Hyvä Purjeveneen runkomalli , 10 -15 m koossa ?
Suippo, pyöreä, lätyskä, eväkölillä, pitkällä kölillä, ?????
- Volvo ocean race tyyppinen plaanava lätyskä - onko hyvä, ?
Se on kuin suurennettu jolla ???
-Millainen sitten on colin archer-tyyppinen, se pyöreä papu ?
Vai tuleeko siinä malliltaan kurpitsan puolikkaan jatkuvassa rullaukssssa merisairaaksi ??
Suippo, pyöreä, lätyskä, eväkölillä, pitkällä kölillä, ?????
- Volvo ocean race tyyppinen plaanava lätyskä - onko hyvä, ?
Se on kuin suurennettu jolla ???
-Millainen sitten on colin archer-tyyppinen, se pyöreä papu ?
Vai tuleeko siinä malliltaan kurpitsan puolikkaan jatkuvassa rullaukssssa merisairaaksi ??
Vastaukset 64
Vanhimmat
bavaria on aika hyvä. Madaltaisin itse vain köliä, niin pääsisi rantoihin.
BaVARIA PITKÄLLÄ, MATALALLA KÖLILLÄ OLiSI SE PARAS VAIHTOEHTO.
Kun Bavasta ottaa kölin kokonaan pois niin sen voi talveksi vetää rantaan kakkosnelosten päälle. Tulee halvaksi kun ei tarvi nosturia.
Just tollai pitää purjeveneen olla, kätevä huoltaa ja siirtää ja ajaa rantaan.
Ei tarvi puuhastella nosturien kanssa !! saakeli!
bawaria nostokölillä ````?
Mitä sillä nostokölillä bavassa, huollettavaa siinä vain on? Tekee niinkuin ne yhdet norskit pari vuotta sitten, ajaa kovaa kivelle ja pudottaa koko kölin siihen. Ei nekään mitään huomanneet ennen kuin nostivat veneen ylös. Ei se köli siis ole kuin tiellä.
Eikös archerissa ole lisäpainoa kölin alapinnassa. Siispä se nuljuaa rauhallisesti pyöreine pohjineen. Kuin poijju ! Nopea se ei kai ole, kun on pyöreä, kuten scylla.
Noi suurennetut jollat ja raaserit kulkee plaanissa. Ja taitaa olla hitaammassa menossa aika onettomia- ?
ei kannata verrata pyöreä/lattapohjaista moottorivenettä vs. pyöreä/lattapohjaista purkkaria, ja keinumista, koska purjeveneessä purjeet estävät rullaamisen, ja ne yhteistyössä kölin kanssa ovat se joka pitää veneen vakaana pyöreämuotoinen pitkulainen runko ottaa aallokon pehmeästi.
kölivene on paras. Jopa Nautor on tajunnut sen viimein, Swan 45 plaanaa.
http://www.ukhalsey.com/newsletter/april04/g/killershot.jpg
Kevyt plaanaava on hyvä, kuten kaikki muutkin mallit kun niitä käytetään siihen tarkoitukseen kuin ne on tehty.
Mutta kevyt plaanaava ei ole hyvä esim perheen matkaveneeksi, ja perheen matkavene ei ole hyvä kilpailuun.....
Se mitä veneen rungolta haluaa riippuu NIIN paljon siitä, mihin sitä venettä aikoo käyttää, miten on kokemusta.....
Ei ole olemassa yhtä hyvää ja absoluuttista.
perustellut miksei. Tasoituskisoihin raskas ja hidas matkapursi voi olla hyväkin, mittasäännöt rankaisee nopeita ominaisuuksia.
Matkapurjehdukseen taas nopea kevyt kilpapursi on hyvä, koska pääsee nopammin perille, kuin hitaalla. Myöskin kevyessä veneessä purjeiden käsittely on kevyempää, koskei tarvita niin paljon purjealaa kuin raskaammassa aluksessa. Myöskin kilpaveneiden karumpi sistus mahdollista oman sisutuksen rakentamisen pikku vaivalla ilma yhtään olemassa olevien rakenteiden repimistä. Myöskin kilpapurren peräkajuutta on monasti isompi, koskei ole sitlooran penkkejä viemässä korkeussuunnassa tilaa.
"Myöskin kilpapurren peräkajuutta on monasti isompi, koskei ole sitlooran penkkejä viemässä korkeussuunnassa tilaa. "
Tämä nyt ei ihan auennut mulle. Jos kilpapurren sitlootassa ei ole penkkejä niin sehän on sitten avointa tilaa. Miten se tila muuttuisi tilaksi peräkajuutassa? Vai tarkoititko, että kilpureissa ei ole useinkaan laatkitoita sitlootan penkeissä jolloin sekin tila on kajuutassa sitten avointa?
Kun raaserin sitlootassa ei ole niitä penkkejä, vaan istutaan kannella. Ja sitlootan pohja on sillä tasolla, missä perheveneessä on istuimet, joiden alla on perheveneesswä vielä usein säilytyskotelot ja sitlootan turkki on vielä siitä reilusti alempana. Takakajuutta on siis raaserissa huomattavasti korkeampi...
Tätä uskoisin edellisen tarkoittaneen...
Olen purjehtinut sekä modernilla, nopealla ja kevyellä racer-cruiserilla että saman pituisella raskaalla eväkölisellä ja myös edellisiä raskaamalla pitkäkölisellä matkapurrella tuhansia maileja Itämerellä ja paljon kauempana. Omasta mielestäni huonoin matkapursi näistä oli juuri tuo nopea raaseri. Perustelu: vauhdikas meno oli väsyttävää, oli äkkiliikkeitä (g-voimilla on merkitystä mm meritaudin aiheuttajana) ja kovia iskuja tasaiseen pohjaan, riki oli hennon tuntuinen ja vaati säätöjä tiheään.
Jos olisin hankkimassa uutta matkapurtta, valitsisin sittenkin raskaan ja tukevan, mahdollisimman merikelpoisen. Mielestäni on aivan sama saapuuko johonkin etappisatamaan hiukan myöhemmin kuin raaserityyppisellä. Vakaasti ja rauhallisesti käyttäytyvässä veneessä nukkuu ja asuu avomerilegeillä mukavammin kuin vauhdikkaassa raaserissa.
Satunnaisiin tai lyhyisiin matkapurjehduksiin (esim. Itämeren ylityksiin) käy tietysti kevyt kilpapursikin, mutta pitkillä reissuilla raskas cruiseri on paljon mukavampi.
On vahinko, että monissa nykyisissä ns. matkapursissa sisustusta ei ilmeisestikään ole suunniteltu avomerikäyttöön. Missä veneessä on meripunkissa kiinteät, korkeat laidat? Joissakin jopa vessan pesuallas voi täyttyä merivedellä, kun vene kulkee normaalilla kryssikallistuksella eikä pentterin kaappeja voi avata ilman tavaroiden putoamista.
Perinteinen matkapurren sitloora leikkauskuva takaapäin:
__ ___
I___ ___I
I___I
Kilpapurren:
__ ___
I________I
Kummasa on enemmän peräkajuutassa korkeusuunnassa tilaa?
on turvallisempaa jos vene on herkkä ja antaa virikkeitä, niin pysyy hereillä eikä vajoa väsyneeseen ja saamattomaan vaaralliseen tilaan. Jos ei jaksa purjehtia, on parempi a) pysyä rannalla b) hankkia miehistöä joka jaksaa, oli kyseessä sitten päiväpurjehdus kotivesillä tai kuukausia kestävä matkapurjehdus.
vähän omista pitkänmatkanpurjehduksistasi kevyellä plaanaavalla köliveneellä? Useimmat maailman meriä kiertävät matkapurjehtijat ovat päätyneet hieman erilaiseen ratkaisuun, mutta ilmeisesti nämä kaikki ovat väärässä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ari_Huusela
ja vaikka tältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Thomas_Johanson
joku linkki sellaisen venekunnan sivustolle, joka on valinnut kevyen plaanavan veneen pitkälle matkapurjehdukselle. Varmasti näitäkin on, mutta harvemmin osuu silmään.
P.s. Ja Vendee Globe ym. muut sponsoroidut purjehdukset eivät ole matkapurjehdusta vaan jotain muuta.
Siinä se mittakaava suunnilleen on, Itämeren yli voi mennä vauhdikkaamminkin. Kyllä epämukavampaakin menoa pari päivää sietää. Ja erittäin harvinaista toisaalta, että koko ylitys olisi pahaa keliä.
Mutta mihin ovat todella kadonneet kunnolliset meripunkat? Ilman niitä mukavammastakin veneestä tulee epämukava. Ja matkaveneessä on todella tehty aikamoinen suunnittelumoka, jos pesuallas tulvii kallistuessa. Ja niitä mokia on tehty paljonkin.
Kun puhutaan "matkapurjehduksesta", niin 99% ihmisistä EI sisällytä siihen käsitteeseen mitään sellaisia skaboja, joihin Huusela ja Johansson lähinnä osallistuvat. He tarkoittavat sentapaista veneilyä, jonka julkisuudessa esiintyneinä henkilöityminä voidaan mainita vaikkapa Lauri Strengell, Pertti Duncker, Kärkkäisten pariskunta jne. Tai pykälää pienemmässä mittakaavassa (siis purjehdusalueen koon kannalta) vaikkapa Ilmari Selänne tai Sjöholmien pariskunta.
Lyhyesti sanoen: raasereilla ei ole mitään tekemistä matkapurjehduksen kanssa.
netissä toisia nimittelevä luuseri, lue netiketti ja opiskele fysikkaa. Keveys on a ja o jos liikutaan tuulen voimalla, niin maalla, merellä kuin ilmassa. Myöskin konevoimalla kulkevat vehkeet pyritään tekemään keveiksi ja vauhdikkaiksi, amerikan autoteollisuus ei tätä tajunnut ajoissa ja gm on konkursissa. Tuskin skyllakaan pystyy kilpailemaan archambaultin kanssa.
kevyt vene:
http://penti.org/~harald/eps/21062009035.jpg
Näyttäisi veneen materiaalin tiheys olevan veden kanssa samaa luokkaa.
hölmöä, autot ei kulje tuulella, tuuli on ilmaista, matkapurjehduksessa ei ole kiire, keveys ei o eikä a jne.
järkevintä matkapurjehtija olisi hankkia teräsbetonivene pienellä purjealalla.
eikun lyijyvene
faktat, sitten alettiin keksiä jotain kummallista.
odottelen niitä linkkejä...tuo kuva ilmestyy yleensä kehiin, kun asia-argumentit loppuvat. Taitaa olla tämän palstan "natsikortti". Case closed.
Olen katsellut Hoskin pursiseuralla purjeveneiden runkomuotoja "sillä silmällä" ja väittäisin, että aloittaja on ottanut keskustelunaiheen , josta veneveistäjätkään eivät ole lainkaan yksimielisiä. Saati sitten tämän palstan sananikkarit. Runkomalleja on mieletön määrä, hydrodynamiikaltaan erilaisia ja varmaankin jokaisen suunnittelija pitää omaansa parhaana. Yksi 80-lukuesimerkki Suomesta on vaikkapa Ron Hollandin FE74, joka on litteäpohjainen ja Eivind Stillin FE83, joka on selvästi pyöreämpipohjainen. Eikä nämä ole mitään ääriesimerkkejä yhden veistämön erimallisista rungoista. Muistaakseni saksalaisveistämöllä on myös kaikkea tarjolla skaalalla pullukka-litteä.
Kölit vielä tähän lisäksi, niitäkin on mahtava määrä erilaisia, osa integroitu osa runkoa ja monissa nykyisin taas ei.
Minusta jokainen voi arvioida haluamaansa rungon muotoa vaikkapa sen mukaan, haluaako (vaimo) purjehtia mahdollisimman suorassa vai onko veneen muoto sellainen, että kulkee mukavimmin 15 asteen kallistuksessa... tai muuta vastaavaa päätöksenteon tueksi. Absoluuttista totutta ei ole.
totuuksia on, että
a) kevyt vene kulkee nopeammin kuin raskas
b) purjeveneestä voi vähentää purjealaa
joten järkevin valinta on mahdollisimman kevyt ja paljon purjealaa oleva vene.
ei ole vieläkään valjennut, että matkapurjehtijalle nopeus ei ole tärkeä suure. Meitä kun satumme viihtymään merellä, niin ei haittaa vaikka siellä olisi vähän pidempäänkin.
Haaveile sinä rauhassa ylikokoisesta jollastasi, jossa ei ole edes kunnollista sitloodaa. Me oikeat veneilijät pysymme matkaveneissämme. Meidän veneissämme ei tarvitse kyyhöttää laidalla vaan istutaan mukavasti ja kuljetaan rennosti etiäppäin.
raaserilla pääsee samaa vauhtia huomattavasti rennommin, tai hieman kovempaa hieman rennommin, tai paljion kovempaa yhtä rennosti, tai vieläkin kovempaa vähemmän rennosti, ihan oman porukan maun mukaan kun osaa purjehtia.
Niitä purjeita kun voi siinä raaserissakin vähentää !!!
"nopeus ei ole tärkeä suure"
Kun kerran viihdyt niin hyvin merellä, niin kannattaako maissa käydä muuten kuin pakkotilanteessa? Eli kaksi kuukautta merellä ja viikko maissa on sopiva suhde seuraavat kymmenen vuotta. Suurin osa matkapurjehtijoista on kuitenkin enemmän satamassa kuin merellä, joten mieti mitä yleistät.
"perinteinen matkavene", siis muu kuin raaserityyppinen on mukavampi kuin raaserit. Sisätilat ovat paremmat, avotilassa on mukavampi istuskella jne. Joku (taisi olla juuri tuo jodiääliö inkarnaatioineen) on kehunut raaserin erilaisen avotilaratkaisun tuomaa lisäkorkeutta peräkajuuttaan. Vaan mitäpä iloa siitäkään on, kun raaserissa tyypillisesti on kevyeen rakenteeseen pyrittäessä minimoitu välilaipiot eli todellisuudessa niissä ei yleensä ole mitään perähyttiä vaan pelkkä punkka salongin takaosassa.
Aivan yksiselitteisesti raaseri voittaa matkaveneeksi suunnitellut VAIN nopeudessa. Siihenhän se nimenomaan on suunniteltukin, mikään muu ei ole niissä tärkeää. Eli oman hommansa ne hoitavat, mutta se homma ei ole matkapurjehdus.
Keskiohjaamovene on ylivoimainen ratkaisu matkaveneilyyn, mutta ikävän kalliina useimmille epärealistinen vaihtoehto.
Keskiohjaamoveneen ainut hyvä puoli on korkea takahytti. Merellä keikutaan korkeammalla, takapurjetta täytyy tähyillä hankalasti niskaa vääntäen suoraan ylöspäin, purjehduksellinen perstuntuma on aika ohut, kun ollaan keskemmällä venettä ja lisäksi kaukalon täyttyessä vedestä, menee siitä iso osa väkisin sisälle. Keskiohjaamovene on parhaimmillaan keula kiinni laiturissa. Ylhäältä on mukava seurata sataman tapahtumia.
Mopo on taas lähtenyt keulimaan. Tuollaisia raasereita, joista puhut, on Suomessa vain muutamia. Niiden lisäksi on tusinan verran hyvin kilpailullispainotteisia cruiser/racereita. Ja sitten iso joukko performance cruisereita. Jo cruiser/racerissa on aivan kelpo sisätilat, jopa siinä JODissakin. Jos minulta kysytään, valitsen sen kannen tasolla istuttavan istumalaatikon mukavuussyistä. C/R-veneistä löytyy se väljempi takakajuuttakin. Eli uppotukin ja raaserin väliin jää koko veneiden kirjo. Siitä voi valita mieleisensä ja tarkoituksiinsa sopivimman. Hyvä tietysti olisi, jos osaisi tehdä valinnan ilman ennakkoluulojen paineita.
"Thirsty Traveler" aika hyvin tiivisti monia niistä asioista, joiden vuoksi raaseri ei sovi matkaveneeksi. Minä keskityn vain noihin väitteisiisi keskiohjaamoveneen "haitoista":
-korkeammalla? Ei olennaisesti, ja veneen suurempi vakaus kuittaa asian. Sitäpaitsi useimmat istuvat mieluummin vähän kauempana vedestä ja roiskeista.
-purjeen tähyily? Ei ole matkapurjehduksessa ollenkaan niin merkityksellisessä roolissa. Nopeus kun ei edelleenkään ole olennaista ja automaatilla saatetaan ajaa paljonkin.
-purjehduksellinen "perstuntuma"? Yhtälailla vähämerkityksinen juttu.
-vesi istuinkaukalossa? Vaan kun eipä sitä sinne yleensä edes tule.
Toinen kirjoittaja väitti kilpavenemallista avotilaratkaisua mukavammaksi. No nimenomaan sitähän se ei ole. On AINA mukavampaa istua laitojen suojassa, niin että voi kunnolla nojata selkäänsä ja kropan painopiste on kiinteän laidan yläreunan alapuolella eikä pelkän mantookivaijerin varassa.
Raaserijengin itsetunnolle vain käy niin rankasti se, että olette pikkuinen vähemmistö. Eivät ole raukat kasvaneet ulos jollistaan ja kuvittelevat yhä, että jolla olisi oikea vene. Ei siitä sellaista tule edes mittoja kasvattamalla.
Minähän se sanoin kannella istumista mukavammaksi. Edellisessä veneessä oli puhdas raaserikansi, mutta vene itse raaserina edesmennyt. Nykyisessä on kannen päällä sarjat, mutta istumataso on kannen taso. Edellisen veneen kokemusten perusteella en olisi helposti muuta huolinut, nimenomaan mukavuussyistä. Ja kokemusta on kymmenistä eri venetyypeistä erilaisine istumalaatikoineen. Näiden kirjotusten perusteella uskon, että minulla on enemmän kokemukseen kuin ennakkoluuloihin perustuva näkemys kuin sinulla.
Enkä katso kummemmin olevani raaserijengiä, vaikka muutaman kisan kesässä ajankin. Aina väliin pärjätäänkin, mutta ainakin miehistöni on useampaan otteeseen kehunut venettä mukavaksi olla ja elää.
”Ei olennaisesti, ja veneen suurempi vakaus kuittaa asian.”
En ole puhunut raaserista, vaan verrannut keskiohjaamovenettä esim. tavanomaiseen C/R-veneeseen. Se, että alun perin pieni purjeala ei kallista kovassa tuulessa venettä yhtä paljon kuin C/R-veneen suurempi purjeala, ei merkitse sitä, että ensi mainittu vene olisi vakaampi kuin jälkimmäinen reivattuna.
”Sitäpaitsi useimmat istuvat mieluummin vähän kauempana vedestä ja roiskeista.”
Nykyaikainen leveäperä C/R-vene nostaa tarvittaessa tuulen puolen korkealle, ei sieltä pärskeitä tule yhtään enempää samalla nopeudella kuljettaessa. Lisäksi automaatilla ohjattaessa voi istuskella ihan samalla tavalla spayhoodin takana suojassa.
”eikä pelkän mantookivaijerin varassa”
C/R-veneissä on monessa ihan yhtä korkeat istuinkaukalon selkänojat kuin keskiohjaamoveneissä, joten ei siellä pelkän mantookin varassa olla yhtään enempää. Nykyveneet kulkevat selvästi pystymmässä, joten sekin lisää turvallisuuden tunnetta.
HR:n ja raaserin välissä on paljon hyviä C/R-veneitä, joiden pistemäärä yltää HR:n 100:aan ja jopa ylikin.
on tärkein kulun pehmeyteen ja matkustusmukavuuteen vaikuttava suure matkapurjehduksessakin.
nopeus ei ole tärkein "kulun pehmeyteen ja matkustusmukavuuteen vaikuttava suure", niin että veneen tulisi olla nopeuteen suunniteltu, tietenkään, : D
ole tärkeä, vaihtakaa optariin, ainiin, sekin plaanaa jos tarpeeksi tuulee. No pysykää uppotukeissanne, niin ei tule pulmia jos mennään yli 6 solmua.
sopii raaseri, jos matkat ovat lyhyita, esim itameri, valimeri. Saaennusteet ovat hyvia ja suojasatamiakin muutaman paivan paassaa. Atlantin ylitys pasaatituulten reitilla onnistuu raaserilla, jos on porukkaa saatelemaan purjeita. Karibialla ollaan pari paivaa aikaisemmin ja kaytetaan se aika rommipunssin juomiseen. Tyynelle merelle menevat yleensa pariskunnat. Toinen on aina vahdissa. Galapagos-Marquesas saattaa kestaa 2 kk. Tuulet voivat olla hetkellisesti pahoja. Senkin kylla seilaa raaserilla, kuten koko pallon kierron cocnut milk routia kunhan on valmis purjesulkeisiin. Jos ajatuksissa on poiketa pohjoiseen/etelaan on syyta ajatella uudestaan. Korallialueilla vuosien saatossa tulee kolistelluksi koralliin varmasti. Raasaeri syvalla bulbi kolilla vastaan pitkakolinen tankki?
Atlantilla=Karibialla on suuria veneita isoilla vaihtuvilla miehistoilla. 60' ei ole harvinaista. Tyynella merella 45' vaikuttaa olevan suuri, 40-42' on pariskuntien suosiossa eika raasereita juuri ole. Ajoitus kun perustuu taifuuniaikoihi, siis niiden valttamiseen eika legien nopeuteen. Matkapurjehduksessa lasketaan noin 1000 mailia kuukaudessa ja vuositasolla 1 paiva merella 4 ankkurissa. Asuinmukavuus, varastotilat, tankkien koko ym ovat tarkeimmat. Matkalla tarvitaan painavaa tavaraa paljon. Ei raaserista silloin ole hyotya. pikemminkin rakenteelliset riskit kasvavat, jos 8 tonnin paattiin tuodaan 3 tonnia lisaa painoa. Seilaa silla yli 200 mailin vuorokausia, leppoisuudesta ei voi puhua. Eika luoviominaisuuksilla ole juurikaan merkitysta.
Juu ja kyllä.
Paitsi että Itämerenkin olosuhteet, lähinnä aallokko, karsivat menijöitä. Omallani, raskaalla purjehtijalla joku 15..18 m/s tuuli ja kryssi on aivan mukava keli vielä. Gepsin mukainen todellinen eteneminen on 45 astetta tuulen silmästä puoleen ja toiseen. Lastupaatit makaavat kyljellään, ja valuvat helposti aallon mukana sen takaisin, mitä välillä etenevät. Eipä niitä kyllä paljon ole tarvinnut katsellakaan Utön ulkopuolella.
Yleensä ostopäätöksen veneestä tekee Rouva. Herra on on jo valmiiksi motivoitunut. Ja kun näin on, niin kriteereiksi muodostuvat ne tutut, keittiön kaapit, vessan "kaakelit" ja semmoiset muut mukavat. Ne pitkät tikut kannella sojottamassa, ja joku klunssi pohjan alla, ne on niitä miesten höpöjä, joihin nyt ei oikeasti tarvitse kantaa ottaa.
No, tunnustan, karrikoin, mutta aika vähän. Jos ette usko, kysykää venemyyjiltä.
Kuka mitäkin vesiltä etsii. Mitä suurempi vauhti, sen nopeammin pääsee vesiltä pois, jos se on niin kauhistuttava olosuhde. Joku taas on silloin heti perillä, kun saa narut kotisatamassa irti.
Vaikuttaa siltä, että nykyinen venekansa on jotenkin pinnallistunut. Vene on kuin kertakäyttömuki, käytetään ja heitetään pois. Ennen oli enemmän niin, että vene joko hyväksyi tai hylkäsi ihmisensä. Jos suhde syntyi, se kesti, ja molemmat olivat tyytyväisiä.
se mitä sanoit veneilyn pinnallistumisesta: pääasia että jalkoja löytyy, uimataso laskeutuu napista ja lasikuitu kiiltää. Purjehdus on syvällisempi asia kuin jotkut matemaattisesti mitattavat veneen ominaisuudet:
"The sheet winches creak, the water murmurs on the bottom as Joshua gathers way and begins to come alive...People who do not know that a sailboat is a living creature will never understand anything about boats and the sea." - Bernard Moitessier -
Palstalla jatkuva väittely veneiden prosentuaalisista nopeuseroista ja uppotukeiksi nimittely osoittaa, että purjehduksen filosofia ei ole ihan kaikille auennut. Veneen tärkein ominaisuus matkapurjehtijalle on, että vene tuo turvallisesti ja mahdollisimman miellyttävästi perille kelissä kuin kelissä. Purjehdusalueesta sitten riippuu, että millaisissa olosuhteissa veneen tulisi odottaa pärjäävän. Turvallisuus on aina lopulta kompromissiratkaisu.
Matkojen suuntautuessa Itämeren ulkopuolelle menee ensimmäiset 1000 mailia helposti läntisiä tuulia vastaan Itämerellä ja Pohjanmerellä/Englannin kanaalissa. Jonain vuosina matalapaineet ovat vyöryneet tauotta Atlantilta, joten reitillä saa varautua koviin vastaisiin tuuliin. Biskajalla pahimpia ovat SW-myrskyt. Tätä taustaa vasten pitäisin veneen avomerikryssiominaisuuksia aika korkealla sijalla, jos veneellä on tarkoitus purjehtia joskus pitempää matkaa. Myötäisissä pasaatituulissa nyt raskaampikin vene pääsee hyvään vuorokausivauhtiin.
monella todella huono, monet matkapurjehdukseen sopivat nykyraaserit ovat nimenomaan tehty valtameripurjehdukseen, uusista esim Jeanneau 3200. Järkevä matkapurjehtija ei lähde Biskajan SW myrskyyn, mutta raasereilla purjehtii myrkyssä siinä missä uppotukeillakin.
"...nykyraaserit ovat nimenomaan tehty valtameripurjehdukseen"
En voi muuta kuin ihmetellä tällaista mielikuvaa. Olisikohan mielikuvan taustalla CE/A-luokitus. Luokitus "valtamerikelpoiseksi" ei todellakaan tee nykyraaserista sellaista venettä, joka olisi valmis pitkiin valtameripurjehduksiin tai olisi rakennettu valtamerillä cruisaamiseen.
Aikaisemmissa viesteissä oli muutamia, joiden kirjoittajilla uskon olevan valtamerikokemusta. Pasaatituulireitti Kanarialta Karibialle, kuten ARC:n reitti, on muuten yksi helpoimpia valtameren ylityksen reittejä. Jos on huonoa tuuria, paljon kovempiin keleihin voi joutua jo alkumatkalla Pohjanmereltä Kanarialle. Hyvällä tuurilla voi tietysti selvitä vaikkapa esimerkkinä mainitulla 32-jalkaisella ranskiksella (jollaisella itse en tosin ole koskaan seilannut). En oikeastaan tunne muita ranskalaisia valtameripursia kuin Ovnin, jota ei voine pitää raaserina.
kuvasi purjehdusta lähes samoin jo ennen Moitessieria. Merén karvainen kissa sähisi partaan puolella, lainaus kirjasta Alastalon salissa.
Olen samaa mieltä, että monille purjehdus vaikuttaa olevan vain "yks juttu" muiden joukossa.... duunin, vaimon, lasten, koiran ja farmariVolvon lisäksi.
Toisille taas se merkitsee paljon enemmän, hienosti lainattu Bernardin ajatuksia - kirjat ovat hyllyssäni.
Voin vielä kertoa mitä eroa on vaimolla ja veneellä? Minulla on hyvä vene, joka ei koskaan ole pettänyt minua, ei milloinkaan. Minulla oli myös vaimo, joka petti minua - nykyisin siis ex-vaimo. Tästä voidaan päätellä, että luotan enemmän veneeseeni kuin naisiin....
ole edes messuilla käynyt Jeanneau 3200:ssa, et tiedä sen rakenteista mitään. Käy omin silmin katsomassa, niin jos vaikka kahdestaan lähtee palloa kiertämään, vene on parempi vaihtoehtoi kuin joku S&S 34 1970-luvulta.
Pohjanemreltä Kanarialle on mahdollista saada muutaman päivän säätiedotuksia vaikka täältä:
http://www.ecmwf.int/products/forecasts/d/charts/medium/deterministic/msl_uv850_z500/
Fiksu purjehtia purjehtii hyvissä keleissä, joten pahoista keleistä kyseisellä legillä ei tarvitse edes keksustella.
Ihan pikku vinkkinä: säätiedoitukset eivät aina pidä paikkaansa. Ja siiten kun ne menevät pieleen olet pulassa tai ainakin olosi on hyvin epämukavaa. Tämän sitten itsekin opit kun pikkuisen lisää tulee kokemusta. Ensimmäisen Atlantinylitykseni aikaan 80-luvulla ei ollut olemassa mitään pitkiä sääennustuksia, mutta myöhempien ylitysteni aikaan niitä on katseltu ja noin keskimäärin yli viiden vuorokauden päähän ulottuvilla ennusteilla on ikävä kyllä vain viihdearvoa. Pari kesää sitten jopa Itämerellä parin päivän sääennusteet menivät ihan pylllylleen ja mukavan ennustetun 14 m/s SW tuulen sijaan tulikin SW 28 m/s. Erityisesti silloin kun (pitkä) hellejakso on päättymässä kannattaa olla erityisen varuillaan. Mutta onnea ja menetystä linkkiesi kanssa.
Tässä hieman elettyä elämää ja metereologin kertomaa faktaa merisääennusteiden tekemisen hankaluuksisita parin vuoden takaa:
Matalapaineen ennustaminen oli erittäin hankalaa. Vielä päivää ennen mallit olivat aivan sikin sokin. Enpä heti muista edellistä kertaa kun oli niin erilaisia mielipiteiltä eri malleilta ja vieläpä
samoilta malleilta perättäisissä ajoissa.
Myrskyvaroitus eteläisille merialueillekin annettiin muistaakseni hyvin
myöhään ja tällöinkin näytti siltä, että olisi "heikkoa" myrskyä 21-22 m/s.
Lopultahan mitattiin keskituuleksi Russarössä 27 m/s. Samanlainen tilanne oli vuosi sitten heinäkuun lopulla kun merialueille ennustettiin etelästä saapuvasta matalapaineesta tuulia 15-19 m/s välille. Lopulta mitattiin 23 m/s ja puuskissa 27 m/s.
Yksi selitys on voinut olla matalapaineen äkillinen syveneminen, jolloin ns. isallobaarinen tuulikomponentti (paineen muutoksesta johtuva) on saattanut voimistaa tuulia reippaasti odotettua enemmän.
Sinä et yksinkertaisesti ymmärrä mitään matkapurjehduksesta, muuten et tuollaisia veneitä tyrkyttäisi. J32:n sisätilat ovat ankeat ja epämukavat. Ei kukaan tuollaisessa viihdy pitkiä aikoja.
ymmärä mitään nykyveneistä ja turvallisesta merenkulusta. Jos säätieto lupaa avomerelle 14 m/s, sinnehän mennään vaimon kanssa juu. Jote non aivan sama luvataanko 14 M/s ja sitten onkin 28 m/s. Kova tullu mikä kova tuuli ja antaa tietokoneanalyysit osviittaa, mitä on tulossa.
Ecmwf ja omat ennustukset ovatkin parempia itämerellä kuin fmi:n, ettei mitään uutta.
P.S. Suomessa on sana ja mielipiteen vapaus, jatkan tätä niin kauan kuin siitä saa hupaa. Ymmärrän kyllä, että omien upootukkien arvo laskee nopeiden nykyveneiden rinnalla, se kantsisi hyväksyä, eikä kirjoittaa fysikkaan lakia vastaista skeidaa. Mutta olettekin krisseleitä, joten satujen kertominen ja uskominen on teille luontaista, keep going on satusedät, siitä saa hupaa.
olet herättänyt jo paljon hilpeyttä. missä sua näkee kesällä? mene korkeasaareen näytille
Nämä mainitsemasi valtameriraaserit ovat suunniteltuja etenemään myötäisissä tuulissa - avomerikryssi ei todellakaan ole niiden vahvin ominaisuus. Tämä on ymmärrettävää, kun ajattelee, että Ranskassa ollaan jo valmiiksi Atlantin rannalla. Kuitenkin Suomesta lähdettäessä saattaa joutua etenemään pitkään vastaisissa tuulissa ennen pääsyä edes pelipaikoille . Sääennusteiden kuuntelu ei auta siihen, että monta viikkoa tuulee Pohjanmerellä kovaa vastaan ja eteenpäin pitäisi päästä, kun syksy painaa päälle. Tämän takia painottaisin venevalinnassa nimenomaan hyviä ja miellyttäviä kryssiominaisuuksia kovemmassakin merenkäynnissä. Mutta jokainen tyylillään.
kateellinen uppotukilla veneilevä nettihörhö.
” hyviä ja miellyttäviä kryssiominaisuuksia”
Hyviä = vene nousee hyvin vastaiseen
Miellyttäviä = veneen nopeus voidaan sovittaa olosuhteiden mukaisesti
Molemmat ominaisuudet täyttyvät raskaissa C/R-veneissä, eli veneissä, joissa paino on kirjaimella C.
Kun cruisaillaan avomerellä, ei nousukulmalla ole väliä, sitä tarvitaan saaristo slaalomissa vähentämään vendojen määrää.
Olennaista on VMG ja sen säädettävyys olosuhteisiin sopivaksi, jotta meno on mukavaa.
tässä auttaa eniten syvä köli, ja purjeiden jalustus riitttävän sisään/ulos tilanteen vaatimalla tavalla.
Eli kevyessä kelissä kun aallokko on pientä niin sisälle, ja myrskyssä tarpeeksi ulos, niin purjeet vetävät kunnolla eteenpäin kallistamatta venettä turhaan kumolleen kansi meressä tyyliin.
Nopeus on tärkein mukavuuteen vaikuttava tekijä, niin kulun pehmeyteenkin, kuin myös reittisuunnittelun kannalta (=säänavigointi)
Jos ei rahat rajoittaisi valintaa, olisi paras kryssivene monirunko tyyliin orange2, mutta vähän pienempi versio pienemmälle miehistölle, ja suhteessa leveämmät rungot cruising purjehdukseen. Ylivoimaisesti pehmein kulku samalla nopeudella kuin se raskas kölivene, ja haluttaessa moninkertainen VMG yhtä pehmeällä kululla valinnan mukaan. Olisi myös ylivoimaisesti turvallisin vene ääriolosuhteissa, ja samalla nopeutensa ansiosta helpoin ko oloja välttää.
Tuohon tautiisi auttaa vaan kokemus. Tehdään niin, että minä tarjoan sinulle illallisen juomineen kun saavut 15.7. 2010 anno domini Bornholmin Allingeen . Olen siinä satamakadulla joko Marco Polossa tai Tullikamarilla. Palataan siellä sitten näihin fysiikan yms. lakeihin, joihin tunnut olevan syvällisesti perehtynyt.
sinä kirjoittelet älyttömiä tekstejäsi raasereiden ja nopeuden puolesta, vaikka tiedät jauhavasti hevonpaskaa, koska sinusta on hauska kinata.
Jätän sinut hautumaan omaan liemeesi. Minua ei kiinnosta pelkkä huvin vuoksi riitely, vaan asiasisältö. Matkaveneilyssä nopeus on täysin merkityksetön asia; jos olet todella veneilijä itse, tiedät sen kyllä. Todennäköisesti et kuitenkaan ole, vaan joko täysin veneetön tai sitten daycruiser-lajia, joka lähtee vesille vain kauniina päivänä ja palaa aina yöksi kotisatamaan. Se on tietysti ihan yhtä oikea ja kelvollinen tapa harrastaa veneilyä kuin muutkin tavat, mutta ei sen pohjalta pidä eikä voi sanoa yhtään mitään matkaveneilystä. Sillä on matkaveneilyn kanssa yhtä paljon eli ei lainkaan tekemistä, kuin vaikkapa VOR-kisalla tai sillä jollaluokan veneiden Atlantin ylityksellä (en muista kisan nimeä, mutta mm. Huusela siihen on osallistunut). ACR on ainoa purjehduskilpailu, jolla voi sanoa olevan jotain tekemistä matkaveneilyn kanssa ja silläkin oikeastaan vain siksi, että useimmat sen luokat ovat lähempänä eskaaderipurjehdusta kuin kilpailua.
Kuten tosta yllä kirjoitetusta olet huonmannut, niin noi ukot on omissa venepoteroissa ja se oma vanha vene on se paras.
- ne haluaa puolustella hankintojaan.
- Vanha homeinen vanha pieru-purjevene-perunakellari on se paras.
Osta siis uusi iso bavaria ja käytä ja heitä pois kun se alkaa homehtua.
- ettei käy mielen päälle tämä purjeveneasia....
- joo, mutta jo sir fransis asshole, sommersett vauxhallin jaarli, jo vuonna 1963 koki tärkeäksi ja parhaaksi kömpelön ja onnettoman ruman englantilaisen sir mc cormic lerppakullin suunnitteleman paikallaan keinuvan ja erittäin hitaan uppotukin, jolla voi ylittää myös atlantin, ainakin yhteen suuntaan.
Joten omissa päätelmissäni olen tullut täysin samaan tulokseen ja olen vahvistanut uskomustani petoniporsaan ja poijjun mallisen rungon parhaudesta at high seas.
Jå!
Sixten har designerat den bästä skandibåten.
Provturer med unga pojkkar, oc det alltid funkar bra, när man har pojkvänner med.
Lesbonomiska otsikter också !
Penisen behövs inte.
CA toimii hyvin isoillakin vesillä. Vakaa, turvallinen - ei nopein vaihtoehto.
Esim. tämä neilkymppinen on käynyt kerran Karibialla ja kiertänyt pallon. (On muuten myytävänä.)
http://www.navigare.ee/marthaworldcruise/?id=10889