Siis mistä tietää voiko koneelle asentaa x86_64-arkkitehtuurin mukaan paketteja vai täytyykö valita i386-arkkitehtuuri? Millä komennolla tuon asian pystyy koneesta tarkistamaan?'
Lisäksi ihmetyttää sekin miksi esim. ubuntussa ilmoitetaan (32-bittisyydenkö takia) arkkitehtuuri i386:lla mutta joillakin distroilla kuten Mandrivalla se taidetaan ilmoittaa i586. Sitten on i686 ym....
Vielä kysyisin sitä, että jos kone puoltaa 64-bittisyyttä (x86_64 ???) niin onko tuosta valinnasta käytännössä suoritus ym. syistä todella hyötyä?
Lisäksi ihmetyttää sekin miksi esim. ubuntussa ilmoitetaan (32-bittisyydenkö takia) arkkitehtuuri i386:lla mutta joillakin distroilla kuten Mandrivalla se taidetaan ilmoittaa i586. Sitten on i686 ym....
Vielä kysyisin sitä, että jos kone puoltaa 64-bittisyyttä (x86_64 ???) niin onko tuosta valinnasta käytännössä suoritus ym. syistä todella hyötyä?
Vastaukset 23
Vanhimmat
...liittyy esim. näihin prosessoreihin:
Intel Atom 230, Atom 330, Core 2 Duo, Centrino Core 2 Duo, and Xeon; AMD Athlon 64, Athlon x2, Sempron64, and Opteron; Apple MacBook, MacBook Pro, and MacBook Air
Vai olenko aivan väärässä?
mutta Atom 230 on yksiydinprossu, Atom 330 sen sijaan on tuplaydinprossu joten siltä osin meni oikein.
Miten ytimien määrä liittyy prosessori bittien määrään? Itselläni on 64-bittinen Sempron 64 -yksiydin prosessori.
>Siis mistä tietää voiko koneelle asentaa x86_64-arkkitehtuurin mukaan paketteja vai täytyykö valita i386-arkkitehtuuri? Millä komennolla tuon asian pystyy koneesta tarkistamaan?'<
Jos koneesi on tuplaydin/moniydinprosessorilla varustettu, niin silloin voit käyttää 64-bittisiä, muuten valitse 32-bittinen. 32-bittisiä voi käyttää myös tuplaydin/monydin prossuisissa koneissakin. Ensin selvität mikä prossu sulla on koneessa, sitten voit katsoa netistä tekniset tiedot eli mm. onko tuplaydintä jne.
>Lisäksi ihmetyttää sekin miksi esim. ubuntussa ilmoitetaan (32-bittisyydenkö takia) arkkitehtuuri i386:lla mutta joillakin distroilla kuten Mandrivalla se taidetaan ilmoittaa i586. Sitten on i686 ym....<
Noi kaikki on yksiydinprossuille tarkoitettu eli 32-bittisiä paketteja ja voit käyttää noita kaikkia. Myös tuplaydin/moniydinprossuissa ne toimii.
>Vielä kysyisin sitä, että jos kone puoltaa 64-bittisyyttä (x86_64 ???) niin onko tuosta valinnasta käytännössä suoritus ym. syistä todella hyötyä?<
Tähän kohtaan saa vastata joku mua viisaampi mutta itse olettaisin että tuplaydinprossulla noista 64-bittisistä ohjelmista on hyötyä.
...eli pitäisi siis käydä myös x86_64-arkkitehtuuri...vai kuinka?
kylläpä kyllä. 64-bittinen tuokin on.
on tupla ydin prossu = 2x Intel(R) Core (TM). ja ei toimi 64-bittiset ohjelmat. ei edes asennu Linux-jakeluihin tai Windowsin.
Ostaessa oli 32-bittinen Vista mukana, ja sillä se toimi aika huonosti kun oli vaan 2G muistia. Joten ostin lisää muistia, ja sitten asensin Puppyn kovalevylle ext4:llä, johan on nopea nyt. Niin vistan poistin kokonaan mitä sillä tekee?
prossusi on tuplaydinprossu? Jotkut Core-prossut on yksiytimisiä, ne on periaatteessa kaksiytimisiä mutta toinen ydin on kytketty pois. Jos prossusi todella on tuplaydin eikä toista ydintä ole kytketty pois, niin kyllä siinä pitäisi toimia 64-bittiset linuxit ja windowsit. Tai sitten prossusi on viallinen jos ei toimi.
Myös tuplaydinprossuja on 32-bittisiä ja niissä toimii vain 32-bittinen järjestelmä. Samoin yksiytimisiä on 64-bittisinä joissa toimii myös 64-bittinen järjestelmä.
Ytimien määrällä ei ole mitään merkitystä tuossa vaan prosessorin 32/64-bittisyys ratkaisee.
mitä ihmeen järkeä tuollaisessa on??? Miksi tehdä kaksiydinprossuja jos voi käyttää vain 32-bittistä käyttistä?? Vai tarkoititko juuri samaa kuin mitä mä sanoin edellisessä että tehdään teoriassa kaksiydinprossuja mutta toinen ydin kytketään pois?? Muuten en kyllä ymmärrä mitä järkeä moisessa touhussa on.
sillä bittisyydellä ei ole mitään tekemistä koko asian kanssa... usean ytimen prossut vain tekee "montaa asiaa" kerralla ja se on ihan ohjelmasta kiinni hyödyttääkö se jotain...
jos prosessorissa on 2 "32bit ydintä" niin se EI TEE siitä 64bit ydintä.piste.
32:seen kun mahtuu vain 1111111111111111111111111111111111:ykköstä
..on Intelin Core Duo 2 mobiilisuoritin, ja viallisia eivät vielä ole. Koska mittarit työpöydällä liikkuvat ja lämpötilat jopa vaihtuvat käytön mukaan.
Näin ne aikoinaan tätä läppäriä mainostivat, joten kyllähän tässä silloin on varmaan kaksiytiminen prossu.
http://www.kannettavatietokone.fi/uutiset/1157619786/
Muuten on hyvin tämä Acer toiminut, ja Linux-jakeluiden kanssa ei ole ollut mitään ongelmia.
cat /proc/cpuinfo
siis tuplaydin on, sen tiesinkin, mutta onko molemmat tosissaan käytössä, koska toinen on nolla(0) ja toinen yksi(1)?
oem@oem-laptop ~ $ cat /proc/cpuinfo
processor : 0
vendor_id : GenuineIntel
cpu family : 6
model : 15
model name : Intel(R) Pentium(R) Dual CPU T3200 @ 2.00GHz
stepping : 13
cpu MHz : 1000.000
cache size : 1024 KB
physical id : 0
siblings : 2
core id : 0
cpu cores : 2
apicid : 0
initial apicid : 0
fdiv_bug : no
hlt_bug : no
f00f_bug : no
coma_bug : no
fpu : yes
fpu_exception : yes
cpuid level : 10
wp : yes
flags : fpu vme de pse tsc msr pae mce cx8 apic mtrr pge mca cmov pat pse36 clflush dts acpi mmx fxsr sse sse2 ss ht tm pbe nx lm constant_tsc arch_perfmon pebs bts pni dtes64 monitor ds_cpl est tm2 ssse3 cx16 xtpr pdcm lahf_lm
bogomips : 3990.70
clflush size : 64
power management:
processor : 1
vendor_id : GenuineIntel
cpu family : 6
model : 15
model name : Intel(R) Pentium(R) Dual CPU T3200 @ 2.00GHz
stepping : 13
cpu MHz : 1000.000
cache size : 1024 KB
physical id : 0
siblings : 2
core id : 1
cpu cores : 2
apicid : 1
initial apicid : 1
fdiv_bug : no
hlt_bug : no
f00f_bug : no
coma_bug : no
fpu : yes
fpu_exception : yes
cpuid level : 10
wp : yes
flags : fpu vme de pse tsc msr pae mce cx8 apic mtrr pge mca cmov pat pse36 clflush dts acpi mmx fxsr sse sse2 ss ht tm pbe nx lm constant_tsc arch_perfmon pebs bts pni dtes64 monitor ds_cpl est tm2 ssse3 cx16 xtpr pdcm lahf_lm
bogomips : 3990.00
clflush size : 64
power management:
Tuo numero on prosun "indeksi" ja tietotekniikassa indeksit alkavat lähes poikkeuksetta nollasta, siinä on siis ytimet cpu0 ja cpu1, ihan kuten kuuluukin. Minulla on 4-ytiminen prosu niin ytimet ovat cpu0, cpu1, cpu2 ja cpu3 = yhteensä 4 ydintä.
Katsopas vaikka verkkolaitteita niin nekin alkavat nollasta, ensimmäinen ethernetlaite on eth0, toinen eth1 jne. ja langattomat esim. wlan0, wlan1 jne.
Kiintolevyosiot tekevät pienen poikkeuksen että alkavat ykkösestä esim. sda1, sda2..
"Kiintolevyosiot tekevät pienen poikkeuksen että alkavat ykkösestä esim. sda1, sda2"
mutta kiintolevyt puolestaan taas hd0, hd1 jne. ettei mene liian yksinkertaiseksi ;D
"Siis mistä tietää voiko koneelle asentaa x86_64-arkkitehtuurin mukaan paketteja vai täytyykö valita i386-arkkitehtuuri?"
Se asennetaan sen mukaan onko prosessorisi x86_64 (tai AMD64, kumpi nimitys nyt kelpaa) ja onko käyttöjärjestelmäsi tämän arkkitehtuurin mukainen. Prosessorin mallista selviää ja varmasti myös tietokoneen spekseissä tai käyttistä ladatessa sai valita sen arkkitehtuurin.
"Lisäksi ihmetyttää sekin miksi esim. ubuntussa ilmoitetaan (32-bittisyydenkö takia) arkkitehtuuri i386:lla mutta joillakin distroilla kuten Mandrivalla se taidetaan ilmoittaa i586. Sitten on i686 ym...."
Sitä IA-32 arkkitehtuuria päivitettiin 486, 586 ja 686 prosessorisukupolvissa. Paljon uusia käskyjä ja optimointia tehtiin eri tavalla. Uudempien prosessorisukupolvien käskyt ei toimi vanhemmilla. Lisäksi on tullut myös SIMD käskyjä yms.
"Vielä kysyisin sitä, että jos kone puoltaa 64-bittisyyttä (x86_64 ???) niin onko tuosta valinnasta käytännössä suoritus ym. syistä todella hyötyä?"
Ainakin sitten kun muistia on enemmän kun osoittaminen on helpompaa. Samoin jos koodia on optimoitu niin bittien pyörityksessä yms. tulee vauhtia lisää. Vähän riippuu tapauksesta.
i386 (samoin kuin i586 ja i686) tarkoittavat 32-bittistä järjestelmää ja ohjelmia, nuo toimivat myös 64-bittisellä prosessorilla, X86_64 tarkoittaa 64-bittistä järjestelmää joka vaatii 64-bittisen prosessorin. Valinta on osin makuasia, normaalissa käytössä 64-bittisyys ei tuo hirveää etua nopeudessa ja toisaalta joitain sovelluksia ei ole saatavana 64-bittisenä versiona (periaatteessa 32-bitinen sovellus pyörii 64-bittisessä käyttöjärjestelmässä mutta ei aina ongelmitta).
Jos haluat käyttää x86_64 paketteja on käyttöjärjestelmän oltava 64-bittinen (samoin kuin prosessorin).
Tuo i386/i586/i686 johtuu siitä että 32-bittisissä prosessoreissa käskykanta on laajentunut 80386-80486-pentiun-pentium II jne. ja kääntäjän optioista voidaan asettaa minkätasoista käskykantaa käytetään. i386 pyörii periaatteessa 80386 prosessorillakin ja i586 on käännetty niin että se käyttää pentiumiin tulleita uusia käskyjä eikä toimi vanhemmissa malleissa, i686 taas tarkoittaa pentiun II tasoista käskykantaa.
PS. vaikka täällä jokunen onkin ytimien määrästä selittänyt niin sillä ei ole tuon asian kanssa mitään tekemistä vaan prosessorin 32/64 bittisyys on se mikä ratkaisee voitko asentaa 64.bittisen järjestelmän.
kerro mulle mikä idea on kaksiytimisyydessä jos siinä ei toimisi 64-bittiset käyttikset ja kerro myös esimerkkejä kaksiytimisistä prossuista joissa pyörii vain 32-bittinen käyttis, kerro myös esimerkki prossusta joka on yksiytiminen mutta 64-bittinen. No jos pilkkuja aletaan nussia niin onhan tavalliset pentiumitkin teoriassa 64-bittisiä mutta ei niillä mitään Ubuntu 64-bittisiä pyöritellä.
Minulle nimittäin on kyllä opetettu asia niin että nuo kaksi, siis ytimien määrä, ja bittisyys nimenomaan ovat kytköksissä.
omaan viestiini, kun ei tullut vastausta mutta on ilmeisesti sitten niin että mulle on annettu väärää tietoa ja oppia. Mutta eiköhän kuitenkin yleisemmät prossut ole samalla kaksiytimisiä ja myös 64-bittisiä. Yksiytimisiä lähinnä Atomit.
Bittisyydellä ja ytimien määrällä ei ole mitään tekemistä keskenään. Prosessorin arkkitehtuuri voi olla joko 32 tai 64 bittinen (tai vanhemmissa 8 tai 16 bittinen). Tuo arkkitehtuuri määrää millaisina yksikköinä prosessori voi käsitellä dataa, 32 bittinen käsittelee 32 bittisenä ja 64 bittinen 64 bittisenä. Yleensä myös data ja osoiteväylät ovat vastaavasti 32 tai 64 bittisiä eli 32 bittinen prosessori siirtää dataa emolle ja emolta 32bittiä leveätä väylää myöden ja vastaavasti 64 bittinen 64 bittiä leveää väylää myöden. Tosin ulkoinen väylä voi olla "kapeampi" kuin prosessorin sisäinen arkkitehtuuri eli esim. 64 bittinen prosessori voi kommunikoida emon kanssa 32 bittisellä väylällä (ei tietääkseni ole käytössä nykyisillä PC-laitteilla tuota tapaa).
Ytimien määrää lisäämällä saadaan nopeutettua toimintaa kun 2 ydintä voi samaan aikaan suorittaa käskyjä rinnakkain, vastaa osittain moniprosessorikoneita joissa on useampi fyysinen prosessori. Käytetystä ohjelmasta riippuu kuinka hyvin tuota rinnakkaista prosessointia käytännössä pystytään hyödyntämään eli 2 ydintä ei ole ihan 2*nopeampi kuin yksi ydin, todellinen hyöty vaihtelee huomatavasti. Osittain tuplaytimissä rajoittaa se että ytimet jakavat saman ulkoisen data ja osoiteväylän eli joutuvat välillä "odottelemaan vuoroaan" vaikka suorittaisivat toisistaan riippumattomia koodinpätkiä.
Nykyisistä prosessoreista valtaosa on 64 bittisiä ja suurinosa niistä on tuplaytimellisiä, neliytimisiäkin on markkinoilla jonkunlainen valikoima (4-ytimelliset ovat tietääkseni kaikki 64-bittisiä, ainakaan en ole kuullut 32-bittisestä 4-ydin prossusta).
PS. Tavallinen Pentium EI ole 64-bittinen vaan 32-bittinen.
Bittisyydellä ja ytimien määrällä ei ole mitään tekemistä keskenään. Prosessorin arkkitehtuuri voi olla joko 32 tai 64 bittinen (tai vanhemmissa 8 tai 16 bittinen). Tuo arkkitehtuuri määrää millaisina yksikköinä prosessori voi käsitellä dataa, 32 bittinen käsittelee 32 bittisenä ja 64 bittinen 64 bittisenä. Yleensä myös data ja osoiteväylät ovat vastaavasti 32 tai 64 bittisiä eli 32 bittinen prosessori siirtää dataa emolle ja emolta 32bittiä leveätä väylää myöden ja vastaavasti 64 bittinen 64 bittiä leveää väylää myöden. Tosin ulkoinen väylä voi olla "kapeampi" kuin prosessorin sisäinen arkkitehtuuri eli esim. 64 bittinen prosessori voi kommunikoida emon kanssa 32 bittisellä väylällä (ei tietääkseni ole käytössä nykyisillä PC-laitteilla tuota tapaa).
Ytimien määrää lisäämällä saadaan nopeutettua toimintaa kun 2 ydintä voi samaan aikaan suorittaa käskyjä rinnakkain, vastaa osittain moniprosessorikoneita joissa on useampi fyysinen prosessori. Käytetystä ohjelmasta riippuu kuinka hyvin tuota rinnakkaista prosessointia käytännössä pystytään hyödyntämään eli 2 ydintä ei ole ihan 2*nopeampi kuin yksi ydin, todellinen hyöty vaihtelee huomatavasti. Osittain tuplaytimissä rajoittaa se että ytimet jakavat saman ulkoisen data ja osoiteväylän eli joutuvat välillä "odottelemaan vuoroaan" vaikka suorittaisivat toisistaan riippumattomia koodinpätkiä.
Nykyisistä prosessoreista valtaosa on 64 bittisiä ja suurinosa niistä on tuplaytimellisiä, neliytimisiäkin on markkinoilla jonkunlainen valikoima (4-ytimelliset ovat tietääkseni kaikki 64-bittisiä, ainakaan en ole kuullut 32-bittisestä 4-ydin prossusta).
PS. Tavallinen Pentium EI ole 64-bittinen vaan 32-bittinen.
> Tavallinen Pentium EI ole 64-bittinen vaan 32-bittinen.<
En tarkoittanutkaan että se olisi AIDOSTI 64-bittinen, sen muistiväylä on 64-bittinen mutta se käyttää 32-bittistä käskykantaa.