Arne Dahl: Kuolinmessu

Ruotsin poliisin paras A-ryhmä kohtaa tässä Dahlin uutuudessa koko länsimaiden perikadon. Melkoisen operaation kirjoittaja rakentaa näennäisesti ihan tavallisen (?) pankkikaappauksen ympärille.
Vai mitä tykkäätte kun toisen maailmansodan taistelu Stalingradista vetää kylmän ja Irakin sodan kautta suoran jatkumon nykyhetkeen? Ja vähän eteenpäinkin, aikaan kun fossiiliset polttoaineet loppuu maan päältä. 1700-luvun kirjoituspöytäkin näyttelee merkittävää osaa, lopulta.
Ensin tuntui, jottei tässä tarinassa ole päätä eikä häntää. Omituista mutta hauskaa ryhmän sisäistä huumoria sitä enemmän. Lopulta loksahtaa kaikki kohdalleen, vaikka välillä pidetään vauhtia ihan remesmäisittäin (ei Matti). Hetkittäin kävi mielessä daVinci-koodikin, mutta tarinana tämä oli kyllä uskottavampi.
Tekotaiteellisuus lyö välillä läpi, valitettavasti. Sinitaivasta toistellaan ja Kuolinmessu pauhaa yhtenään sankarin päässä.
Lukijan kannalta lie hyveeksi lukea A-ryhmäsarja kirjoitusjärjestyksessä läpi, jos aikoo kaikista takautumaviittauksista saada olennaisen irti. Ryhmäläisten luonnekuvatkin kirkastetaan aiemmissa opuksissa, ja tässä pseudopsykolginen analyseeraus jää liki olemattomiin. Etu vai vaje, riippuu lukijasta. Miulle passaa.
Pikku puutteista tai omituisuuksista huolimatta: Rohkenen suositella.
1705
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Kyseisen , Dekkariseuran julkaiseman lehden kakkosnumero sattui sormiin mennäviikolla. Näyttää päivystävä kriitikko olleen yhtä ulalla tämän kyseisen kirjan suhteen.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


alvari.raappavaara kirjoitti:

Ruotsin poliisin paras A-ryhmä kohtaa tässä Dahlin uutuudessa koko länsimaiden perikadon. Melkoisen operaation kirjoittaja rakentaa näennäisesti ihan tavallisen (?) pankkikaappauksen ympärille.
Vai mitä tykkäätte kun toisen maailmansodan taistelu Stalingradista vetää kylmän ja Irakin sodan kautta suoran jatkumon nykyhetkeen? Ja vähän eteenpäinkin, aikaan kun fossiiliset polttoaineet loppuu maan päältä. 1700-luvun kirjoituspöytäkin näyttelee merkittävää osaa, lopulta.
Ensin tuntui, jottei tässä tarinassa ole päätä eikä häntää. Omituista mutta hauskaa ryhmän sisäistä huumoria sitä enemmän. Lopulta loksahtaa kaikki kohdalleen, vaikka välillä pidetään vauhtia ihan remesmäisittäin (ei Matti). Hetkittäin kävi mielessä daVinci-koodikin, mutta tarinana tämä oli kyllä uskottavampi.
Tekotaiteellisuus lyö välillä läpi, valitettavasti. Sinitaivasta toistellaan ja Kuolinmessu pauhaa yhtenään sankarin päässä.
Lukijan kannalta lie hyveeksi lukea A-ryhmäsarja kirjoitusjärjestyksessä läpi, jos aikoo kaikista takautumaviittauksista saada olennaisen irti. Ryhmäläisten luonnekuvatkin kirkastetaan aiemmissa opuksissa, ja tässä pseudopsykolginen analyseeraus jää liki olemattomiin. Etu vai vaje, riippuu lukijasta. Miulle passaa.
Pikku puutteista tai omituisuuksista huolimatta: Rohkenen suositella.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu