Menin ennestään tuttuun huoltokohteeseen hoitamaan Fergusonin määräaikaishuoltoa ja samalla vaihtamaan öljypohjan tiivisteen, kun lepopaikan, ladon lattialla alkoi olla suuria öljyläikkiä. -Ehdotin isännälle että jos kiristäisin vain muttereita, mutta hän sanoi jo tehneensä sen itse ja ei ollut auttanut. -Samalla pitäisi tietenkin tehdä öljynvaihto ja suodattimet samalla, sakkakuppi ja laturi-tuulettajan hihna, joka olikin jo aika lailla karvat pöröllään. -Samalla piti tyhjentää ja huuhdella tankki, jossa oli silloin vain muutama litra jäljellä ja huuhdella myös polttoaineputkisto puhtaaksi, koska Fergussa oli ollut käyntihäiriöitä kesken työn.
-Samassa pihaan putkahti poliisivolvo ja kysyivät isäntää. Viittasin päärakennuksen suuntaan.
-Jonkin ajan kuluttua poliisimies tuli sanomaan minulle, että minun täytyy lähteä jonnekin metsään mukaan etsintäketjuun jonkun kadonneen kyläläisen etsintään. -Sanoin, että olen täällä vain huoltomiehenä käymässä enkä lähde, mutta se ei auttanut. -Voisin saada syytteen niskoittelusta poliisin määräyksiä vastaan.
Menimme ketjussa metsän rajaan ja lähdimme etenemään ohi pienen mökin kunnes ehkä varttitunnin kuluttua kuului huuto, että “täällä on!”
Kokoonnuimme paikalle ja maassa makasi tuo etsittäväksi ilmoitettu iäkäs mies, joka isäntäni tiluksiin kuuluvan karjapiikkilanka-aidan ylitettyään oli luultavasti saanut juovuspäissään sairaskohtauksen. Mies oli kotoisin siitä pienestä tilan naapurimökistä, ja ammatiltaan satunnainen kirvesmies.
-Hän oli ollut tiettävästi matkalla metsän läpi parin kilometrin päähän sijainneeseen sukulaismökkiin, jossa oli aina lisää kiljua tai sahtia tarjolla.
-Hälytyksen oli tehnyt hänen iäkäs vaimonsa nimismiehelle, kun miehestä ei pariin päivään ollut mitään havaintoja.
-Joku kylänmiesten joukosta lausahti lakonisesti että “kumma kun ei ole käyneet ketut syömässä!”
(Tässä entisen rasvakouran poika selaa isänsä muistelmia!- Kertomusta lyhennetty nettiin sopivaksi, muuten olisivat liian pitkiä ).
Terveisin entisen inhotun ja kirotun rasvakouran vielä inhotumpi poika!
---
re Ras per...
-Samassa pihaan putkahti poliisivolvo ja kysyivät isäntää. Viittasin päärakennuksen suuntaan.
-Jonkin ajan kuluttua poliisimies tuli sanomaan minulle, että minun täytyy lähteä jonnekin metsään mukaan etsintäketjuun jonkun kadonneen kyläläisen etsintään. -Sanoin, että olen täällä vain huoltomiehenä käymässä enkä lähde, mutta se ei auttanut. -Voisin saada syytteen niskoittelusta poliisin määräyksiä vastaan.
Menimme ketjussa metsän rajaan ja lähdimme etenemään ohi pienen mökin kunnes ehkä varttitunnin kuluttua kuului huuto, että “täällä on!”
Kokoonnuimme paikalle ja maassa makasi tuo etsittäväksi ilmoitettu iäkäs mies, joka isäntäni tiluksiin kuuluvan karjapiikkilanka-aidan ylitettyään oli luultavasti saanut juovuspäissään sairaskohtauksen. Mies oli kotoisin siitä pienestä tilan naapurimökistä, ja ammatiltaan satunnainen kirvesmies.
-Hän oli ollut tiettävästi matkalla metsän läpi parin kilometrin päähän sijainneeseen sukulaismökkiin, jossa oli aina lisää kiljua tai sahtia tarjolla.
-Hälytyksen oli tehnyt hänen iäkäs vaimonsa nimismiehelle, kun miehestä ei pariin päivään ollut mitään havaintoja.
-Joku kylänmiesten joukosta lausahti lakonisesti että “kumma kun ei ole käyneet ketut syömässä!”
(Tässä entisen rasvakouran poika selaa isänsä muistelmia!- Kertomusta lyhennetty nettiin sopivaksi, muuten olisivat liian pitkiä ).
Terveisin entisen inhotun ja kirotun rasvakouran vielä inhotumpi poika!
---
re Ras per...
Vastaukset 1
Vanhimmat
Oli ilmeisesti tämä vainaja ollut niin lyhyen aikaa kylmänä ja ei ollut sattunut metsäneläviä kohdalle. Pidemmän aikaa jos olisi alan mies ollut siinä aidan vieressä, niin johan olisivat mäyrät ja ketut viimeistelleet. Valtteri Suomalaisen kirjassa: Kuolet vain kahdesti, on muutamia tosielämän kertomuksia
ps. koeta saada nämä isäsi kirjoitukset vaan kansien väliin, vaikka omakustanteena ja sopivien kuvien/ esitteiden kera, että säilyvät ja useampikin pääsee niitä lukemaan.