Itse olen nyt opiskellut parisen vuotta AMK:ssa. Olen todella pettynyt opetuksen tasoon, monesti mietin tosissaan olenko tullut oikeaan kouluun ja pitäisikö vaihtaa linjaa ja AMK:ta tai mennä yliopistoon. Opiskelemani ala kyllä sinänsä kiinnostaa minua kovasti.
Onko teillä muilla AMK opiskelijoilla samoja ajatuksia? Oletteko te tyytyväisi saamaanne opetukseen?
Tietysti minun kohdalla voi vaikuttaa myös se että opiskelemani koulutusohjelma on vielä melko uusi täällä Suomessa, mutta siitä huolimatta opetus on syvältä.
Onko teillä muilla AMK opiskelijoilla samoja ajatuksia? Oletteko te tyytyväisi saamaanne opetukseen?
Tietysti minun kohdalla voi vaikuttaa myös se että opiskelemani koulutusohjelma on vielä melko uusi täällä Suomessa, mutta siitä huolimatta opetus on syvältä.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Väliäkö sille jos helpommalla pääse oli se laadukasta tai ei. Voithan sä tietysti vaihtaa vaikka tohon fysiikkaan ja lähtee Jyväskylään katto miten se hiukkaskiihdytin toimii.
Itse olen vaihtanut yliopistosta ammattikorkeaan ja olen tyytyväinen. Tosin opiskelen nyt melko harvinaista ja suosittua alaa, missä opettajat ovat erittäin päteviä ja motiovituneita. Yliopistolla pärjäilin hyvin, mutta en kokenut saavani pelkistä massaluennoista ja kirjatenteistä sitä, mitä hain. Ehkä joskus teen tutkinnon loppuun myös yliopistolla, mutta tällä hetkellä siihen ei ole oikein motivaatiota. Vaihda ihmeessä koulua, jos opetuksen taso ei tyydytä. Miksi ihmeessä heittää aikaa hukkaan?
tarkoitat opetuksen tasolla? Asiantuntemusta, opetustapoja vai mitä?
materiaalia ei hankita, eikä jaeta. Opettaja näyttää netistä sivuja ja sitten lukee ääneen mitä siellä lukee.
Tenttiin tulee ne asiat, mitä nyt netistä löydätte aiheeseen liittyen. Aineeseen kuuluu laskuja, mutta "ei me niitä käydä läpi, kun kaavat on niin hankalia". Tentti on rastiruutuun oikein-väärin väittämiä ja muodon vuoksi yksi essee, josta pisteet tulevat vastauksen pituuden mukaan. Tehdään ryhmätöinä raportti, joihin käytetään muutamia tunteja. Ryhmät ovat neljän hengen ryhmiä, niin opettajalle tulee vähemmän luettavaa.
Tällainen opettaja on itselläni ollut.
Miten tämän kurssin voisi järjestää toisin?
Kerätä olennaisimmat asiat kurssimateriaaliin, käytäisiin laskut läpi ainakin edes periaatteellisella tasolla. Kurssimatskua saa mielestäni olla paljonkin tenttiin, kunhan on selkeä koealue otsikoineen. Opetuksessa voisi selittää vähän tarkemmin asiat, mitä materiaalissa on. Jotain tehtäviä voitaisin tehdä.
Kyllä kahdessa vuodessa jo näkee, onko opetus kohdallaan. Jos ala kiinnostaa vaihda toiseen ammattikorkeakouluun. Saat suorittamasi opintopisteet hyväksiluettua toisessa AMK:ssa.
Itse vaihdoin yliopistosta ammattikorkeakouluun (tietojenkäsittely), ja vaihto oli minulta hyvä liike. Nyt on tekemisen meninkiä, opettajat asiansa osaavia ja kiinnostuneita. Käytössä on uusimmat mahdolliset opiskeluympäristöt, jollaisista en ole kuullut muualla käytettävän.
Helppolla ei välttämättä pääse, muttei tarvitse olla hikipinkokaan pärjätäkseen.
Vaihda ihmeessä yliopistoon nyt, muuten joudut samaa miettimään kun olet käynyt töissä pari voutta
Hah hah! Yliopistossa opetusmenetelmät ovat vielä heikommat kuin amk:ssa. Itse joudut kaivamaan esille asiat tenttiin ja yleensä yliopistojen virkoja pitävät vanhat parrat eivtä edes käytä nettiä vaan luetuttavat jotain homeisia kirjoja, joista on painokset loppu aikaa sitten. Kirjoja saat ehkä kirjastosta, tai sitten et, ksoka niitä ei ole tarpeeksi. Ja tieto on varmasti vanhentunutta.
Amk:lla on selvä ero yliopistoon opetuksen laadukkuudessa. Amk-opettajat ovat samalla tavalla masiterieta ja tohtoreita, ja lisäksi heillä on pedagogiset opinnot tehtyinä. Yliopistoon ei pedagogisia opintoja vaadita, ja sen huomaa. Opettaminen on yliopiston viranhaltijoille yleensä viranhoitoon liittyvää pakkopullaa, jota tehdään siksi kun on pakko. Tutkimus on se, milä yliopistossa pätevöidytään, ja parhaat tutkijat saavat parhaat virat. Hyvä tutkija ei kuitenkaan ole yleensä hyvä opettaja, aivan muutamia harvoja poikkeuksia lukuunottamattta.
Voi olla että opiskelemasi ala on Suomessa uusi, ja siksi opettajat on haalittu yliopistolta suoraan amk:hon ilman pedagogista pätevyyttä. AMk:ssa opettajan kuitenkin on tehtävä pedagogiset opinnot parin vuoden kuluessa jos haluaa jatkaa virassaan, mutta yliopisotssa saa opettaa ilman mitään pedagogista osamista. Älä siis luule, että opetuksen taso ainakaan paranee, jos vaihdat yliopistoon.
Niin, tuliko nyt yllätyksenä, että yliopisto eo varsinaisesti ole koulu, niin kuin amk ja siten opetuskin on erilaista? Tietysti yliopiston luennoitsijat ovat ensisijaisesti tutkijoita ja virkamiehiä. Tarkoistus on myös kannustaa itsenäiseen tiedon hankintaan. Mä olen tavannut kaikenlaisia luennoitsijoita, hyviä ja huonoja, mutta eipä asia ole mua liiemmin haitannut, jos kohdalle on sattunut huono luennoitsija, ei ole vaikuttanut mun ymmärtämiseeni ja asioiden sisäistämiseen.
Ja tietysti tenttimateriaalina käytetään kirjoja, jos on kyseessä esim. kirjatentti, wikipediaako pitäisi käyttää? Onhan olemassa myös luentotenttejä, jolloin materiaalina on usein luennoitsijan muistiinpanot, jotka löytyvät verkosta jostain oppimisympäristöstä.
Mä huomaan, että yliopisto ei selvästikään nyt ole sun paikka. Kyllä, omatoimisesti siellä joutuu työskentelemään, mutta toisaalta ohjeistustakin saa aivan varmasti, kun vain kysyy. Mä en nyt oiken ymmärtänyt, että mikä siinä opetustavassa on niin huonoa? Tokihan luennot tehdään myös kurssien ja aiheiden mukaan; on massaluentoja ja intensiivikursseja pienryhmissä, joissa ainakin saa opetusta niin paljon kuin sielu sietää.
Opetuksen "huonoutta" (mitä se nyt tarkoittikin) en ole kokenut ongelmaksi, osaan kyllä etsiä itse tietoa niistä lähteistä, jotka annetaan luentojen tueksi ja tenttimateriaaliksi. Kiinnostaisi tietää, että minkälaista se huono opetus on?
Homma meni pieleen kun opetusministeriö asetti yltiöpäisen tavoitteen korkeakouluttaa 70 % ikäluokasta.
Tuo tarkoittaa sitä, että tie korkeakoulutukseen täytyy avautua älykkyysosamäärällä n 85 -90. Jotta tavoite toteutuisi on tuolla älykkyydellä kyettävä myös valmistumaan ja opetuksen taso ja vaatimukset on mitoitettava sen mukaisesti. Tämä ei voi olla tuntumatta opetuksen laadussa ja valmistuneiden tasossa.
Tekujen aikaan sisään pääsi vain murto-osa pyrkijöistä, joten opetuksen taso pystyttiin säilyttämään ja valmistuneiden laatu takaamaan.
"Homma meni pieleen kun opetusministeriö asetti yltiöpäisen tavoitteen korkeakouluttaa 70 % ikäluokasta."
Asia on juuri näin. ei mitään järkeä jatko kouluttaa kaikenmaailman merkonomeja ja ylioppilaita. käytännön ammatteja sen sijaan. raha taloutta ym ym... kansan talouden kannalta menny pieleen. asia onjämpi näin--------pohdiskeleepi; FALKENSEE
Ryhmätöitä on paljon ja eräskin opettaja mainitsi niiden syyksi sen, ettei "halua" tarkistaa kaikkien tehtäviä erikseen. Hieman masentavaa kuulla tuollaisia kommentteja kelpo liksaa vetäviltä opettajilta. Miksi olla opettajana jos työ ei maistu? Kyllä tilalle löydetään aina joku toinenkin.
Ei täällä nyt kuitenkaan helppoa ole ja tentit ovat olleet monille haastavia. Alasta ja opettajasta opetuksen taso riippuu paljon. Erityisesti kielten opettajista jäänyt laiska kuva.
ehdottomasti. Näin ainakin tekniikan alalla, molemmat koulut käyneenä voin omasta kokemuksestani perustellen sanoa. Amk:ssa oli myös joitain hyviä kokeneempia yliopettajia, mutta niitä oli liian vähän. yliopistojen teoreettisuudesta höpistään liikaa, kyllä siellä on hyvät yhteydet yritysmaailmaan ja tiedetään tasan tarkkaan mitä työnantajat vaativat. Suosittelisin osallistumaan vaikkapa matemaattisten aineiden opetukseen ja eron kyllä huomaatte, ei ne professorit epäpäteviä ole todellakaan.
Itse opiskelin vuoden amk:ssa tekniikkaa eräässä länsirannikon amk:ssa ja opetuksen taso oli keskimäärin todella hyvä. Nimenomaan matemaattisista aineista löytyi esimerkki, jossa toinen opettaja oli ehkäpä paras opettaja joka minulla on koskaan ollut. Kyseisen opettajan opetustavat avasi itelle matematiikan salaisuudet aivan eri tavalla kuin kukaan koskaa ennen (opettajan koulutuksesta en ole aivan varma, mahd. fm.)
Vastaavasti toisen opettajan, filosofian tohtorin opetustavat oli todella kehnot ja suurin osa luokasta oli täysin pihalla opettajan sooloillessa omiaan. Kyllähän kys. opettajalla tietoa oli paljon, mutta itse olen mielummin tunneilla jossa oppii jotain (itseopiskelu kostautui huomattavasti hyödyllisemmäksi kuin kys. opettajan "opetustavat".) Esimerkkinä kysyin yhdestä matemaattisesta asiasta tunnilla neuvoa ja vastaukseksi sain TÄSMÄLLEEN saman lyhyen vastauksen mitä aiemmin opettaja oli selittänyt pari sek aiemmin luokalle ja sen jälkeen jatkoi eteenpäin (auttaa kovasti oppimista...)
Kiteytettynä: tietoa löytyi älyttömästi, mutta ei osannut sitä jakaa luokalle mitenkään kehuttavasti.
on tasokkaampi!? Itse olen käynyt myös molemmat opinahjot ja täytyy kyllä todeta, että AMK:ssa monet kurssit olivat niin laadullisesti kuin vaativuudeltaan huomattavasti tasokkaammat. Yliopistosta jäi hyvin vahvasti semmoinen kuva, että siellä ei mikään ole muuttunut viimeisen sadan vuodena aikana. Muutama esimerkki, josta jäi hyvin vähän käteen: Proffan pitämät massaluennot, jossa oppilaat istuvat ja yrittävät kuunnella sitä yksinpuhelua joka oli hyvin usein "muminaa" mistä ei saanut oikein mitään selvää. Toki tästäkin oli poikkeuksia! Oli myös kursseja, joista sain suoritukset tekemättä yhtään mitään.
Opetus ja sen taso AMK:ssa ja yliopistossa ei merkittävästi poikkea toisistaan. Molemmissa laitoksissa on niitä huonoja ja hyviä kursseja. Näin ollen, en kyllä lähtisi dissaamaan kumpaakaan opinahjoa.
Opiskelen sosiaalialaa amk:ssa ja olen todella pettynyt opetukseen ja aivottomaan, pakkotahtiseen suorittamisen kulttuuriin. Koulutus on mekaanista, ei-keskustelevaa ja sattumanvaraista.
Tyyliä voisi luonnehtia sanalla indoktrinaatio, joka on, Tapio Puolimatkan määritelmää lainatakseni, "harhaanjohtavasti yksinkertaistava, yksisuuntainen ja piilovaikutteinen opetustapa, jossa opettaja käyttää auktoriteettiasemaansa väärin saadakseen oppilaansa vakuuttuneeksi asioista tavalla, joka ei kehitä oppilaan valmiuksia tulla tietämään ja ymmärtämään käsiteltävät asiat eikä edistä oppilaan tiedollisten valmiuksien ja niiden perustana olevien henkisten valmiuksien kehittymistä."