kertokaapa mitä eroa on liittolaatassa ja ontelolaatassa?kumpi on työläämpi ja kalliimpi? talo on 1 1/2 kerroksinen ja maaperä vaatii teräspaalut(n.4 metriset).
ontelo vai liittolaatta?
epätietoinen....
118191
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Liittolaatta työläämpi, ontelot kalliimmat mutta nopeammat ja vaatii nosturin tontille.
Liittolaatan jännevälit yleensä pienemmät ja vaatii timpurityötä valunaikaiseen tukemiseen.
Liittolaatalla voi itsekin tehdä, onteloilla tekeminen vaativampaa ja erillinen asennuskin maksaa maltaita.
Yleensä suunnittelijat tekee ontelolaatoilla ellei vaadi liittolaattalla suunniteltua rakennetta.
ei voi kuivaa alaspäin, eli kuivata tavallista huolellisemmin betonilaatta ennen pinnoituksia!
On nimittäin ongelmallisen pitkäaikainen kuivattaa... kokemusta on.
Voit tehdä myös ilmaisen kellarin, vala teräspaalujen päälle laatta kellarin lattiaksi, sitten harkkoseinät ja päälle liittolaatta tai ontelot ja päälle talopaketti.
Kellari on ilmainen, mutta sen käyttöönotto ja sisustaminen maksaa eikä yleensä vie rakennusoikeutta, mutta myytäessä saat niistäkin neliöistä täyden hinnan.
mistä saa ilmaiseksi kellariin lattia valun ja harkko seinät? Lisäksi tulee maatyöt ja salaojat, jotka ei myöskään ole ilmaisia!
Usein puhutaan samalla liittolaatta-nimellä kuorilaatasta (betonielementti + paikallavalu) ja liittolaatasta(erikoispoimulevy + paikallavalu).
Kumpaa mahdat tarkoittaa? Jos kyse on alapohjan teosta, en mielelläni jättäisi liittolaatan teräspeltiä (sinkittynäkään) ryömintätilan kosteanlaisiin olosuhteisiin. Vaikka valmistaja niin suosittelisikin. Se pelti kun edustaa lähes 100% lattian raudoituksesta ja jos se ohut pelti ruostuu... Jos laitat niin hoida lattian alle ainakin hyvä ilmanvaihto.
kirjoitin kellarin tekemisestä, tetäspaalujen päälle valettu betonilaatta raudoituksineen, toimisi kellarin lattiana, kellarin katoksi liitto- tai ontelolaatta.
Liittolaatta rakenteeseen pitää olla jokin perusteltu tarkoitus (säästäminen, omatyö, tai edullinen puutavara jne) muuten laitetaan ontelot sen enempää kyselemättä.
rkm puhuu asiaa. Paikallavalulaatta suoraan paalujen päälle on alimpana lattiana yksinkertaisinta. Välipohjana ontelolaatta on ykkönen jos voi järkevästi käyttää. Yleensä voi. Joskus talon pohjaratkaisu on sellainen että esim. liittolaatta soveltuu paremmin.
Olen ajatellut liittolaattaa tai kuorilaattaa välipohjaan koska rakennuspaikkamme on nosturin kannalta mahdollisimman hankala. Mikähän lienee kustannusero eri ratkaisuilla.
Mistäs parvekkeet yleensä tehdään. Taloomme tulee iso parveke kahdelle ilmansuunnalle ja vielä kaarevan muotoinen.
saat näppärimmin puusta. Tai teräsrungolla jos on tarpeen. Edellyttää tietysti, että parvekkeen alapuolinen tila saa kastua sateella. Neuvottele asiasta suunnittelijasi kanssa. Laattojen hinnoista en osaa sanoa varmuudella mutta kyllä kuorilaattaa pidetään hinnakkaana. Molemmat vaihtoehdot tarvitsevat todennäköisesti kantavia väliseiniä tai palkkkeja. Kuorilaatan kanssa tarvitset nosturin joka tapauksessa. Sehän on ohuimmillaan 70 mm paksu ja painaa n.170 kg/m2.
Ontelolaatat maksaa noin 35€ neliö. 100 neliötä laattoja asentelee tunnissa tai kahdessa. Eli ei ne nosturikulut paljon tee, jos ajomatka ei ole järjetön. Jos paikka on sellainen että sinne ei saa kuormaa ja nosturia mahtumaan, niin saako sinne edes pumppuautoa?
Liittolaataoilla tarvitaan alle peti ja todella vankka tuenta, puutavaraa menee melkoisesti eikä sekään ole ilmaista. Betoniraudoittamista on myös melko rankasti ja pekkä betonikin maksaa pumpattuna jo parikymppiä neliölle. Työtä on moninkertaisesti ja rahallinen säästö vähintäänkin kyseenalainen.
Jos asennus teetetään kokonaan ulkopuolisella niin ontelolaatat saattaa tulla jopa halvemmaksi.
Ontelolaatan etuna on se että sillä saavutetaan huomattavasti pidempi jänneväli kuin liitolaatalla. Liitolaatalla max jänneväli on 3-4 m luokkaa joten normaaliin omakotitaloon täytyy tehdä ns. keskituki jota ontelolaatalla ei välttämättä tarvita. Ontelolaatat etuna on myös se että ne ovat heti kuivia joten valun kuivumista ei tarvitse odotella.
Liittolaatan hinta raudoituksineen ilman betonia ja asennusta on siine 15-20€/m2. Riipuen paljon betonin hinnasta lopullinen hinta ilman asennusta asettuu sinne 25-40€/m2 luokkaan. Normaalin 150m2 omakotilaon alapohjan liittolaatan asennus roudoituksineen, valuineen ja valutukineen vie noin 2-5 päivää.
Koska molemmilla ratkaisuilla on tiettyjä erikoispiirteitä jotka puoltavat sen valintaa niin on vaikea sanoa kumpi on edullisempi kun ei tarkasti kohdetta tiedä. yleisesti voi kai sanoa että lopullisessa hinnassa ei kai ole oleellista eroa jos ontelolaatojen rahti ja nostokulut eivät nouse kohtuuttoman korkeiksi.