Miksi täällä esiintyy aika ajoin näkemyksiä, että valmennuskurssit ovat vain rahastusta?
Muutaman erittäin hyvin lukiossa pärjänneen lapsen yliopistoon (lääketiede, oikeustiede) "koutsanneena" voin sanoa päinvastaista. Olisivat he varmaan päässeet muutenkin, mutta kurssi luo ryhtiä valmistautumiseen, valmennusryhmä innostaa lukemaan paremmin ja asialliset valmennuskokeet lisäävät itseluottamusta. Kurssi siis selkeästi helpottaa valmistautumista.
Tonni valmennuskurssista on näin ollen pieni hinta sen tuomaan hyötyy verrattuna. Ehkä jostain muusta (lomamatka, harrastus, vaatteet, juhliminen) joutuu pyrkimisvuonna tinkimään, mutta jokaisella yliopistoon yrittäjällä (puhumattakaan hänen perheestään) on siihen varaa. Kyse on siitä, miten arvottaa rahankäytön.
Näinhän asia on vähän kaikessa....
Muutaman erittäin hyvin lukiossa pärjänneen lapsen yliopistoon (lääketiede, oikeustiede) "koutsanneena" voin sanoa päinvastaista. Olisivat he varmaan päässeet muutenkin, mutta kurssi luo ryhtiä valmistautumiseen, valmennusryhmä innostaa lukemaan paremmin ja asialliset valmennuskokeet lisäävät itseluottamusta. Kurssi siis selkeästi helpottaa valmistautumista.
Tonni valmennuskurssista on näin ollen pieni hinta sen tuomaan hyötyy verrattuna. Ehkä jostain muusta (lomamatka, harrastus, vaatteet, juhliminen) joutuu pyrkimisvuonna tinkimään, mutta jokaisella yliopistoon yrittäjällä (puhumattakaan hänen perheestään) on siihen varaa. Kyse on siitä, miten arvottaa rahankäytön.
Näinhän asia on vähän kaikessa....
Vastaukset 2
Vanhimmat
Valmennuskurssit ovat TÄYSIN TURHIA muutenkin rikkaille RUOTSINKIELISILLE, koska he pääsevät sisään omissa kielikiintiöissään, eikä kaikkia kielikiintiöitä saada joka vuosi edes täyteen.
Sen sijaan kalliit valmennuskurssit, jotka ovat samalla rahastusta, ova t täysin pakollisia SUOMENKIELISILLE - muuten ei sisälle pääse.
Opetushallituksen määrälliset indikaattorit mukaan:
Ruotsinkielisistä yliopistoihin ja korkeakouluihin menee 52 % ikäluokasta.
Suomenkielisistä yliopistoihin ja korkeakouluihin pääsee 27 % ikäluokasta, vaikka kaikkien PISA-tutkimusten mukaan suomenkieliset ovat 10 % parempioppisia ja tietävämpiä kuin ruotsinkieliset.
.
Ruotsinkieliset työllistyvät vastapainoksi huonommin. Työllistymisnäkymät Åbo Akademista on pienet. Erittäin todennäköisesti joutuu etsimään jostain aivan muualta työpaikan, kuin Turusta tai Vaasasta.