olisin kysellyt. Miten tuommoisen saisi itse tehtyä eli niinkus kytkentää löytyiskö mistään päin? Tarkoituksena ladata akustoa vakiovirralla siten että kun ramppijännite 155V (säädettävä 145-155V?) tavoitetaan niin lopettaa latauksen. 127V 1600VA muuntaja ja tasasuuntaus on eli jollain 7-9A lataisin. Yksinkertaisuutta arvostaisin kovin. Kiitokset etukäteen vaivannäkijöille. Jopa pienenpieni hyvitys onnistuneelle avulle mahdollinen.
Tällä hetkellä jännitepohjainen, ei hyvä NiCd vesiakuille kun ei saa ns. ylilatausta aikaan ilman runsasta hydrogeenin muodostumista ja systeemiä täytyy vahdata ladattaessa tuon takia.
Tällä hetkellä jännitepohjainen, ei hyvä NiCd vesiakuille kun ei saa ns. ylilatausta aikaan ilman runsasta hydrogeenin muodostumista ja systeemiä täytyy vahdata ladattaessa tuon takia.
Vastaukset 13
Vanhimmat
No kovat on sulla jänniteet, mutta tutkales miten virtapeili siihen sopis.
Tai koitas ihan vaan komparaattoria, pudota vaan jännitteet näiden tasolle, ja tee siitä ohjaus.
tietäisi linkkiä johonkin asiaa käsittelevään sivustoon tms? Tuo häsläkkä on sähköautoon, 15kWh akusto.
Taloudellinen lataus 230V verkosta edellyttää hakkurityppistä (Switch Mode) vakiovirtalähettä. Hystereesillä varustettu komparaattori (säädettävä vertailujännite) suorittaa katkaisun akun jännitteen noustua toivottuun arvoon. Lataus alkaa uudestaan, jos jännite tippuu säädetyn hystereesin verran alemmaksi. Tuollaiseen saa helposti myös latausvirran säätömahdollisuuden.
Tekemisessä tarvitsisi pitkälle edennyttä elektroniikkaharrastelijaa tai elektroniikka-alan ammattilaista.
Tuossa joitain google-hakuja selattavaksi (Ei kovin lupaavalta näyttänyt):
http://www.google.fi/#hl=fi&q=constant current charger for Nicd battery pack&meta=&aq=f&aqi=&aql=&oq=constant current charger fo...
http://www.google.fi/#hl=fi&q=150V 8A charger for Nicd battery pack&meta=&aq=f&aqi=&aql=&oq=150V 8A charger for Nicd battery p...
http://www.google.fi/#hl=fi&q=150V 8A constant current charger for Nicd battery pack&start=10&sa=N&fp=f15b6eb920cd99ac
Koitas jos saat avattua http://www.patentstorm.us/patents/5631548/claims.html mutta varmaan maksaa vaikka saat imuoitua tulee kun purat, että salasana. Mutta voi lohduttaa, minulla on ollut joskus elcatin laturin kytkikaava, niin sellainen hämähkinverkko, että ei onnistu kotinikkarin rakenteluun, sanoisin, että paras kun kierrät romikset ja löydät trukin tai muun laturin modifoi se omaan käyttöön. Hitsauskoneenkin elektroniikkaosa sekin käy modifointiin. Tai jos haluut pähkäillä ihan itse. jokin testiohjema, mihin voi heitellä palikoita ja testata ilman savua.
http://koti.mbnet.fi/huhtama/ele/kuvat/kyt01-1.gif tästä alku miten komparaatorit toimii , tai tähän säkillinen 3055:a . siinä se. Tässä vähän hakkurioppia http://www.ele.tut.fi/teaching/ele-3100/lk0809/tehol/teholah.html Eli ekana komparaattori rykelmä sitten hakkuri ja tasuri ja ulos mitä haluaa. Nyt en tiedä haluutkos lineaarisen vai logaritmisen virtakäyrän, siihenkin on palikoita olemassa en nyt muista mitä yhtään. Mutta lineaarinen ei tarvii mitään mutta toi toinen tarvii jokun virtaseuraajan.
Sillä jos noista valmiista laatikosta saat skemat, voi nostaa kädet heti pystyyn, niissä sitä on tavaraa ja vielä monesti vaikeesti saatavaa.
jos pistän vaikka 4kpl 120V250W halogeenipolttimoa sarjaan niin eikö se toimisi? Jännitteenkatkaisu sitten jollain yksinkertaisella metodilla.
Toimiihan se noinkin. Ainoa haitta on se suuri hukkalämpöteho mikä kuluu niissä hehkulampuissa. Samahan se on laittaa sarjaan joku lämpöpatteri. Ja vastuksen arvonhan saat kaavasta: U/I=R. Eli haluttu jännitteenpudotus (V) jaetaan halutulla virralla (A), niin vastaukseksi tulee ohmeja.
Parempi systeemi on laittaa verkkopuolelle, ennen tasasuuntausta sarjaan sopivankokoinen (rautasydäminen) kuristin, niin ei tule niin mahtavaa tehohäviötä. Se vastaa samalla tarkkuudella vakiovirtalähdettä, kuin tuo vastus-/lamppusysteemikin.
Modasin sulle sopivan katkaisusysteemin. Alunperin olen sen suunnitellut tuulilataajakäyttöön, mutta käy kyllä sinunkin hommaan.
http://img269.imageshack.us/img269/1935/katkaisu.gif
Noin 150V katkaisujännitteellä R total on noin 560 - 680k. 220k potentiometrillä säädetään kytkentä-/katkaisujännitteen erotusta. potentiometrin kanssa sarjaan voi laittaa kiinteää vastusta kytkentä-/katkaisujännitteen eron (hystereesi) pienentämiseksi.
Tuossahan tuo mainittu patentti on, jos siitä on jollekin jotain iloa. Eikä maksa mitään!
http://www.pat2pdf.org/patents/pat5631548.pdf
Tuossa olisi suunnilleen se vakiovirtalatauskytkentä:
http://img189.imageshack.us/img189/28/image1zr.gif
Kuristimen induktanssi mitoitetaan halutulle latausvirralle ja muuntajarautasydän niin iso, että ei kyllästy kyseisellä virralla. Tuolla kondensaattorilla C (katkoviivoin piirretty) voidaan kompensoida kuristimen aiheuttama loisteho. (Vaikkapa kokeillaan erikokoisilla moottorin käynnistyskondensaattoreilla ja mitataan, millä kondensaattorin arvolla sisäänmenovirta on pienin.)
Tuon kuristimen voi tietenkin vaihtaa sopivankokoiseen (moottorin käynnistys-)kondensaattoriin, jolloin loistehoa kompensoidaan C:n paikalle kytketyllä kuristimella. Eli osien paikkaa voi kytkennässä vaihtaa.
Mutta koti-kwh-mittarit eivät mittaa loistehoa, joten siitä ei tarvitse maksaakaan! Eli loistehon kompensointi ei ole välttämätön.
Jos käytät induktanssia "etuvastuksena", niin diodisilta on hyvä suojata VDR-tyyppisillä ylijännitesuojilla. Nimittäin, kun vehkeestä katkaistaan virta, niin induktanssista saattaa tulla melkoinen "taka"-jännitepotku (Back Emf), riippuen tietysti katkaisuhetken jännitteestä (eli missä vaiheessa siniaaltoa virta katkaistaan). Eli 250 -300 voltin ylijännitesuoja induktanssin yli tai tasasuuntaajan vaihtojännitenapojen yli. Tai vaikkapa molempiin paikkoihin.
Kuvassa ei niitä ole piirretty:
http://img189.imageshack.us/img189/28/image1zr.gif
Ja tietysti hyvä on olla myös sulake verkkopuolella.
Eikä haitaksi ole lukea hieman sähköturvallisuudesta, koska kyseessä on verkkokäyttöinen laite ja 1/2 vaihejännitteestä tulee akun toiseen napaan. Verkkopistoke tulisi polarisoida siten, ettei vaihejännite tule vahingossa (auton?) rungon puolelle. Esim. käyttää kolmivaiherasiaa, mistä 1-vaihevirrankin saa aina oikein polarisoituna.
Ja tietysti jokainen tekee tuon omalla vastuullaan. Ja hyvä on tehdä kaiken varalta testamentti ennen kuin aloittaa rakentamisen. Jos nimittäin ei tunne verkkosähkön vaaroja, kuin omia taskujaan. Verkon erotusmuuntaja noille virroille on aika iso ja kallis, mutta tekeleestä tulisi hieman turvallisempi...
rakennettua käyttökelpoisen. Suuri kiitos tässä vaiheessa avuista. Voisit pistää jotain emailiin pintofguinness at fastmail.fm niin katsotaan. Ko peli on Rellun eauto ja oma laturi on korjattavana kaukana eikä taida tulla vielä vähään aikaan. Auto on kuitenkin koko ajan liikenteessä joten minulle asia on tärkeä.
Oon kyllä rakennellut kakarasta saakka kaikennäköistä hengenvaarallista vehjettä ja muistan ollessani 13-14 vanha kuinka mutsi ja faija olivat ihan peloissaan siitä milloinka sulakkeet palavat seuraavan kerran ja kämppä pimeänä.
Tuo kuristimen käyttö tehonsäätimenä oli uutta. Jännitepiikistä ei niin väliä kun akut ovat kytketty koko ajan kiinni ja niiden sisäinen vastus on tosi pieni eli auton elektroniikka ei kärsi mutta tasasuuntaus on tietty toinen asia. Tällä hetkellä muuntaja jossa väliulosotoilla toteutettu eri jännitteet eli joudun katsomaan vaiheen "oikealle" puolelle. Iso ledlamppu huutaa jos väärinpäin.
Noista halogeenilampuista, niiden vastushan on kovin pieni ennenkuin hehkuvat eli hukkateho ei välttämättä kait ole turhan suuri. Jossain ämyreissä sitä on käytetty suojaamaan diskanttia.
Nyt kun LiFePo4 akut ja yleensä Li akut ovat yleisiä niin moni varmaan kaipaisi keskustelun kaltaista laturia niillekin, tosin pienemmällä jännitteellä ja virralla etenkin jos akkupaketin jännite on uniikki.
Kirjoitin:
"Ja tietysti hyvä on olla myös sulake verkkopuolella.
Eikä haitaksi ole lukea hieman sähköturvallisuudesta, koska kyseessä on verkkokäyttöinen laite ja 1/2 vaihejännitteestä tulee akun toiseen napaan. Verkkopistoke tulisi polarisoida siten, ettei vaihejännite tule vahingossa (auton?) rungon puolelle. Esim. käyttää kolmivaiherasiaa, mistä 1-vaihevirrankin saa aina oikein polarisoituna.
Lipsahduksen korjaus:
Koska verkkojännite kokoaaltotasasuunnataan, niin diodisilta kytkee vaiheet ja nollat tasavirtaulostulossa siten, että negatiivisella ja positiivisella puolijaksolla vaihe ja nolla vaihtaa paikkaa ulostulojohdoissa.
Joten tuolla verkkopistokkeen polaroinnilla ei ole merkitystä. Eli ilman erotusmuuntajaa kävisi vaikka hiirenloukuksi tai sähkötuoliksi. :)
vielä linjoilla keskusteluun osallistuneet henkilöt niin olisikohan tuommoisesta apua ensiöpuolella: http://www.thomann.de/fi/stairville_ns_2002_handdimmer_2000w_indu.htm
Luvataan 2000W induktiivista kuormankestoa. Onkohan vaihe galvaanisesti erossa ulostulossa vai ei... tuo peli toimii ainakin PAR36 spottivaloissa joissa on sisäänrakennettu muuntaja, 230V, ja toisiokäämi 6V josta polttimolle. Eli sopisi näin ollen normaalille pakkamuuntajalle.
Toinen ajatus, jos ulostulo galvaanisesti erossa ja panisi suoraan tasasuuntauksen tuon perään asiaankuuluvine varovehkeineen niin mahtaisiko pelata??? Olisi mahdottoman pieni laturi ja siihen perään vielä jännitekatkaisu niin voi että....
Tähän saakka pelannut aika ok normaali pakkamuuntaja jossa perässä tasasuuntaukset ja sitten halogeeneja (3x500W, matkii vähän vakiovirtaa) sekä katkaisimilla eri vastuksia muttei jaksaisi aina käydä ohittelemassa vastuksia kun akkujännite nousee ja latausvirta pienenee.
Epäilen suuresti erotuksen puuttuvan.
Induktanssia voidaan ihan hyvin käyttää virran säätämiseen. Ohessa piti olla linkki jossa raskaasti yksinkertaistettuna periaate. Häviöiltään häviää hakkurille ja painossa raskaasti. Manuaalisäätönä pelkkää mekaniikkaa tasasuuntausdiodit poislukien ja automatiikan voi toteuttaa PIC:llätai AVR:llä. Silloin tarvitaan ohjausvirtaan lisää puolijohteita.
Transduktoria Käytettiin putkiväritelkkareissa mm. tyynyvääristymien korjaukseen. Siinä muutetaan "ensiökäämin" induktanssia "toisiokäämin" läpijohdetulla tasavirralla.