko siusta vaikka siltä että teilläkin PITÄISI olla säännöllinen rytmi kun monella muullakin on? ite huomasin tässä jonkun aikaa sitten että teen hyvin paljon asioita vaan siks että niin "kuuluu" tehdä ja stressasin itteeni ihan turhaan jos oli vaikka tiskejä pöydällä, pyykkejä korissa, ulkona ei oltu käyty jonain päivänä jne. Sit tajusin, että ei ole kovin montaa asiaa elämässä mitä on pakko tehdä. Tietysti on syötävä ja lapset ruokittava ja vuokra markettava, mutta minun EI ole pakko pestä pyykkiä joka päivä, jos en jaksa ja meillä on puhtaita vaatteita. Meidän EI ole pakko mennä ulos paskalla kelillä vaikka näkisinkin ikkunasta että naapurin sporttinen äiti siellä työntelee vaunuja kelissä kuin kelissä. Eikä sekään kaada maata jos en jaksa viikkoon laittaa ruokaa! Syödään sitten valmiita aterioita sillä kertaa :)
Pointtini on että älä ota mitään paineita että pitäis olla säännölliset ruoka-ajat ja muut sellaset. Ne on hyvät sinäänsä ja rytmittävät elämää, mutta ei se silti tarkota että se tyyli sopisi kaikille. Oma äitini kertoi tarinan että kun minä ja vljeni oltiin pieniä äiti hoiti meitä kotona. ja sitten hän kuuli muilta vanhemmilta miten päiväkodeissa on hyvin tarkat rytmit milloin syödään ja milloin nukutaan ja häntä alkoi sitten ahdistaa kun meillä ei kotona ollu mitään rytmiä. neuvolassa kun oli asian ottanu puheeks niin täti oli sanonu "voi mutta sehän on ihanaa! kyllä se on lapsellekin hyvä että saa nukkua kun nukuttaa ja syödä kun on nälkä, kun ei ne kuitenkaan kellon mukaan aina toimi!" :D
joten otan iisisti. jos haluat muutosta, aloita pienestä. mutta älä missään nimessä ota asiasta stressiä. elämää tämä vaan on ja kello on ihmisen keksimä kapistus, joka voi pahimmillaan olla aika viheliäs vihollinen ;)
Mielenkiintoinen aloitus.Asialla on puolensa ja puolensa.Jonkinlainen perusrytmi tuo ryhtiä elämään,tietenkin.Kun olin lapsien kanssa kotona,meille oli luksusta ettei tarvinnut tiukkoja aikatauluja noudattaa.Voitiin aamulla pötköttää sängyllä ja jutella kaikenlaisia höpsötyksiä.Kun alkoi tyäelämä aamuaikataulut oli välillä hyvinkin kiivastahtisia,se oli sitä aikaa.
Nyt kun lapset on lähteneet kotoa kaipaan sitä työelämän rytmittämää arkipäivääni.Muutenkin teen välillä sellaisen epätarkan viikkosuunnitelman kotitöistä,jotka haluaisin saada tehdyksi.Olen kuitenkin armollinen itselleni,jos ei kaikkea tullut tehtyä tällä viikolla jatkan seuraavalla,tai sitä seuraavalla.
Muuhun en osaa sanoa mutta jos laihduttaa haluaa, suosittelen kokeilemaan kiloklubia, helppo ja ilmainen tapa aloittaa terveelliset elämäntavat.
Minä olen luonteeltani hyvin epäsäännöllinen ja kova mm myöhästelemään mutta lapsen ja lapsien vuoksi olen ottanut rutiineja ja aikatauluja käyttöön. Aloitin esim vauvan kanssa aterioista. Ensin laitoin ateriat kohdilleen (tietysti hienoisella joustolla). Kun ateriat ovat kohdillaan niin muu elämä järjestyy helpommin niiden ympärille. Näin aterioiden jälkeen olen järjestänyt aamuheräämiset ja iltanukkumaanmenot. Iltarutiineihin totutin vauvan jo pienestä. Samalla ulkoilu järjestyy kaupassakäyntien yms mukaan jotka taas rytmittyvät ruokailujen mukaan ja lopulta päivämme ovatkin aika lailla aina samanlaisia :). Isommalla lapsella ei enää ole aivan yhtä tarkkoja ruoka-aikoja kuin vauvalla mutta hänen elämänsä rytmittyy koulun kautta ja nukkumaanmenojen ja heräämisten kautta ja tottahan ne ruoka-ajatkin ovat melko säännölliset kun koulussa aina samaan aikaan lounas ja kotona ruoka sitten kun kaupassakäynti sun muut ovat hoidettu.
auttavat ihmeesti.
Omat lapseni ovat jo isoja, ja kun olen siirtynyt tekemään etätöitä kotona, vuorokaudet tupapavat sekoamaan kokonaan.
Olen ottanut esim. sellaisen aamurutiinin, että kun puuron valmistuminen mikrossa kestää 3 min - eli joudun odottamaan kolme kallisarvoista minuuttia elämästäni - minä sillä aikaa tyhjennän tiskikoneen. Sitten taas on kiva ladata sinne uutta tavaraa, ja samalla tulee pintojakin pyyhkäistyksi.
Vessa tulee pestyksi niin, että kun lähden kauppaan, panen pesuaineet pyttyyn. Kotiin tultuani en pääse pöntölle ennen kuin olen harjannut sen.
Pitäisi kehitellä lisääkin rutiineja, niin kaikki menisi mukavammin, eikä kallista aikaa kuluisi hukkaan.
Sinun kannattaisi ottaa harrastukseksesi ulkoilu. Kun otat lapset mukaan, saat kaksi kärpästä yhdellä iskulla - tai kolme, sillä se saattaa vauhdittaa laihtumistasi. Ainakin kunto ja mieliala nousee.
Elämän hallinta on harhakuvitelma, että maailma pyörisi oman navan ympärillä. Elämää voi elää niin, että jatkuvasti suunnittelee mitä seuraavaksi pitää tehdä ja murehtii tekemättömiä töitä tai sitten niin, että asettaa tavoitteita, pyrkii niihin, mutta ottaa elämän jokaisen hetken sellaisena kuin se tulee vastaan..
et kertonut minkä ikäisiä lapsia sulla on, mutta villi veikkaus että alle kouluikäisiä, jotka ehkä joskus menevät päivähoitoonkin, joten sille rytmille olisi hyvä oppia. Samaa rytmiähän noudattaa monesti myöhemmin aterioiden puolesta koulu- ja työelämäkin. Mikäli veikkaukseni lastesi iästä menee metsään, on päivähoitorytmi joka tapauksessa terveellinen kelle vain iästä ja elämäntilanteesta riippumatta.
aamupala klo 8
jonka jälkeen ulkoilemaan, myös äitinä saat liikkua paljon ulkoillessa. Ei tartte vain vierestä katsoa kun lapset liikkuu. (tai lasten kanssa vaikka perhekerhoon, avoimeen päiväkotiin tms)
lounas klo 11 (joskus kannattaa ottaa eväät mukaan)
päiväunet/päivälepo
välipala klo 14:30
ulkoilua (itse en ole koskaan jaksanut enää tätä vaihetta, mutta jo tähän saakka toteutettuna päivään tullee ryhtiä)
päivällinen
iltapala
Muistathan hyötyliikunnan ja uintikin onnistuu(???) lasten kanssa.
Rytmit ja rytmit. Asialla on kaksi puolta. Toisaalta rytmit helpottavat elämää ja saavat jämäkän olon. Joskus taas rytmit voivat saada aikaan tressiä ja tressi purkautua lapsiin. Minusta hiukan rutiineja riittää, liika saa vain ainakin minun luonteisen ihmisen hermostumaan. pienten lasten kanssa tulee aina jotain mitä ei voi ennakoida. Jos kotoan on niin lapsi nukkuukin pidempään ( miksi herättää?) ja aamupala sekoittuukin seuraavan ruokaan ja jos ulkoilla piti niin sekin menee myöhempään. Päiväunetkin ovat lapsilla erillälailla. Meidän lapsi alkoi nopeasti pärjätä yksillä päiväunilla ja päiväunet nukutaan vasta n.klo.15---nykyään.
Itse olen huomannut, että minulla menee parhaiten kun teen tietyt asiat päivässä, mutta en ole niin tarkka kellonajoista. Uloskin jos menee kiireellä niin pukeminen hermostuttaa, kun ottaa rennosti, mutta menee silti niin ei tule suututtua.
toisaalta jos ulkoilee paljon ja käy lasten kanssa jokapaikassa, niin eivät kotona sotke paikkoja.