Vertailututkimus lasten sijaishuollosta Euroopassa
02.02.2010
Eurochild tiedote 28.1.2010
Lapset sijaishuollossa – mikä on EU:n rooli?
Eurochild julkaisi tammikuun lopulla tutkimuksen, jonka avulla on mahdollista ensimmäistä kertaa vertailla lasten sijaishuoltoa 30:ssä eri Euroopan maassa, mukaan lukien neljä Iso-Britannian kansaa ja Moldova.
Noin prosentti EU:n alueen lapsista elää sijaishuollossa, mikä tarkoittaa noin miljoonaa lasta. Lasten sijoittamista laitoksiin pidetään laajalti viimeisenä keinona erinäisten perheiden tukipalveluiden ja perhehoidon jälkeen. Tästä huolimatta lasten määrä laitoksissa on säilynyt ennallaan tai jopa kasvanut useissa EU-maissa. Lisäksi alle kolmivuotiaiden lasten sijoittamista laitoksiin tapahtuu edelleen useissa jäsenvaltioissa, vaikka on olemassa selvä yksimielisyys siitä, että pikkulasten sijoittaminen laitoksiin useiksi kuukausiksi aiheuttaa peruuttamatonta vahinkoa lasten aivojen kehitykselle.
Tietyt heikossa asemassa olevat ryhmät ovat vahvasti yliedustettuina näissä tilastoissa. Bulgariassa romanilasten osuus sijaishuollossa olevista lapsista on noin 45 %. Tšekin tasavallassa vuonna 2007 pienten lasten sijoituksissa 24 % lapsista oli romanilapsia. Myös vammaisten lasten laitoshoito on suuri huolenaihe monissa EU-maissa.
Vaikka köyhyys ja aineellinen puute eivät saisi olla syynä lapsen sijoittamiseen, on se selvästi perussyy monissa EU-maissa. Se, ettei ole saatavilla tietoa köyhyyden, sosiaalisen syrjäytymisen ja lasten sijaishuollon keskinäisistä yhteyksistä hämärtää sitä todellisuutta, että köyhyydellä on vaikutusta sijoituspäätöksiin. Tämän ymmärtäminen auttaa kehittämään myös parempia ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä.
Käytettävissä olevat tilastot antavat selvää näyttöä siitä, että sijoitetut lapset - ja erityisesti laitoshoidossa olleet – päätyvät todennäköisemmin itse lopulta asunnottomiksi, tekevät rikoksia, hankkivat lapsia alle 20-vuotiaina ja joutuvat antamaan myös omat lapsensa huostaan.
Eurochild painottaa
• EU-johtajien panosta saada aikaan yhteiset määritelmät sijaishuollolle samalla kun se toivoo EU-johtajien parantavan vertailukelpoisen tiedon keräämistä sijaishuollosta
• välittömiä tukia laitoshoidosta luopumiseen ja sen kehittämiseen perhehoidon suuntaan (de-institutionalisation)
• pikkulasten (0-3 -vuotiaiden) laitoshoidon täyskieltoa
• huomion osoittamista koulutukseen ja lasten oman työpanoksen tunnustamiseen
• poliittista sitoutumista lapsiköyhyyden poistamiseen
• tukea YK:n sijaishuollon suuntaviivojen (UN Guidelines for Alternative Care) soveltamiseen kaikissa EU-maissa
• lasten, nuorten ja heidän perheidensä suoraa osallistumista niihin päätöksentekoprosesseihin, jotka vaikuttavat heihin, ja sijaishuollon politiikan ja palveluiden kehittämiseen.
Eurochild on avannut myös lapsiköyhyyden torjumiseksi internet-sivut:
www.endchildpoverty.eu
http://www.lskl.fi/showPage.php?page_id=4&offset=0&news_id=217
02.02.2010
Eurochild tiedote 28.1.2010
Lapset sijaishuollossa – mikä on EU:n rooli?
Eurochild julkaisi tammikuun lopulla tutkimuksen, jonka avulla on mahdollista ensimmäistä kertaa vertailla lasten sijaishuoltoa 30:ssä eri Euroopan maassa, mukaan lukien neljä Iso-Britannian kansaa ja Moldova.
Noin prosentti EU:n alueen lapsista elää sijaishuollossa, mikä tarkoittaa noin miljoonaa lasta. Lasten sijoittamista laitoksiin pidetään laajalti viimeisenä keinona erinäisten perheiden tukipalveluiden ja perhehoidon jälkeen. Tästä huolimatta lasten määrä laitoksissa on säilynyt ennallaan tai jopa kasvanut useissa EU-maissa. Lisäksi alle kolmivuotiaiden lasten sijoittamista laitoksiin tapahtuu edelleen useissa jäsenvaltioissa, vaikka on olemassa selvä yksimielisyys siitä, että pikkulasten sijoittaminen laitoksiin useiksi kuukausiksi aiheuttaa peruuttamatonta vahinkoa lasten aivojen kehitykselle.
Tietyt heikossa asemassa olevat ryhmät ovat vahvasti yliedustettuina näissä tilastoissa. Bulgariassa romanilasten osuus sijaishuollossa olevista lapsista on noin 45 %. Tšekin tasavallassa vuonna 2007 pienten lasten sijoituksissa 24 % lapsista oli romanilapsia. Myös vammaisten lasten laitoshoito on suuri huolenaihe monissa EU-maissa.
Vaikka köyhyys ja aineellinen puute eivät saisi olla syynä lapsen sijoittamiseen, on se selvästi perussyy monissa EU-maissa. Se, ettei ole saatavilla tietoa köyhyyden, sosiaalisen syrjäytymisen ja lasten sijaishuollon keskinäisistä yhteyksistä hämärtää sitä todellisuutta, että köyhyydellä on vaikutusta sijoituspäätöksiin. Tämän ymmärtäminen auttaa kehittämään myös parempia ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä.
Käytettävissä olevat tilastot antavat selvää näyttöä siitä, että sijoitetut lapset - ja erityisesti laitoshoidossa olleet – päätyvät todennäköisemmin itse lopulta asunnottomiksi, tekevät rikoksia, hankkivat lapsia alle 20-vuotiaina ja joutuvat antamaan myös omat lapsensa huostaan.
Eurochild painottaa
• EU-johtajien panosta saada aikaan yhteiset määritelmät sijaishuollolle samalla kun se toivoo EU-johtajien parantavan vertailukelpoisen tiedon keräämistä sijaishuollosta
• välittömiä tukia laitoshoidosta luopumiseen ja sen kehittämiseen perhehoidon suuntaan (de-institutionalisation)
• pikkulasten (0-3 -vuotiaiden) laitoshoidon täyskieltoa
• huomion osoittamista koulutukseen ja lasten oman työpanoksen tunnustamiseen
• poliittista sitoutumista lapsiköyhyyden poistamiseen
• tukea YK:n sijaishuollon suuntaviivojen (UN Guidelines for Alternative Care) soveltamiseen kaikissa EU-maissa
• lasten, nuorten ja heidän perheidensä suoraa osallistumista niihin päätöksentekoprosesseihin, jotka vaikuttavat heihin, ja sijaishuollon politiikan ja palveluiden kehittämiseen.
Eurochild on avannut myös lapsiköyhyyden torjumiseksi internet-sivut:
www.endchildpoverty.eu
http://www.lskl.fi/showPage.php?page_id=4&offset=0&news_id=217
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.