Olen 33v nainen ja vasta nyt aikuisiällä olen alkanut pohtia, voisiko tiettyjen elämän ongelmien takana olla ADHD. Olen aina ollut tällainen:
- koulussa / opiskeluissa hyvin vaikea/mahdoton keskittyä aiheeseen, joka ei kiinnosta ja jota on "pakko" opiskella, joten olen pärjännyt vain sillä varjolla, että olen tavallista älykkäämpi - tosin mitään erityisen vaativaa alaa en voinut koskaan lähteä opiskelemaan keskittymisvaikeuksien vuoksi
- itseäni kiinnostavaan aiheeseen keskityn niin tiukasti, etten "kuule enkä näe" ympäröivää maailmaa
- tulistun helposti, menetän hermot pienistäkin vastoinkäymisistä, enkä ymmärrä itseäni siinä kohtaa ollenkaan
- olin lapsena ylivilkas ja jouduin jatkuvasti ongelmiin sen vuoksi; aikuisena kontrolloin itseäni "väkisin"
- en hahmota ympäristöä, eksyn helposti
- olen matemaattisesti todella surkea, kertotaulua en oppinut koskaan
Kysymys: onko mahdollista saada lääkitystä ns. kokeilumielessä - katsoa helpottuuko olo, vai onko pakko käydä läpi kaikki mahdolliset neurologiset- ym. testit, jotta voi saada esim. Concertaa kokeltavaksi?
- koulussa / opiskeluissa hyvin vaikea/mahdoton keskittyä aiheeseen, joka ei kiinnosta ja jota on "pakko" opiskella, joten olen pärjännyt vain sillä varjolla, että olen tavallista älykkäämpi - tosin mitään erityisen vaativaa alaa en voinut koskaan lähteä opiskelemaan keskittymisvaikeuksien vuoksi
- itseäni kiinnostavaan aiheeseen keskityn niin tiukasti, etten "kuule enkä näe" ympäröivää maailmaa
- tulistun helposti, menetän hermot pienistäkin vastoinkäymisistä, enkä ymmärrä itseäni siinä kohtaa ollenkaan
- olin lapsena ylivilkas ja jouduin jatkuvasti ongelmiin sen vuoksi; aikuisena kontrolloin itseäni "väkisin"
- en hahmota ympäristöä, eksyn helposti
- olen matemaattisesti todella surkea, kertotaulua en oppinut koskaan
Kysymys: onko mahdollista saada lääkitystä ns. kokeilumielessä - katsoa helpottuuko olo, vai onko pakko käydä läpi kaikki mahdolliset neurologiset- ym. testit, jotta voi saada esim. Concertaa kokeltavaksi?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Arvelisin, että ainakin Helsingissä tod.näk. on, mitä pienemmässä käpykylässä vaikutat, sitä epätodennäköisempää. Siis älä yritä terveyskeskuksesta ainakaan, turha vaiva.
Aikuisella oma kertomus ja jokin dokumentti lapsuudesta painavat kait eniten diagnoosin asettelussa, testit eivät ehkä ole niin mullistavia diagnostisesti.
Itse olen vähän saman tyyppinen persoona, paitsi aina ollut alivilkas, ehkä olen ns. addiassi, oma diagnoosi : )