Muutama juttu... Parisuhde voi kaatua lapsentuloon vanhempien iästä huolimatta. Taloudellinen tilanne voi muuttua suuntaan tai toiseen vanhempien iästä huolimatta. Lapsi voi syntyä kehitysvammaisena vanhempien iästä huolimatta. Elämä saattaa olla rankkaa vanhempien iästä huolimatta. Asiat voivat mennä totaalisesti päin honkia vanhempien iästä huolimatta. Asiat voivat myös sujua kuin tanssi vanhempien iästä huolimatta.
Vanhemmuus ei ole iästä kiinni, minkään ikäinen ihminen ei ole valmis vanhemmuuteen, siihen kasvetaan odotuksen myötä ja yhdessä lapsen kanssa.
En kannusta teinejä lapsentekoon, mutta tällä palstalla käytävä "vanhat äidit vastaan nuoret äidit"-kiista on jokseenkin typerää. Ei ikä tee kenestäkään huonoa eikä hyvää. Minä olen ollut sekä teiniäiti että ns vanha äiti, lapsillani on 14v ikäeroa, tiedän siis omasta kokemuksesta sekä teiniäitiyden että "aikuisäitiyden" haasteet. Ne ovat täysin samanlaiset, lukuunottamatta sitä että ensimmäistäni odottaessani sain jatkuvasti kuulla että en tule pärjäämään. Pärjäsin silti :)
Vanhemmuus ei ole iästä kiinni, minkään ikäinen ihminen ei ole valmis vanhemmuuteen, siihen kasvetaan odotuksen myötä ja yhdessä lapsen kanssa.
En kannusta teinejä lapsentekoon, mutta tällä palstalla käytävä "vanhat äidit vastaan nuoret äidit"-kiista on jokseenkin typerää. Ei ikä tee kenestäkään huonoa eikä hyvää. Minä olen ollut sekä teiniäiti että ns vanha äiti, lapsillani on 14v ikäeroa, tiedän siis omasta kokemuksesta sekä teiniäitiyden että "aikuisäitiyden" haasteet. Ne ovat täysin samanlaiset, lukuunottamatta sitä että ensimmäistäni odottaessani sain jatkuvasti kuulla että en tule pärjäämään. Pärjäsin silti :)
Vastaukset 22
Vanhimmat
Se "pärjääminen" on aika suhteellinen käsite.
Ei myöskään kannata kuvitella, että yhden teiniäidin onnistuminen tarkoittaisi kaikkien onnistumista. Suomi on täynnä epäonnistumisia ja kärsineitä ihmisiä, jotka eivät kuitenkaan täällä pyöri. Siinä vaiheessa kun se "kypsä" ja "aikuismainen" teinityttö on siunatussa tilassa, hän ei enää objektiivisesti tilannettaan tarkastele. Sama koskee myös niitä äitejä, joilla jo lapsia on. He eivät TIETENKÄÄN omassa tilanteessaan ikinä mitään ongelmia näe. Tarvitaan aina ulkopuolinen osoittamaan realiteetit ja siksi ne niin kivuliaita monille kohdata ovatkin.
Elämää ei tarkastella yhden tai kahden kuukauden perspektiivistä. Ei edes vuoden eikä kahden. Niin parisuhteen kesto kuin se kasvatustyössä onnistuminenkin punnitaan siinä vaiheessa, kun yhteistä elämää on takana kirkkaasti yli 10 vuotta. Kasvatustyössä tarkasteltava aikaväli voi olla periaatteessa paljon pitempikin.
Edelleenkin ihmettelen sitä, miksi teiniäitiyttä pääsääntöisesti välteltävänä asiana pidetään, jos se kerran niin onnellinen asia on?
Onko koko sosiaali- ja terveyssektorimme täynnä harhaanjohtajia? Katkeria ja kateellisiako aikuiset vain ovat?
Tosin nykyisin näyttää vallalla olevan se käsitys, että on normaalia ja jopa suotavaa vaihtaa puolisoa ja tuosta vain jo lyhyen suhteen jälkeen hankkia lapsia mahdollisimman monen kumppanin kanssa. Sellaiset käsitteet kuin vakaa parisuhde, toisen tunteminen ja pitkäjänteisyys eivät nykynuorille mitään merkitse. Kaikki on saatava HETI!
Etkö sinä lukenut mitä ap kirjoitti? "En kannusta teinejä lapsentekoon, mutta tällä palstalla käytävä "vanhat äidit vastaan nuoret äidit"-kiista on jokseenkin typerää. Ei ikä tee kenestäkään huonoa eikä hyvää. Minä olen ollut sekä teiniäiti että ns vanha äiti, lapsillani on 14v ikäeroa, tiedän siis omasta kokemuksesta sekä teiniäitiyden että "aikuisäitiyden" haasteet."
Missä siinä sanottiin että yhden teiniäidin onnistuminen (mitä muuten tarkoitat onnistumisella?) tarkoittaa että kaikki onnistuvat? Ja mistä sinä tiedät mikä "nykynuorille" merkitsee tai on merkitsemättä?
Onnistuminen tarkoittaa sitä, että se lasten kasvatus edes JOTENKIN sujuu. Siinä on nimittäin ongelmia aivan riittävästi ihan kaikilla vanhemmilla tänä päivänä.
Nykynuorten maailmankuvan huomaa helposti, kun heidän touhuilujaan seuraa. Usko tai älä, mutta jotkut meistä saavat tehdä sitä ihan jo TYÖNSÄ puolesta!
Autokauppiastuttavani kiteytti Hetikaikkimulle-tyypit hyvin: autoja pitää ostella, vaikkei maksukyvystä ole varmuutta kuin muutaman kuukauden päähän.
Samaa logiikkaa täälläkin yllättävän monet teiniäidit julistavat: kaikki aina "jotenkin" järjestyy, kun kovasti vain uskoo. Merkitystä ei ole sen kummemmin työllä, koulutuksella, toimeentulolla tai parisuhteellakaan, kunhan sen Ihanan Vauvan vain saa.
Sairaalta tuntuu se suuntaus, jossa ihastellaan teiniäitiyttä ja ihastellaan sitä, kun joku on ensimmäisten parin vuoden ajan onnistunut omasta mielestään hyvin. Tasan tarkkaan tästä maasta ei montaa realistista ihmistä löydy, jotka suoraan toteaisivat surkeasti kasvatuksessa onnistuvansa. Jostakin ne tuhannet huostaanototkin tähän maahan kuitenkin ovat siunaantuneet ja ihmeellisesti yksinhuoltajien ongelmat puhuttavat maassamme!
Toisin on kuitenkin täällä palstalla! Täällä kaikilla menee vähintäänkin hyvin ja useimmiten jopa hienosti. Suurimmat Ajatusten Tonavat TIETÄVÄT olevansa Hyviä äitejä jo ennen ensimmäisen lapsensa syntymää!
Ja kun joku sitten kehottaa harkitsemaan ja miettimään, hän on Paha Ihminen!
Tämä sama ihminen ruikuttaa ilkeyksiä jokaisella palstalla. Suurperheellisten palstan tappoi kokonaan. Uusperheellisille ilkeilee, samoin kuin isovanhemmille ja yhäreille. Paha hän todella on vaikka yrittääkin aina välillä esiintyä näennäisen asiallisesti. Saa ilonsa siitä, että pilaa palstoja ja tappaa keskusteluita.
Ihan uteliaisuudesta... Montakohan lasta sinulla on ja minkä ikäisenä olet heidät saanut?
Yhä edelleenkään tässä ketjussa ei ole kukaan ihastellut teiniäitiyttä, ap totesi etteivät parisuhde- ja rahaongelmat ole ikäsidonnaisia ja että hän on kokenut sekä teiniäitiyden että "aikuisäitiyden"
Minä en ole koskaan tavannut teiniä joka tahtoo vain ihanan vauvan, huolimatta persaukisuudesta tai parisuhteen puuttumisesta. Sen sijaan olen tavannut useita neljääkymppiä lähenteleviä ikisinkkunaisia joiden biologinen kello pirisee ja vauva on saatava keinolla millä hyvänsä. Eikä se ikä takaa toimeentuloa.
En minäkään pidä teiniäitiyttä tavoiteltavana, mutta en ymmärrä sinun ja kaltaistesi tapaa tuomita nuoret äidit. Sinä kirjoitat että onnistuminen on sitä että kasvatus edes jotenkin sujuu. Miten sinä määrittelet kasvatuksen sujumisen? Ja millaisia ovat ne yksinhuoltajien ongelmat jotka maassamme puhuttavat?
Ensinnäkin, EN ole kirjoitellut sen kummemmin suurperheellisten, isovanhempien kuin niiden "yhäreittenkään" - hupaisa sana - palstoilla. Uusioperhekeskusteluun olen joskus osallistunut, mutta en viime aikoina.
Hirvittävä tarve joillakin kirjoittajilla kylläkin on saada kaikki eriävät mielipiteet palstoilta pois. Taisin löytää yhden heistä täältä.
Vaikkei tässä ketjussa teiniäitiyttä ehkä suoranaisesti ihastella, sen ongelmallisuuttakaan ei haluta nähdä. Lisäksi täällä oikeasti on kirjoittelemassa runsaasti niitä teini-ikäisiä naarastiikereitä, jotka ovat omasta kyvykkyydestään äiteinä TÄYSIN vakuuttuneita, vaikka se lapsi on vasta vatsassa sikiöasteella.
Kasvatus sujuu silloin, kun lapsen asiat ovat kunnossa, perusturva hoituu ja asiat muutenkin "normaalisti". Tosin tilanne muuttuu siinä vaiheessa, kun lapsi kasvaa kouluikäiseksi. Silloin ne tarpeetkin lisääntyvät ja siinä vaiheessa sitä pelisilmää tarvitaan monin tavoin. Ei kai sinulle tarvitse rautalankamallia asiasta vääntää?
Teinivanhempien ja yh-äitien ongelmista EU:n tasolla tässä:
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/site/fi/oj/2006/c_024/c_02420060131fi00950101.pdf
Otan pienen lainauksen lopuksi:
"Köyhyysriski koskee erityisesti 18-vuotiaita ja sitä nuorempia
yksinhuoltajanaisia. EU:ssa 6 prosenttia nuorista naisista on
äitejä 18:een ikävuoteen mennessä. Prosenttimäärä tosin vaihtelee
ja on 3 prosenttia Italiassa, Alankomaissa, Espanjassa ja
Ruotsissa, 12 prosenttia Unkarissa ja Slovakiassa ja 13
prosenttia Yhdistyneessä kuningaskunnassa (9).
Teinivanhemmat elävät muita ikäisiään todennäköisemmin
köyhyydessä ja työttöminä, ja heillä on vaikeuksia välttyä kyseiseltä
tilanteelta ennen kaikkea koulutuksen puuttumisen sekä
muiden edellä mainittujen syiden johdosta. Esimerkiksi 45
prosenttia niistä naisista 15 jäsenvaltion EU:ssa, jotka ovat
teiniäitejä, elävät alimpaan tuloviidennekseen kuuluvissa kotitalouksissa,
kun vastaavasti ainoastaan 21 prosenttia naisista,
jotka ovat saaneet ensimmäisen lapsensa 20–30-vuotiaina,
kuuluu kyseiseen tuloryhmään. 90 prosenttia teinivanhemmista
saa sosiaalietuuksia, ja teiniäidit tukeutuvat muita yksinhuoltajaäitejä
todennäköisemmin yksinomaan etuuksiin ja nauttivat
niitä pidempiä kausia.
Jäsenvaltiot ovat ottaneet prioriteetikseen teinivanhemmuuksien
määrän vähentämisen, sillä tällä tavoin on mahdollista vähentää
köyhyyden todennäköisyyttä sekä sen jatkumista sukupolvelta
toiselle. Kysymys siitä, miten teini-iän synnytyksiä voidaan
vähentää, on paljon keskustelua herättävä aihe, johon on
olemassa laaja kirjo ratkaisuja sukupuolivalistuksen lisäämisestä
sen vähentämiseen, pidättyvyydestä valistamisesta ehkäisyvälineiden
ilmaiseen jakeluun kouluissa, jälkiehkäisytablettien jakamisesta
sosiaalietuuksien tarkistamiseen avo- ja avioliittojen
lisäämiseksi teinivanhempien keskuudessa."
Minusta viestiketjun ensimmäinen viesti oli hyvä, kannustava ja asiallinen. En voi ymmärtää miksi sinun piti heti hyökätä aloittajan kimppuun ja varmastikkin pilata monen ihmisen päivä. Ainakin oma mielialani laski kuin lehmän häntä luettuani koko ketjun.
Olen aloittajan kanssa samaa mieltä. Tämän palstan nuoret äidit vs vanhat äidit -asetelma on jokseenkin naurettava. Itse koitan ajatella nuoria ja vanhoja äitejä vain äiteinä.
Olen kuitenkin myös Yli 40v:n kanssa samaa mieltä siinä asiassa, että ei-toivottuja raskauksia tulisi vähentää. Ei pelkästään teini-ikäisten, vaan kaiken ikäisten naisten! Näin vähentyisivät myös abortit. Tämän täytyy kuitenkin tapahtua lisäämällä seksuaalivalistusta ja ehkäisyneuvontaa, EI MOLLAAMALLA TEINIÄITEJÄ.
"Lisäksi täällä oikeasti on kirjoittelemassa runsaasti niitä teini-ikäisiä naarastiikereitä, jotka ovat omasta kyvykkyydestään äiteinä TÄYSIN vakuuttuneita, vaikka se lapsi on vasta vatsassa sikiöasteella." Mielestäni on positiivinen asenne ei ole koskaan pahitteeksi. Teiniäideistä kasvaa helposti naarastiikereitä, sillä pahimmassa tapauksessa heidän koko maailmansa on heidän äitiyttään vastaan, ja he kokevat tarvetta suojella itseään ja lastaan. On todella rankkaa taistella koko ajan lapselleen oikeutta elämään. Mielestäni jokainen nainen, iästään huolimatta, ansaitsee hatunnoston pitäessään lapsen vaikka olisi maailmassa ypöyksin, ilman ketään. Heitä tulisi tukea, ei haukkua.
Mitä ihmeen HAUKKUMISTA se on, jos joku sanoo selvät tosiasiat? Näissä ketjuissa suurin osa keskustelusta on täysin turhaa hankutusta ja kenenkään kirjoituksen alkuperästä ei kukaan mitään tiedä.
Jos ihminen on niin herkkähipiäinen, että ottaa pultit tämän tasoisesta keskustelun irvikuvasta, kannattaa harkita muita harrastuksia nettikirjoittelun tilalle.
Osa näitä keskusteluja on väittely ja eri mieltä oleminen. Jos kaikki olisivat yhtä mieltä, keskustelu loppuisi aika äkkiä. Joidenkin keskustelijoiden käsitys tuntuu olevan, että eri mieltä oleminen on haukkumista ja kipeiden asioiden ääneen sanominen menee jo loukkauksen puolelle. Siitä tässä ketjussa ei ole kysymys.
Jos joku siis sanoo asioita, jotka sinusta eivät ole totta, voit aina kumota nuo väitteet. Tilastot ja tutkimuksetkin voi aina kumota toisilla, jos siihen pystyy.
Itse ajattelen niin, etteivät teinivanhemnmat välttämättä huonoja vanhempia ole. Riskit kuitenkin ovat suuret ja ajoittain täälläkin annetaan asioista kovin ruusuinen kuva. Nuori myöskin usein näkee asiat kovin eri tavoin kuin aikuisempi: perspektiiviä asioiden tutkiskeluun ei ole ja suoranainen toiveajattelu ei loputtomiin kanna.
Uskon ja toivon etteivät Suomen maassa kovin monet teiniäidit aivan yksin ole. En pidä teiniäiteinä täysi-ikäisiä ihmisiä, mutta 14-17 vuoden ikäisten tyttösten alkaessa puhua "harkituista" raskauksista alan ihmetellä useita asioita. Sen ikäinen ihminen nimittäin ei ole vielä millään tavoin kypsä, vaikka miten aikuiseksi itsensä tuntisi, Kenestäkään ei yli-ikäistä äitikokelasta tule, vaikka odottaisikin esim. siihen korkeaan 18 tai jopa 20 vuoden ikään. Moni asia voi siinä ajassa nimittäin muuttua.
Seison sanojeni takana yhä vieläkin. Minusta lyhyt seurustelu ei ole vakaa parisuhde. Sitä ihanaa ensirkkauttakin kannattaa vaalia myös muilla tavoin kuin aloittamalla perheen perustaminen mahdollisimman äkkiä. Lapsiperheen riemua voi kyllä kokea hieman myöhemminkin. Ja tiedoksi vain: kolme- tai nelikymppinenkään ihminen ei vielä ole ikäloppu. Ja SAATTAA olla peräti niinkin, että niiden ihanien vauveleiden kasvaessa teini-ikään saakka, sitä iän mukanaan tuomaa näkökulmaa totisesti tarvitaan.
Jos joku todellakin suruja saa nettikeskustelusta, asioihin kannattaa suhtautua rennommin. Luulenpa kuitenkin etteivät nämä pohdintani aivan tylyimpiä täällä ole.
Joo, vaikka se, että yksi teiniäiti onnistuu, ei tarkoita sitä, että kaikki onnistuvat, niin miten sitten se, että yksi vanhempi äiti onnistuu, tarkoittaa sitä että kaikki onnistuvat? Vanhemmatkin äidit masentuvat, yms... Teiniäiti voi olla ihan yhtä hyvä äiti kuin vaikka kolmikymppinen.
Niin. VOIHAN sitä varmaankin vaikka 12-vuotias äiti "onnistua".
Kysymys on kuitenkin eri asiasta, kuten yritin selittää. Teinivanhemmuuteen liittyy riskejä, jotka eivät ole kuvitteellisia. Ne ovat totta. Kaikkien kohdalla ne riskit eivät onneksi toteudu, mutta paljon on heitäkin, joiden kohdalla niin valitettavasti käy.
Kysymys on siis siitä, että noita riskejä yritetään välttää, koska jo muutaman vuoden kuluttua tilanne voi sen 16-vuotiaan wannabe-äitylinkin kohdalla olla aivan toinen. Muutama ikävuosi lisää saattaa tuoda valtavan määrän lisäkypsyyttä' ihmiseen ja monet ratkaisut voivat silloin muuttua toisenlaisiksi.
Perheen perustaminen on suuri asia. Sen ei pitäisi olla mitään sellaista, joka tapahtuu hetken mielijohteesta tai asiaa harkitsematta. Riittävän monet aikuisen ikäisetkin ihmiset Suomessa ovat perheasioissaan pihalla kuin lumiukot.
Lähtökohta on kuitenkin se, että teinivanhemmuus sisältää riskejä, kuten jo sanoin.
Itse suosittelisin ensinnäkin ehkäisyvälineiden HUOLELLISTYA käyttöä. Lisäksi toivoisin, että teinit vähentäisivät suoranaista toiveajattelua ja siirtyisivät realismin tielle. Jos toisen kanssa ei edes ole asunut ennen yhteisen lapsen tuloa, lähtökohdat oikeasti OVAT huonot.
Ja vielä lopuksi: kuvitelmat siitä, että se opiskelu sujuu pienten lasten kanssa kuin heittämällä ovat oikeasti lapsellisia. Niin oma pinna, parisuhde kuin jaksaminenkin ovat tiukoilla siinä rumbassa, joka syntyy kun toinen lähtee koulun penkille. Ja rahan meno todellakin ALKAA siinä vaiheessa, kun lapset eivät enää ole alle 5-vuotiaita. Teini-iästä puhumattakaan!
Osa tätäkin keskustelua pitäisi olla siinä, että ne riskitkin läpikäydään. Niistä puhuminen ei ole haukkumista. Niistä puhumatta jättäminen on todellisuuspakoista.
Herran jumala mitä paskaa sää jauhat.........hanki ittelles hei apua, jos on noin paha olla
en ole tuo nimimerkki "Yli 40v", mutta siltikin on ihan pakko kysyä sulta, minkälaista luulet vanhemmuuden olevan?
kerro ihmeessä.
koska mä luulen että täällä aika monella teinitytöllä on aikamoiset harhakäsitykset perhe-elämästä, lapsen kasvattamisesta ja arjen pyörittämisestä. jos kuvitellaan että raha-asiatkin vain "järjestyy" kun yhteiskunta tulee vastaan tuillaan niin on kyllä lyhytkantoiset ja aika huonot tulevaisuudensuunnitelmat.
se lapsi ei ole ikuisesti se "pieni söpö nyytti" jota kavereille esitellään, vaan lapsi kasvaa, ja se miten lapsi osaa käyttäytyä on ihan vanhempien ylläpitämästä kasvatuksesta kiinni.
entäs sitten se taloudellinen puoli?vai meinaatteko että joku taho aina auttaa jos teillä on ongelmia rahan kanssa?ai niin joo, mutta eihän kellään täällä ole ongelmia rahan kanssa, jokaisellahan on vähintään se 160 neliön rivitalonpätkä, tila-auto ja tilillä 100 000e..XD
oikeasti, miksi se on niin vaikeaa elää ensin se nuoruus ja aikuistua ja vasta sitten harkita lasta. turha on sitten taas selittää;"no mutku toiset aikuistuu nopeemmin ku toiset ja mul tuli vauvakuume". ENTÄS SE LAPSI.
lapsella on oikeus syntyä kunnolliseen rakastavaan perheeseen haluttuna, sen sijaan että syntyy jonkun kännisekoilun seurauksena elämäänsä tympiintyneelle teinille.
anteeksi nyt vaan, mutta en missään nimessä kannata teinivanhemmuutta. silloin jos teini ryhtyy vanhemmaksi, silloin on täytynyt kasvatuksessa mennä jotain pieleen. teinivanhemmuus ei missään nimessä ole hyvä asia!
Oletko sinä opiskellut lastesi ollessa pieniä? Mikäli et, sinun näkemyksesi aiheesta ovat olettamuksia. Minä olen ollut opiskelija ja kahden pienen lapsen yksinhuoltaja. Teiniäiti en ollut, mutta nuori kuitenkin. Rahasta oli tiukkaa, muttei sen tiukempaa kuin lapsettomillakaan opiskelijoilla.
Olisi todellakin mielenkiintoista tietää monenko lapsen äiti/isä sinä olet ja missä iässä olet heidät saanut. Villi arvaukseni on että sinulla ei ole ainuttakaan lasta :)
"silloin jos teini ryhtyy vanhemmaksi, silloin on täytynyt kasvatuksessa mennä jotain pieleen. teinivanhemmuus ei missään nimessä ole hyvä asia! "
Otetaampa esimerkiksi minä. Olin 17v tullessani raskaaksi kondoomista huolimatta. Seurustelua oli takana tuolloin vuosi. Pidin tuolloin välivuotta opiskeluistani ja kävin TÖISSÄ, ihan siis palkkatyössä. Jäin äitiyslomalle raskausviikolla 38, ja viikon päästä poikani jo syntyikin. Tällä hetkellä hoidan poikaani kotona, maksan itse KAIKKI minun ja poikani menot, SÄÄSTÄN opintojani varten ja AUTAN vanhempiani TALOUDELLISESTI. Minut on tosiaan kasvatettu ihan päin helvettiä, eikö? Varsinkin kun ottaa huomioon, että vanhempani olivat MOLEMMAT OPISKELIJOITA syntyessäni.
Vauvakuume minulle isku kun poikani täytti vuoden. Tuolloin päätimme mieheni kanssa vaihtaa ne kondoomit hormonaaliseen ehkäisyyn ja lykätä perheen kasvatusta kunnes valmistumme molemmat.
Olen samaa mieltä, ettei monella kuumeilijalla ole hajuakaan miten rankkaa pienen vauvan hoitaminen on. Jossakin ohjelmassa teini-ikäiset kuumeilijat laitettiin vaihtamaan vauvan kakkavaippaa. Siihen loppui suuren osan höpötys omasta vauvasta!
Teinivanhemmuus ei ole mielestänikään mitenkään tavoiteltavaa. Valitettavan monella se menojalka alkaa kummasti vipattaa jossakin vaiheessa ja vauva lykätään isovanhemmille. Tosin niin käy kyllä vanhemmillekkin äideille, mutta useammin teiniäideille.
ei ilmeisesti tajua, että se on aivan sama kumpaan suuntaan yleistetään. Kun sanoit, että ei se merkitse mitään jos yksi onnistuu ja muut eivät. Onko sinulla näyttää jokin konkreettinen tutkimustulos, jossa voidaan todeta suurimman osan teineistä olevan kykenemättömiä kasvattamaan lasta? Ja tällä tarkoitan oikeaa tutkimusta, en sinun "tietämyksiäsi" asiasta, koska voin vain olettaa että olet tempaissut tuonkin omasta päästäsi, kuten täällä yleensä moni vetoaa vain omaan mielipiteisiinsä.
"Tosin nykyisin näyttää vallalla olevan se käsitys, että on normaalia ja jopa suotavaa vaihtaa puolisoa ja tuosta vain jo lyhyen suhteen jälkeen hankkia lapsia mahdollisimman monen kumppanin kanssa. Sellaiset käsitteet kuin vakaa parisuhde, toisen tunteminen ja pitkäjänteisyys eivät nykynuorille mitään merkitse. Kaikki on saatava HETI!"
Niin ja miten tämä liittyy nuorten elämään yksistään? Osaat varmaan selittää, miksi myös vanhempienkin ikäluokassa tätä tapahtuu? Olebn TODELLA kiinnostunut kuulemaan selityksesi siitä, miksi vetoat näihin asioihin ainoastaan nuorison keskuudessa, ottaisit asioista hieman enemmän selvää ennen kuin tulet jauhamaan kaikkitietävään sävyyn. Nauruthan tässä saa kun taas yksi keski-ikäinen on täällä selittämässä elämän "tosiasioita".
kun joku sanoi, lapsi kasvaa. Eikö äiti sitten itse kasva ja opi myös vanhemmuutta matkan varrella?
"entäs sitten se taloudellinen puoli?vai meinaatteko että joku taho aina auttaa jos teillä on ongelmia rahan kanssa?ai niin joo, mutta eihän kellään täällä ole ongelmia rahan kanssa, jokaisellahan on vähintään se 160 neliön rivitalonpätkä, tila-auto ja tilillä 100 000e..XD"
Niin joo, tottakai jokaisella nuorella äidillä on rahapuoli aina huonolla kontolla, ei pidä paikkaansa. Minulla luult. oli ennen raskautta jopa parempi palkka kuin monella vanhemmalla äidillä. Jos vaikka aloitetaan siitä, että korkeimmillaan tuntipalkkani oli 14 e / h. Olet varmaan ottanut huomioon, että hyvin monella aikuisellakin on rahahuolia? Ei, et tietenkään, jotenkin ne aikuiset aina vain selviävät koska ovat vanhempina parempia. Ottaisit asioista ensin selvää ennenkuin tulet jauhamaan täyttä paskaa.
Nimenomaan, ikä ei tuo taloudellista turvaa kenellekään. Eikä se raha tee kenestäkään parempaa äitiä.
Onhan sen oltava niin että kun teini tulee raskaaksi, jää tämä teini ikuisesti teiniksi, eikä enää kehity mihinkään suuntaan millään saralla.
Elämä "loppuu" lapsen syntymään ja kaikki oppiminen uudesta voidaan unohtaa.
Teiniäidit eivät tiedä elämästä yhtään mitään, edes sitäkään vähää mitä ovat eläneet.
Joku täysin tuntematon ja ulkopuolinen henkilö tietää tällaisen teinin elämästä ja arjesta paljon paremmin kuin tämä teini itse.
Kaikki teiniäidit ovat samanlaisia ja heidän kohtalonsa myöskin kulkevat samoilla raiteilla joten riittää kun puhuu vain yhdestä tietämästään tapauksesta niin tulee puhuneeksi aivan kaikista totuuden mukaisesti.
Teiniäiti on holtiton vain siitä syystä että sattui tulemaan äidiksi teininä.
JatkoKoulutus ja työt eivät kuulu teiniäidin elämään, eikä tule kuulumaankaan, ainakaan jos ne eivät ole kuuluneet teinin elämään ennen raskauttakaan.
Parisuhde (jos sellaista edes oli) kaatuu ennemmin tai myöhemmin, eikä uutta kumppania tulla löytämään tai niin ei ainakaan saisi käydä ellei ole joku itseään jakava joka paikan höylä.
Teiniäidin on kestettävä kaikki mitä hänelle/hänestä sanotaan, sillä eihän teiniäidillä ole oikeutta loukkaantua mistään.
Teiniäidin lapset eivät saa olla koskaan hoidossa tai muuten tämä teiniäiti on entistäkin huonompi äiti, eikä mitkään yhteiskunnan tuet kuulu teiniäidille ja tämän lapselle (ei ainakaan pitäisi kuulua) ja jos teiniäiti asuu vielä vanhempiensa nurkissa, on tämän muutettava sieltä oitis pois sillä lapsen ja vanhempien suhteen on katkettava siihen kun lapsi/"lapsi" saa lapsen.
Kaikki teiniäidit ovat juoppoja tai muuttuvat sellaisiksi jossakin vaiheessa ja kaikki teiniäidit ovat huonosti kasvatettuja jotka eivät osaa ajatella ja toimia itse, vaan huono kasvatus ohjaa heidän tekosiaan...
Olikohan tässä tarpeeksi?
Ai niin... Kuitenkin kummeksuttaa että miksi teiniäitejä paheksutaan, vaikka syypäitä tähän kaikkeen ovat näiden teiniäitien vanhemmat..... :D
herrajestas, siis teiniäitiyshän on tosi "ihqu" asia, tottakai sitä pitää suositella jokaiselle. vähintään jo 10v lapsi pitäisi alkaa patistamaan tekemään lapsenlapsia, jotta 15vuotiaina viimeistään ovat raskaana, ihan sama kelle. ei ne opinnot mitään merkkaa, ainahan on keksitty tuet joita voi nostaa yleisestä sosiaalikassasta, niinhän ne kaikki muutkin tekee..
ja muutenkin siis eihän töissä tarvi osata mitään, kunhan on tuttuja alalla jotka suostuu ottamaan töihin seisoksimaan ja maksavat kivaa palkkaa.
ei sen perheenkään tarvi mitenkään "ehjä" olla, ei se lapsi kuitenkaan isäänsä tarvi.
ja siis eihän nuoret biletä, en mä ainakaan ole koskaan kuullukaan sellaista sanaa, ja ei nuoret tykkää alkoholista, vain vauvoista tykkäävät.
ja on mullaki tosi paljo elämänkokemusta, niiku osaan laittaa hiukset tosi hyvin ja meikata ja lakata kynsiä, ja on mul ollu kaikenlaisia poikaystäviä.
en mä koskaan aikonukaan mennä amikseen tai minnekään jatko-opiskelemaan, miks menisin kun voin tehä lapsen ja olla vaa kotona.
teiniäitiys on tosi SUPERJUTTU.
XD XD XD
raha ei tee parempaa vanhempaa kenestäkään. Ja vaikka sanoinkin tuon, paljonko palkkani korkeimmillaan oli tuolloin, sanoin sen VAIN siksi että tuokin puupää tajuaisi ettei se rahallinen huoli ole kiinni iästä. Tai jos on, kehotan lämpimästi tätä kirjoittajaa ottamaan asioista selvää. Ja eikös se ole jo opetettu että yleistäminen on pahasta, turha se on jauhaa rahaongelmaisista nuorísta vanhemmista, kun niitä löytää kyllä aivan varmasti joka ikäluokasta jos viitsii vain avata silmänsä ja olla itse hieman realistisempi.
monella nuorella, mutta edelleen.. Miksi yleistät? Kirjoituksesi kertoo vain nimenomaan sinun omasta älyllisyyden vajaavaisuudesta, ei kenenkään muun kasvatustaidoista. Sinun on aivan turha vedota tuolla tekstilläsi mihinkään, koska et voi puhua kaikkien suulla.
Ja tuo alkoholista puhumisesi - sama pätee myös aikuisiin. Minusta on surullista jos 40 v äiti istuu baarissa, kuin jos 18 v istuu baarissa. Kysymys kuuluukin, miksi niin moni keski-ikäinen vanhempi silti viettää aikaansa baareissa, jos he kerta ovat parempia vanhempia kuin nuoret. Luulisi siihen ikään mennessä jo oppineen jotain, mutta katsos.. Kaikki eivät ole samanlaisia, ethän sinä sitä noin typerällä ajatusmaailmallasi tajuakaan. Voi voi sentään.